Jos yläketjussa esiintyy vetoa oikealle yläviistoon, esiintyy toisessa kontaktipisteessä akselilla vastakkaissuuntainen ja yhtä suuri voima vasemmalle alaviistoon. Kun sijoitat tämän voiman akselille, on aivan helppo hahmottaa, että pystyputki pyrkii oikealle, kun haarukkaputken liitos toimii nivelenä.
...joo, kuva olis ollu hyvä lisä.
Minä hahmotan voimat niin, että ketju kiskoo hammasratasta vasemmalle. Tasapainon vuoksi keskiössä on voima oikealle. Tämän voiman vastavoima kohdistuu hammasrattaasta/akselista runkoon. Eli siis vasemmalle ja siten siirtää yläpäätä oikealle. Sama lopputulos.
Noinhan se opetetaan koulussa ja oikein onkin vapaakappaleen piirtämistä varten. Minun tapani on intuitiivinen aktiivisen kappaleen suunnasta lähtevä tarkastelu. Tämä lähinnä siksi, että minusta liikkeen suunta on hyvä säilyttää voiman suunnan kanssa yhtenevänä. Ihmiset ymmärtävät paremmin kuin intuiition vastaista ketjun tekemää voimaa liikkeen vastaiseen suuntaan. Mutta kuten sanoin, tuo sinun menetelmäsi on varmempi monimutkaisten tapausten kanssa.
Piirsin kuitenkin kuvan vielä omilla nuolenkärjensuunnillani.
teoriaa.gif (7.61 KiB) Katsottu 6947 kertaa
tai oikeastaan muokkasin Jukan kuvasta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kyllä se voima puomiin keltjun kohdalle kohdistuu, vaikka keskiön välityksellä siihen siirtyykin.
Jos voima kohdistuisi ketjun kohdalle esimerkkipiiroksessani niin pystyputki taipuisi yläpäästään vasemmalle.
Voima siis keskittyy keskiölaakeriin.
Ei se ihan noinkaan ole. Kyllä tuossa on Härskillä vissi järki. Ketjun voima vaikuttaa ketjun kohdalla, missäpä muuallakaan. Jos eturatas olisi lukittu runkoon, ketjuvoima vetäisi esimerkkitapauksessasi runkoputkea vasemmalle. Kyllähän se eturatas tavallaan onkin tuettu momenttivarrella runkoon kuskin jalkojen kautta, mutta se onkin sitten eri asia, kuin tämä kysymyksesi ulkopuolisella momentilla kuormitetusta tapauksesta.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Minä en kyllä saa sitä ketjuvoimaa millään hyppäämään runkoon. Voimat siirtyvät aina jotakin kautta voiman ja vastavoiman lain mukaan ja niiden suuruuksia voidaan laskeskella tasapainon avulla. (Tai liikkeen jatkuuvuus ym. fysiikan lait) Epäkeskiset voimat aiheuttavat momentteja tarkasteltaviin kohtiin tai pisteisiin joiden kautta ne siirtyvät. Tuosta keulasta minun mielestäni kaikki voimat runkoon tulevat keskiön kautta.
Nuo kaksi voimaahan eivät ole ainoat voimat tuossa meidän voimasysteemissämme. Siinä on vielä kampien kautta oikeaopisesti pyörittämällä aikaansaatu voimapari ja sen aiheuttama momentti. Kampien momentti ja noiden kahden voiman momentti pitävät toisensa tasapainossa.
Runttaamalla ja muutenkin huonolla pyörityksellä saadaan tietysti aikaan vielä lisävoimia, jotka vaikuttavat eri suuntiin ja saattavat jopa tasapainoa häiritä. Mutta nekin päätyvät runkoon joko keskiön tai penkin kiinnikkeiden kautta.
Tuota samaa yritin tuossa selittää, että momenttia ei ketjurattaaseen saa kohdistettua kuin rungosta jostain kohdin ponnistamalla. Tavallisesti tämä kohdistumispaikka on toki kauempana, mutta runkoon se kohdistuu yhtä kaikki. Keskiömoottorillisen kampilaakerin vierestä runkoon kytketyn moottorin kanssa tuo rungon pystyputki taipuisi vasemmalle. Samoin jos polkijan jalkojen pyöritys olisi tasan sopivalla tavalla symmetristä, ei keskiölaakeria edes tarvittaisi, eikä runkoputkea tarvittaisi lainkaan.
Monimutkaisia ovat pyörän runkoon kohdistuvat voimat ja niiden aiheuttamat taipumat, eikä niitä yksinkertaisella piirroksella voi järkevästi kuvata kuin pieneltä osaltaan kerrallaan, Yhden kuvauksen ei pidä kuvitellakaan olevan riittävä kuvaus rungon rasituksista, jotka vaihtavat suuntaa polkiessa, jarruttaessa ja ohjausliikkeissä, puhumattakaan alustan epätasaisuuden aiheuttamista kuormituksista .
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Renkaiden vaihdon yhteydessä ajattelin hieman rihtailla vipottamaan alkanutta etuvannetta. Mut asiaan ryhdyttyä alkoi homman toivottomuus paljastumaan, nimittäin rattaan puoleiset nippelit oli melkein kaikki tulleet vannekehästä melkein läpi!
IMG-20200805-WA0003-01.jpeg (72.16 KiB) Katsottu 4743 kertaa
Mikähän pentele senkin nyt on aiheuttanut.. No ihan sama, uusiks menee vanne.
Olisko jengillä hyviä vinkkejä kestävään ja mielellään suht nopeaan kehään? Vanteen tarttis mun mielestä olla vähintään 32 mm levee koska käytän sen levyisiä kumeja. En vaan tahdo millään löytää 25mm leveämpiä ns aerovanteita. Taitaa olla vannessunnittelijat hieman kujalla, kun vanteen kuuluis olla aluksi aavistuksen leveämpi kuin kumi ja näin tappaa kumin ja vanteen välisessä saumassa syntyviä pyörteitä ja siirtää transitiopiste siten mahdollisimman taakse ja kapelle..
Ja pinnanreikiä mulla on navassa perinteiset 32 Ja halkaisija 622.
Muista sitten että vanteista ilmoitetaan yleensä sisäleveys ja ulkoleveys on luonnollisesti leveämpi. Eli 25 mm sisäleveys on suunnilleen 30 mm ulkoleveyttä.
Kiina pojan kehiä kattellu ja niissä on yleensä oikein poikkileikkauskuva profiilista. Levein minkä nyt oon löytäny oli 28mm. Siitä leveemmät on mtb- osastoa ja niissä ei tahdo löytyä syvää profiilia.
Mun ajoilla nyt varmaan ole juurikaan merkitystä mimmonen siinä pyörii.. Mut eipähän sit tarviis ainakaan miettiä johtuuko se huonosti kulkeva pyörä nyt siitä.
Onko kanssapyöräilijöillä millaisia havaintoja ns aerovanteiden vaikutuksesta ajonopeuksiin.. Sanotaan 30 - 35kmh vauhdeissa?
.. Sit semmosta jäin funtsailee, ku osassa kehissä on ns koukku sisään päin ja osassa suorat vannekehän sisäpinnat. niin että onks ne koukkumallit nyt vaan tubeless hommia varten, vai onko sillä koukulla oikein jotain isompaakin merkitystä?
Screenshot_20200806-091650-01.jpeg (74.44 KiB) Katsottu 4710 kertaa
Toi olis nyt aika liki mitä haetaan. Hitto kun olis aavistuksen leveämpiä vielä.
Syvät vanteet alkaa auttamaan tuossa 35 km/h vauhdeissa. Mutta samalla saadaan herkkyys sivutuulille ja tuulenpuuskille, etuvetosella ne on mulla pysyneet hallinnassa vaikka molemmat kiekot on 88mm syvät mutta MetaPhysic ja siinä 60mm syvät kiekot alla niin autojen ohittelu oli muistaakseni paljon jännittävämpää...
.. Sit semmosta jäin funtsailee, ku osassa kehissä on ns koukku sisään päin ja osassa suorat vannekehän sisäpinnat. niin että onks ne koukkumallit nyt vaan tubeless hommia varten, vai onko sillä koukulla oikein jotain isompaakin merkitystä?
..................
Toi olis nyt aika liki mitä haetaan. Hitto kun olis aavistuksen leveämpiä vielä.
Se koukku parantaa renkaan paineenkestoa, kun kaikki painevoimat eivät ole kokonaan reunalankojen varassa. Sen avulla myös rengas keskittyy paremmin paikoilleen.
Juuri tuollaista vannetta minäkin haen, kuin kuvassasi. On vain varmaankin kovin kallis ja vaatii levyjarrun.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Möin MetaPhysicin DT-Swiss vanteilla, muistaakseni 32mm syvät 23mm leveät semi-aero maantievanteet. Ne oli helpot rihdata ja pysyivät suorana.
Sitten tilasin saman valmistajan leveämmät MTB-vanteet kun tarkoitus oli tehdä paremmat kiekot maasturiin, ekat siihen oli tehty halvennuksesta ostetuista WTB:n ei-tubeless kelpoisista. Vanteet oli tosi löysät, vaikea saada rihtattua suoriksi ja pinnat tasakireydelle, ja ne eivät tahtoneet kovemmassa maastoajossa pysyä suorana. Tubeless-kumit tippuivat hyllyiltä myös ja reunat menivät helposti lommoille.
Olivat sitten minun viimeiset DT-Swiss vanteet, tällä hetkellä ajossa on vain kiinan kuituvanteita ja WTB:n vanteita. Kaikki aivan loistavia tubeless-renkaille ja rihtauksen tarkistus kerran vuodessa riittää.
Ei tuntunut löytyvän ton osuvampaa kehää ja hieman kehujakin ropisi kiinakehille, nii laitoin tulemaan.
Oli näköjäs porausmalli valinnaisena, notta tuleeko nippeli pilkistää kehästä ulos, vai jääkö se sitä ulompaa kehää vasten. Periaatteessa varmaan aerompihan se olisi jos nippelit ei pilkistä kehästä ulos, mutta mun järkeen ei mene että kuinka poraus voi - ainakaan ilman enempiä löhtötietoja- niin hyvin onnistua ettekö ne jäisi sisemmästä kehän puhkaisustaan kantamaan pinnaa vasten.
Edellä tarkoitan sisemmällä- ja ulommalla kehällä halkaisia mittoja.
Sitten oli hyvään hintaan rosreriprikkojakin myytävänä hiilivanteen ja nippelin väliin. Kuuluiskohan semmosetkin sitten sinne laittaa? Luulis että niihin poruksen jälkeen laitettaisiin asianmukaiset holkit valmiiksi.
Nyt menee ihan hataran muistin varassa, mutta oliko niin että hiilikuitu tai hiilikuidussa käytetty hartsi syövyttää terästä? Eli rosteri prikat olisi siksi tarpeen teräs nippelin ja hiilikuidun välissä?
Voimat siirtyvät aina jotakin kautta voiman ja vastavoiman lain mukaan ja niiden suuruuksia voidaan laskeskella tasapainon avulla. (Tai liikkeen jatkuuvuus ym. fysiikan lait) Epäkeskiset voimat aiheuttavat momentteja tarkasteltaviin kohtiin tai pisteisiin joiden kautta ne siirtyvät. Tuosta keulasta minun mielestäni kaikki voimat runkoon tulevat keskiön kautta.
