Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

51 + 40 edessä. Takana suurin 32.

Merkityksettömiä tietoja ilman rengaskokoa Pakoputkipyörässäsi taitaa olla 559- tai 622-kiekko?

jooseha kirjoitti:

jori kirjoitti:

51 + 40 edessä. Takana suurin 32.

Merkityksettömiä tietoja ilman rengaskokoa Pakoputkipyörässäsi taitaa olla 559- tai 622-kiekko?

Juu, 622 on kiekkokoko, eli välitykset ovat liian pitkät, mutta täysin käyttökelpoiset jo kymmenen vuotta.

samuel kirjoitti:

Sehän niissä lyhemmisä kammissa on ideana että voi vetää pienemmällä eturattaalla, tai paremminkin isommalla takarattaalla kun kadenssi nousee.

Hä? Sekö ei sitten ole sama vaihtaa eturattaat pienemmäksi?

No tietenkään se ei ole sama, mutta niin tosta voisi myös ymmärtää. Juuri tämän takia tämä oma testi. Rattaat samat, vain kammen pituus muuttuu.

torneol kirjoitti:

samuel kirjoitti:

Sehän niissä lyhemmisä kammissa on ideana että voi vetää pienemmällä eturattaalla, tai paremminkin isommalla takarattaalla kun kadenssi nousee.

Hä? Sekö ei sitten ole sama vaihtaa eturattaat pienemmäksi?

No tietenkään se ei ole sama, mutta niin tosta voisi myös ymmärtää. Juuri tämän takia tämä oma testi. Rattaat samat, vain kammen pituus muuttuu.

Väittävät että ketju kuluu nopeammin kun käyttää pieniä rattaita.
Toisaalta lyhyemmillä kammilla kadenssi nousee eli teho tuotetaan kierroksilla väännön sijasta.

Ei mulla vaan kadenssi muuttunut eli eli polkuvoiman on täytynyt nousta kompensoimaan lyhyempi kampi.

Baaripyörä meni rikki ja jouduin ottamaan käyttöön kasan päältä vähän nykyaikaisemman pyörän. Tässä oli oikein vaihteet. Takana 8 lehteä ja edessä 3. Kiva sillä oli ajella sitkutella mäkiä, joita aiemmalla yksivaihteisella oli raskas polkea ja siksi usein talutin ne ylös.

Nälkä kasvaa syödessä. Tuohon pyörään oli joku joskus vaihtanut keskiökasetin, mutta laittanut liian lyhyellä akselilla. Eturattaat olivat liian lähellä runkoputkea, eikä siksi pienintä eturatasta voinut käyttää, koska vaihteensiirtäjä ei noin lähelle kyennyt siirtämään. Oli siis ajettava 35-piikkisellä, kun 24-piikkistä ei voinut käyttää.

Yritin sitä eilen korjata. Irrotin kammet selvittääkseni, oliko keskiökasetti asennettu väärin päin ja pääsin samalla mittaamaan keskiöakselin pituuden. Oikein päin oli, mutta auttamatta liian lyhyt. Mitta oli 116, vaikka tuohon selvästi olisi tarvittu 122 mm akseli.

Kun kammet nyt olivat irti, ajattelin samalla kokeilla lastenpyörän 102 mm lyhyitä kampia, joissa oli valmiiksi 30-piikkinen eturatas. Olihan se edes vähän pienempi kuin tuo 35, jota pienempää halusin kokeilla. Ruuvasin kammet paikoilleen, mutten löytänyt varastoista sopivia polkimia. Irrotin pyörän omista kammista polkimet, jotka oli näemmä kierretty väärille jengoille molemmat. Vasen poljin oikeaan kampeen ja oikea vasempaan. Alumiinisten kampien kierteet olivat periksi antanut osa, joten polkimet toimivat hyvin teräksisiin lastenkampiin kiinnitettynä.

Lastenpyörän kammet oli tarkoitettu napavaihteelliseen, joten eturattaan paksuus oli liian suuri. Ketjuvaihteellisen ketju ei painunut pohjaan saakka. Käänsin pyörän ylösalaisin, pudotin ketjut pois eturattaalta ja hioin rälläkällä piikkialueen ohuemmaksi. Sopivaan asentoon kun laittoi rälläkän kiven ratasta vasten, hiomavoima pyöritti ratasta samalla kun laikan kylki hioi sitä ohuemmaksi.

Aika erikoinen on ajokokemus tällä 102-kampisella hybridipyörällä. Nopeita kadensseja voi ajella, mutta ero ei ole niin suuri kuin nojapyörällä pitkien ja lyhyiden kampien kesken. Pystypyörässä lyhyet kammet vievät pois maksimivoimaa, sillä lyhyen kammen mahdollistama loiva polvikulma ja sen mahdollistamat suuret poljinvoimat eivät pystypyörässä ole mahdollisia. Siinä kun käy niin, että ukko nousee irti satulasta painovoimaa suuremmilla poljinvoimilla. Nojapyörässä selkänojasta voi tarpeen tullen ponnistaa lisävoimaa. Lukkopolkimilla tilanne tietenkin hieman paranisi, mutta sama ongelma silti jää. Pystypyörässä lyhyet kammet eivät ole yhtä suuri parannus kuin nojapyörässä.

Ajelen tällä nyt muutaman viikon ja tunnustelen, tuleeko jotain muuta merkittävää havaintoa mieleen, mutta entistä vakuuttuneempi olen siitä, että nojapyörään kuuluu lyhyet kammet. Nämä ovat nyt lyhimmät, joilla minä olen ajellut. Ihan toimivat ovat nuokin, mutta pienemmän vaihteen varmaan tarvitsisin, kuin tuo nyt. Samassa mitassa tämä ei ole noussut ongelmaksi Pakoputkipyörässäni, jossa toki on 115 mm kammet, mutta välityssuhde on selvästi suurempi. Katsotaan, mihin suuntaan näkemys muuttuu, kun saan lisää kokemusta tästä.

Siitähän tuli nykymuodin mukainen yhdellä pienellä eturattaalla

Pystärihän menee täysin pilalle tuollaisilla kammilla. Kampien lyhennys nostaa vastaavasti istuin korkeutta, joten jalat ei yllä enää maahan nousematta satulasta.
Tarttis rungon joka on tehty lyhyille kammille. Tai ehkäpä keskiöputken alle voisi hitsata toisen.

jooseha kirjoitti:

Kampien lyhennys nostaa vastaavasti istuin korkeutta, joten jalat ei yllä enää maahan nousematta satulasta.

Ei kai pystärissä yllä jalat ikinä maahan penkiltä, mikäli penkki on oikealla korkeudella? Sitä varten on cf?

Hyvin yltää

Kantapää vaatii sen cf:n.

Joose on oikeassa, vaikkei juuri tässä nimenomaisessa tapauksessa. Tuossa pyörässä on satulatolppa jumittunut, joten satulaa ei voi nostaa. Tämän kokeilun tähden en kuitenkaan aio ruveta rakentamaan erityistä lyhytkampipystärirunkoa, enkä välttämättä edes väkisin nostamaan satulaa. Varsinkin, kun heti aluksi huomasin lyhyiden kampien olevan pystärissä vähemmän hyödylliset kuin nojakissa. Pystärissä lyhyisiin kampiin liittyy muitakin haittoja kuin vain erityisen rungon tarve, kuten tuossa edellä jo mainitsinkin. Hauska ajettava se kuitenkin tuntuu olevan, vaikkei läheskään niin hauska kuin lyhytkampinen nojapyörä.

Vähän päivitystä lyhytkampipystärikokeiluuni.

Satulatolppa on siis jumissa, joten minä en säätänyt satulaa ylemmäs, vaan ajelen koukkupolvin. Tai toisinaan seisaaltaan, johon erityislyhyet kammet tuovat aivan erityisen ominaisuuden. Kun kammet ovat noin lyhyet ja poljetaan seisaaltan, ei polvia tarvitse koukistaa juuri lainkaan.

Seisaallaan jaksaa polkea paljon paremmin ja tuleekin näköjään ajeltua enemmän seisaaltaan kaikkein jyrkimpiä mäkiä. Itse asiassa olen huomannut vaihtavani ylämäkeen vaihteen isommalle, jotta voisi mukavammin polkea seisaaltaan.

Katsotaan, mihin tämä vielä johtaakaan. Hyvin mielenkiintoinen kokeilu.

Vielä kun saat kädet mukaan työhön, niin niin sullahan kehitetty krosstraineri millä tekee jotain hyödyllistäkin siinä kuntoillessa!

Hmm.. Kirjoitit että lyhyillä kammilla meinaa pystärillä polkiessa loppua massa kesken.. Mitäs jos mutoilet tangon tulemaan vartalon sivulle niin saat yläkropan otettua peliin taistelemaan sun valtavia polkuvoimia vastaan. Sit saat heivata koko satulan menemään ja koko vartolon tekemään duunia!

Härski kirjoitti:

Vielä kun saat kädet mukaan työhön, niin niin sullahan kehitetty krosstraineri millä tekee jotain hyödyllistäkin siinä kuntoillessa!

Hmm.. Kirjoitit että lyhyillä kammilla meinaa pystärillä polkiessa loppua massa kesken.. Mitäs jos mutoilet tangon tulemaan vartalon sivulle niin saat yläkropan otettua peliin taistelemaan sun valtavia polkuvoimia vastaan. Sit saat heivata koko satulan menemään ja koko vartolon tekemään duunia!

Ei se massa oikeastaan lopu kesken, vaan aivan vihoviimeinen prässäys on mahdotonta, kun ei ole mistä ponnistaa. Tuo seisaaltaan ajaminen on huvittavan tuntuista, kun sillä pääsee yleensä mäistä ylös suuremmallakin vaihteella, eikä kaikkein pienimmälle tarvitse vaihtaa lainkaan.

Enimmäkseen se voimanpuute taisi olla auttamattoman matalan satulakorkeuden takia. Vielä kun kammet lyhenivät 55 mm, tuntui voimattomuutena polkemisessa. Oli muuten 160 mm kammet ne alkuperäiset.

Nyt olen oppinut paremmin pyörittämään, vaikkei minulla lukkopolkimia olekaan, mikä tuntuu hyvin riittävän. Yksin kun ajelin, tuntui, ettei pyörä oikein kulje, mutta vappuaattona mentiin työkavereiden kanssa lounaalle vähän kauemmas, ja huomasin, että kyllähän se pyörä kulkikin ihan hyvin, vaikka tuntui, ettei kulje mihinkään. Taitavat olla salahyvät nuo lyhyet kammet.

Katsotaan, mihin suuntaan fiilikset kehittyvät. Ainakin se satulatolppa pitäisi saada liikkumaan, jotta saisi edes tolkullisen ajoasennon pyörän päällä. Meni vielä rengaskin rikki eilen, joten täytyy ajella varapyörällä tänään ja huomenna, kunnes saan hankittua uuden päällysrenkaan kaupunkipyörän takakiekolle.

jori kirjoitti:

...Ainakin se satulatolppa pitäisi saada liikkumaan, jotta saisi edes tolkullisen ajoasennon pyörän päällä...

Poikki vaan ja pidennyspätkä väliin .