Äsken pääsin vihdoin testilenkin heittämään lyhytkampisella.
Totta kai heti polkimet kiinni 120mm reikiin ja menoksi.
Gepsi ja sykevyö jäi kotiin.
Ekan 500 metrin jälkeen tuli fiilis että kuka vei lihakset jaloista kun alkoi heti hapottamaan.
Pieni itsetutkiskelu, ja päätelmä oli että osasin vain polkea, pyöritys ei luonnistunut yhtään!
No, pyörä parkkiin ja polkimet 145mm reikiin kiinni. Samalla tajusin että en ollut muuttanut poljinkeskiön paikkaa olleskaan. Ajoasento oli siis aivan liikaa polvet koukussa. Sitä varten ei sitten ollutkaan lenkkiavaimia laukussa mukana.
Loppumatka tohloppijärven ympäri menikin mukavammin. Ainoa ongelma oli kävelijät, jotka menivät kaksi, kolme rinnan, eivätkä kuulleet kellon kilkutusta kun on pipot ja huput päässä. Samaten vastaantulijat ei millään meinanneet antaa tietä. Yksikin samaan suuntaan menevä ryhmä jäkitti edessä vaikka kelloa kilkutin. Sitten kun olin parin metrin päässä ja kuuluvasti sanoin että ANTEEKSI, SAANKO TIETÄ, päättivät sitten jakaantua kummallekin puolelle tietä ja jättivät juuri ohjaustangon levyisen välin! Olin muuten ainoa pyöräilijä jolla oli valot 
Ilman mittaria tuli taas mentyä täysillä, mutta näin alkuun 145mm tuntui mukavammalta kuin 120mm kammet. 170 milliin ei ole paluuta!
Polkimien etäisyys kohdalleen ja lisää kilsoja, kyllä se siitä suttaantuu.
Makuuasennossa penkkiä ei tartte siirtää kun ite voi justeerata makuukohtaa tarpeen mukaan. 
. Ans kattoo onko mietteet samat vielä muutaman lenkin jälkeen 
.
.