Tätä on taas väkerretty eteenpäin. Tehty suurinpiirtein kaikki kolmesti ja aikaa käytetty viisi kertaa enemmän mitä alussa ajatteli ja jossain mielensopukoissa octalink kammet on muuttuneet Isis malliseksi ja sitten siinä päätä raapiessa ohikiitävän hetken mietti, että jos on näin pyöreäpäinen niin miksi en pysynyt neliskanteissa kun sen malliseen olen todistettavasti joskus onnistunut yhteen liittämään, tosin historia tuntee tapauksen jossa irrotetus on suoritettu rälläkällä
Leveämmän tangon laitoin ja eroottisen punaiset kahvasuojukset olin etelänkaupoista tilannut, kahvat jotka tuntuu lämpöisältä paljasta ihoa vasten ja muutenkin muotoilu hivelee silmää. Kun kaikki olin nätisti saanut asennettua ohjaustankoon ja ihasteltu kuinka hyvin kaikki mahtui rupesin miettimään, että millähän minä ne vaihteet vaihtaisin... ehkä käsipelillä ketjusta kuten edestäkin tai sitten otan kilkkeitä irti tangosta ja etsin pahvilaatikon pohjilta sen vivun jonka jemmasin purkaessa ettei joudu hukkaan, vaijeriksi olin tilannut tandem-version koska aavistuksen saattaisi harmittaa puuttuvat 2 cm vaijerinmitasta ja etäisyyksiä kun tässä pyörässä on. On muuten tavaraa kiinni ohjaustangossa torxilla, ristipääruuvilla ja kuusiokoloa kahta kokoa.
Hyvältä se näyttää. Tarakan laitoin kiinni ja mallailin suoraan ja tein tarakalle kiinnikkeet. Sateli sillai mukavasti niin hitsailla en viitsinyt eli tuossa edellisellä kerralla vääränkokoista kierretankoa olin katkenneen pultin kantaan kiinnitellyt hitsaamalla. Vetäsin tekeleen rälläkällä poikki ja meinasin jotta josko uuden kierteen mutta ei lähtenyt terä kivasti vetämään niin päätin rälläköidä vielä lastun ja jotain hyvääkin kun sieltä raudan sisästä löytyi pyöreä reikä ja siinä ehjät kierteet, ylätuen sai siis pitemmällä pultilla viritettyä. alatuet paikallensa ja jo tuli tukeva, ainaskin akun ja repun kestää.
No päätimpä sitten laittaa eturenkaan kiinni ja ruveta vetämään sähköjä. Seuraavaksi sitten mietin, että tekisikö uudet alatuet kun eturenkaan laittamisen jälkeen se tarakka nätisti alaviistoon, irrottaahan se tarakka pitää kuitenkin kun joku ohjausboksi sinne tarakan kätköihin piti upottaa ja luukku ei mahtunut avautumaan. En viitsinyt vaan ajattelin jotta painopiste on matalammalla ja tiineempi reppu kulkee mukana. Tai sitten väkertelen perjantaina jos siltä tuntuu, ehkä värkkäilen kun voisi tehdä semmoiset kolmiomalliset tuet jos kamelinkuormaa joskus kuljetan.
Kätsyä muutes kun on tommonne tarakan tuki kädessä ja sitten lähtee pihalle katsomaan siskoplikan uutta ranskanpatonkia ja sen osan laskee kädestään talonseinustalle ja kun auto on ihasteltu ja päteväksi luokiteltu ja menee talliin jatkamaan hommia niin alkaa etsimään sitä tukea, että missähän se on, ei tämä nyt niin iso talli ole
Mutta on sillä ajettu, sähköilläkin 6 km/h ja mittarin mukaan hetkellisesti on saatu yli 100 wattia ulos kun ylämäkeen menee mopoillessa, ajo tosin tapahtui vasta sen jälkeen kun se näyttö oli ruuvattu irti ja käännettyi oikeinpäin, enkä hukannut kun toisen kiinnitysruuveista kun irtosi hyppysistä. Positiivisen kautta, se oli se lyhyempi ja myös tämän sain kätevästi vaihdettua sentin pitempään jonka kierteet sai vetämään ilman tuskaa. Tasamaalla mittari ei näyttänyt mitään tai korkeintaan 10w niin tiedä sen tarkkuudesta. Tokihan anturijohto polkimille oli liian lyhyt, joku tuuri tilauksessa oli, että johdon moottorille tilasin niin pitkänä kun sai eikä jäänyt edes paljoa ylimääräistä.
Kaikkea jänskää luki ohjeissa, että siinä on vakionopeudensäädin ja käsikaasu jonka toimimattomuutta ihmettelin vielä kymmenen aikaa illalla mutta olipa ohjeista jäänyt tulostamatta lsd-näytön käyttö kehittyneille. No minulle tämä on ensimmäinen trippi sähköiseen ihmemaahan ja luulin jotta alkeisaapinen riittää mutta siinäkin luvattiin uskomattomia matkoja vakionopeudensäätimellä jonka päällekytkemisestä en voinut kuin uneksia ja räplätä kaikkia niitä kolmea nappia mitä ohjaustangossa on. Ehkä perjantaina tajunta räjähtää kun pääsen sormeilemaan tehdasparametreja uusin ohjein.
Ajetaanhan sitä lihaksillakin, tänäkin vuonna jo 7800 km ja ihan mukavasti tuo kulki. Pehmeämpi kuin ex-eemeli, eikä välttämättä pelkästään positiivisessa mielessä mutta katsotaan kun saapi enemmän kilometrejä taakse. Jakkara on ainakin pystyssä kun takatukia jatkoin, pehmeällä pitää perjantaina käydä kokeilemassa niin saapi sitten harmaan aavistuksen talvisopivuudesta, nastat raapii jo edessä eli sen perusteella saa talvi jo tulla.
Kivaa toi rakentelu, ainakin silloin kun on kalenterissa väljää, on nukkunut hyvin ja ajatus juoksee, meinasin seuraavaa projektia varten siivota ensimmäisenä kalenterin