Katkaistava ja kallistuva deltatrike

[tkarttu]

Lajitoverit

Näissä kuvissa (http://www.povray.org/) esittelen hahmotelmani katkaistavasta ja kallistuvasta deltatrikesta. Kallistuva trike voisi parhaimmillaan yhdistää osan kaksi- ja kolmipyöräisten parhaista piirteistä, huonoimmillaan... Piirrostyön hitauden vuoksi en ole vielä lisännyt mukaan voimansiirron, jarrujen enkä ohjauksen yksityiskohtia.

Etuveto on must sekä kallistuvuuden että katkaistavuuden takia, etuvedon mallia voi ottaa vaikka Jorin pakoputkipyörästä ja osia voi tilata vaikka Toxylta Saksasta (http://www.toxy.de/shop/index.html). Vaihteisto voisi olla ulkoinen 3x7 tai sitten Rohloff (http://www.rohloff.de/en/products/speedhub/index.html), joka sopisi paremmin luonteelleni. Voisiko ohjauksen toteuttaa Windcheetahin (http://www.windcheetah.co.uk/) tapaan? Ohjaustangon ja etuhaarukan välissä olisi murrosnivel: tankoa voisi käännellä vapaasti, vasta sen kiertäminen kääntäisi eturengasta.

Katkaistavuus ja yleisrakenne ovat läheistä sukua Bram Smitin Kanteltrikelle (http://www.fastfwd.nl/index2.php - kanteltrike-sivun kuvalinkit toimivat!), itsekeskittävä kallistusmekanismi on muokattu Henry Thomaksen Jetrikesta (http://www.jetrike.com/index.html - tarjolla täydelliset rakennepiirustukset. Katso myös kallistusvideo: http://www.youtube.com/watch?v=fjbIAVladHs). Kanteltriken ainoa isompi puute minun kannaltani on kallistusmekanismin kiikkeryys, trikeen onkin lisätty jälkikäteen lukitusmekanismi sivullenotkahduksen estämiseksi paikallaan seisottaessa.

Molemmissa edellämainituissa takapyörien putket on yhdistetty toisiinsa vipuvarsilla, mutta Jetrikessa niiden välissä on "epäkesko", jonka geometrian ansiosta toinen putki kiertyy aina enemmän alaspäin kuin vastakkainen putki ylöspäin. Lopputuloksena pyörää kallistettaessa pyörän runko itseasiassa nousee hieman ylöspäin. Pyörää siis kallistetaan sivulle nojaamalla, mutta se "laskeutuu" takaisin pystyyn, kun nojaus hellitetään ja pysyy itsekseen pystyasennossa. Pystyasennossa takapyörien putket ovat hieman yläviistot, mikä myös edesauttaa itsekeskittävyyttä. Istuimen tulee tukea riittävästi nojausliikettä, tilaisin sen todennäköisesti Puolasta (http://cckcomposites.com/).

Suunnitelmassani kiinteiden vipuvarsien tilalla on iskunvaimentimet, jotka siten toimivat paitsi osana kallistusmekanismia myös takapyörien erillisjousituksena.

Pyytäisin kommenttejanne rakenteesta ja toteutettavuudesta sekä yhteystietoja: alumiinintyöstötaidot ja -välineet omaava voisi olla vaarassa saada lisätienestejä.

[jviirret]

Lopputuloksena pyörää kallistettaessa pyörän runko itseasiassa nousee hieman ylöspäin. Pyörää siis kallistetaan sivulle nojaamalla, mutta se "laskeutuu" takaisin pystyyn, kun nojaus hellitetään ja pysyy itsekseen pystyasennossa.

Paljon olet asiaa pohtinut/tutkinut. Miten tuollainen kallistus mekanismi toimii esim. kaltevalla tiellä ajettaessa tai tilanteissa joissa toinen takapyörä osuu pattiin/monttuun?

Jukka

[tkarttu]

Paljon olet asiaa pohtinut/tutkinut. Miten tuollainen kallistus mekanismi toimii esim. kaltevalla tiellä ajettaessa tai tilanteissa joissa toinen takapyörä osuu pattiin/monttuun?

Jukka

Kiinni jäin. En nimittäin ollut pohtinut kaltevan tason ongelmaa. Pyöräilijä nähdäkseni pyrkii luonnostaan kompensoimaan tien kallistusta vastanojauksella, jolloin trike ja eturengas kallistuvat yläviiston suuntaan. Tämä lienee taas kompensoitava vastaohjauksella, jos halutaan suora ajolinja. En osaa sanoa, kuinka helppoa uuden ohjaustekniikan omaksuminen olisi.

Arvioisin, että patit ja montut eivät lyhytkestoisina aiheuta juuri suurempaa notkahdusta ajolinjaan kuin perinteisellä trikella. Erillisjousitus voisi jopa parantaa tilannetta.

[jviirret]

En niinkään tarkoittanut ajolinjan muutoksia, vaan ihan kallistumista.
Jos jäykällä trikellä ajaa kaltevaa tietä niin kuski on kallellaan. Jos kallistuvalla trikellä ajaa tekemättä mitään, niin kuski käsittääkseni kallistuu enempi kuin jäykällä trikellä, koska paino siirtyy kallistuksen puolelle. Käykö ajaminen pidemmän päälle raskaaksi kun suurin osa teistä on kallellaan ja pitää koko aika pitää pyörää pystyssä?

Jukka

[tkarttu]

Kuskin luontainen vastanoja ja pyörän itsekeskittävä mekanismi selvittänevät pienemmät kallistumat itsestään. Suuremmat kallistumat vaatinevatkin sitten tietoista ponnistelua.

Itsekeskittymistä voidaan säädellä "epäkeskon" (se T:n muotoinen kappale istuimen alla) avautumiskulmalla, joten koko pyörä ei mene uusiksi, jos kallistusmekanismi on aluksi liian herkkä tai jäykkä. Henry Thomas suosittelee Jetrikelleen 110 asteen kulmaa. Veikkaan, että kaikille kuskeille ei löydy yhtä yleispätevää arvoa, vaan tätä on räätälöitävä.

[jori]

Kuskin luontainen vastanoja ja pyörän itsekeskittävä mekanismi selvittänevät pienemmät kallistumat itsestään. Suuremmat kallistumat vaatinevatkin sitten tietoista ponnistelua.

Itsekeskittymistä voidaan säädellä "epäkeskon" (se T:n muotoinen kappale istuimen alla) avautumiskulmalla, joten koko pyörä ei mene uusiksi, jos kallistusmekanismi on aluksi liian herkkä tai jäykkä. Henry Thomas suosittelee Jetrikelleen 110 asteen kulmaa. Veikkaan, että kaikille kuskeille ei löydy yhtä yleispätevää arvoa, vaan tätä on räätälöitävä.

Jotta tuolla "epäkeskolla" voisi säädellä jotain, täytyisi vinolla tiellä saada t-kappale muuttumaan tien vinouden verran epäsymmetriseksi.

Tuollaisenaan tuo itsekeskittävä mekanismi pyrkii keskittämään vinolla tiellä pyörän tien suhteen kohtisuoraksi ja painovoima jatkaa tästä eteenpäin. Pyörä kallistuu alamäen suuntaan, eikä kuskilla ole muuta vaihtoehtoa, kuin roikkua vastasuuntaan niin rajusti, että kallistuma kompensoituu.

Tämä tarkoittaa, että vinolla tiellä tällainen mekanismi ei tyydyttävästi toimi, ellei avautumiskulma ole aivan pieni = jäykkä kallistus, tai lähes 180 astetta = kallistusmekanismi ei keskitä lainkaan.

Vinoa tietä varten tarvitsisit nivelpistettä liikuttavan mekanismin (epäsymmetrinen t-kappale), jolla pyörä trimmataan kulkemaan suoraan myös vinolla tiellä. Toinen vaihtoehto on asentaa t-palikkaan jarru tms. lukitus, jolloin pyörällä ajettaisiin kaarteet kaksipyöräisesti kallistuvana kolmipyöräisenä ja suorat kolmipyöräisenä.

Jori

[jviirret]

Huh, onneksi ei tarvi miettiä, kun olen päättänyt että tuollaiset kallistus systeemit tuovat mukanaan enempi ongelmia kuin ratkaisevat niitä

Jukka

[tkarttu]

Jori on aivan oikeassa siinä, että mekanismi pyrkii keskittämään vinolla tiellä pyörän tien suhteen kohtisuoraksi. Pistin tuossa juuri kyselyn Henry Thomakselle hänen Jetrike-kokemuksistaan vinoilla pinnoilla. Ehkä hän osaa/uskaltaa kertoa, millä kaltevuudella ajonautinto katoaa.

[jori]

Huh, onneksi ei tarvi miettiä, kun olen päättänyt että tuollaiset kallistus systeemit tuovat mukanaan enempi ongelmia kuin ratkaisevat niitä

Jukka

Tottahan tuokin, mutta moottoripyöräpuolella on varsin onnistuneita ratkaisuja juuri tällä lukituksella varustetulla kallistusmekanismilla. Lisäpainoa ei kuitenkaan voi välttää. Ainakin kaksipyöräiseen nähden sitä tulee lisää varmasti.

Niin, nämä minun höpinäni perustuvat osittain myös kokemukseen. Kokeilin tuollaista stabiilivivustolla varustettua kallistusmekanismia vuosia sitten delta-kolmipyörässäni. Kokemus oli saman oloinen, kuin kanootissa istuessa. Vaikka vehje on periaatteessa tasapainossa olo on koko ajan epävarma. Varsinkin vino alusta ja ennen kaikkea jyrkät kurvit olivat entistäkin vaikeammat.
Stabiilius panee kurvissakin kallistukselle hanttiin sitä enemmän, mitä suuremmalla kallistuksella ajetaan.

Lukituksen laittaisin minä siihen vivustoon. Ajettaessa kurviin ensin heitetään pyörä kantilleen, lukitaan kallistus ja sitten aletaan kaartaa. Kaarteen lopussa irrotetaan lukitus hetkeksi, jolloin mekanismi nostaa ajokin pystyyn, oikaistaan kaarre ja lukitaan kallistusmekanismi jälleen.

Jori

[tavasti]

Ajettaessa kurviin ensin heitetään pyörä kantilleen, lukitaan kallistus ja sitten aletaan kaartaa. Kaarteen lopussa irrotetaan lukitus hetkeksi, jolloin mekanismi nostaa ajokin pystyyn, oikaistaan kaarre ja lukitaan kallistusmekanismi jälleen.

Huh, näinköhän tuossa alkaa jo ajamisen nautinto olla kaukana. Periaatteessa moinen temppuilu menisi vielä jos sitä tarvitsee tehdä vain kaikista pahimmissa vauhtikurveissa, mutta harvakseen tehtynä ei hommaan olisi rutiinia, ja mentäisiin nurin?

Menettelisi ehkä johonkin kilpailukäyttöön, mutta ei huvikseen ajeluun.

[Jarcco]

Ajettaessa kurviin ensin heitetään pyörä kantilleen, lukitaan kallistus ja sitten aletaan kaartaa. Kaarteen lopussa irrotetaan lukitus hetkeksi, jolloin mekanismi nostaa ajokin pystyyn, oikaistaan kaarre ja lukitaan kallistusmekanismi jälleen.

Huh, näinköhän tuossa alkaa jo ajamisen nautinto olla kaukana. Periaatteessa moinen temppuilu menisi vielä jos sitä tarvitsee tehdä vain kaikista pahimmissa vauhtikurveissa, mutta harvakseen tehtynä ei hommaan olisi rutiinia, ja mentäisiin nurin?

Menettelisi ehkä johonkin kilpailukäyttöön, mutta ei huvikseen ajeluun.

Ei kai sen noin vaikeaa tarvitse olla. Katseltuani videopätkiä erilaisista kallistuvista kolmipyöristä, useimmat näyttivät vastaavan ajoltaan 2-pyöräisiä ja mutkittelu tuntui olevan niin mukavaa että ajokkia heiteltiin koko ajan puolelta toiselle.
Jos olen ymmärtänyt oikein on siis 2 tapaa tehdä tälläinen kallistuva trike:
#1: 2- pyöräisen tavoin käyttäytyvä malli. Taka-akseli nivelöity yhdestä pisteestä, joko kallistuvilla pyörillä tai ilman. Esimerkkejä Flevotrike, Greenspeed leaning trike.
#2: Itsekeskittävä rakenne kuten Jetrike. Ajajan paino pyrkii palauttamaan pyörän pystysuoraan asentoon.
Ensimmäinen rakenne olisi helpompi saada toimimaan kun taas kakkostyyppi vaatisi todennäköisesti paljon testausta ennen kuin oikea geometria löytyisi. Jollei sitten tee tarkalleen Thomasin piirustusten mukaan. Itse olen sen verran laiska että tekisin tuon Greenspeedin mallisen lukittavalla kallistuksella.

Näyttää siltä että kallistuvat kolmipyörät ovat lähitulevaisuudessa trendi sekä HPV- että MP-puolella.

[jviirret]

Katseltuani videopätkiä erilaisista kallistuvista kolmipyöristä, useimmat näyttivät vastaavan ajoltaan 2-pyöräisiä ja mutkittelu tuntui olevan niin mukavaa että ajokkia heiteltiin koko ajan puolelta toiselle.

Kumpi on kaksipyöräisellä helpompaa, ajaa viivasuoraa linjaa kallistelematta vai kaarrella omaan tahtiin puolelta toiselle? mun mielestä tuollainen päätön kaartelu antaa aika huonon kuvan käsiteltävyydestä. Se todistaa että ko. vauhdissa tietyn jyrkkyyksinen kaarre menee nätisti, mutta entäpä kun nopeus tai kaartosäde muuttuu?
Ottaisivat tuosta mun python videosta mallia, siinä sentään on useampia elementtejä ja tarkkuutta vaativia kohtia, vaikkakin joitakin kysymysmerkkejä jättääkin
Esimerkiksi video jossa ajetaan tasaiselta lankulle jonka päät on viistottu, niin että toinen takarengas kulkee lankkua pitkin selventäisi enempi kuin tuhat sanaa miten pyörä käyttäytyy kaltevalla tai olisi ohjattavissa äkkinäisessä kallistumisen muuttumis tilanteessa. Tai ajamista arkiliikenteessä olosuhteissa joissa kummallakin puolen pyörää ei ole monen metrin "turva-aluetta".

,_,/ukka

[tkarttu]

Henry Thomas ei ole vielä vastannut tiedusteluuni Jetrike-kokemuksistaan. Löysin kuitenkin hänen oman keskustelupalstansa arkistosta (http://mail.jetrike.com/pipermail/jetalk_jetrike.com/) sangen kattavan yhteenvedon (http://mail.jetrike.com/pipermail/jetal ... 00542.html), joka kaikkien kallistuvasta trikesta haaveilevien kannattaa lukea.

Keräämäni tiedon perusteella - kiitokset vastanneille ja erityisesti Jorille - rakentaisin kallistuvan deltatriken todennäköisesti näin:

• vain lievä itsekeskitys = vauhdikkaassa ajossa kaksipyöräisen kallistustuntuma + aavistus keskityksestä
• lukitusmekanismi hidasta vauhtia ja pysähdyksiä varten = vakaata menoa kuin perinteisellä trikella.

Tällöin kallistuksen suomista eduista voisi nauttia niin kaltevilla pinnoilla kuin vauhdikkaissa kurveissa. Hintana olisi kallistusmekanismin ja lukituksen lisäpaino. Lukitusvivun laittaisin istuimen alle ja kiinnittäisin T-kappaleeseen vastaavanlaisen levyjarrun kuin Bram Smitin Kanteltrikessa (http://www.fastfwd.nl/images/kanteltrike_2.jpg).

Oleellisin kysymys lienee kuitenkin, ovatko kallistuksen suomat edut lisäpainon väärtejä...

[jviirret]

Tällöin kallistuksen suomista eduista voisi nauttia niin kaltevilla pinnoilla kuin vauhdikkaissa kurveissa. Hintana olisi kallistusmekanismin ja lukituksen lisäpaino. Lukitusvivun laittaisin istuimen alle ja kiinnittäisin T-kappaleeseen vastaavanlaisen levyjarrun kuin Bram Smitin Kanteltrikessa

Itse laittaisin "tappi reikään" systeemin. Tällöin pyörä lukittuisi aina keskikohtaan, riippumatta missä asennossa lukitusvivun päästäisi irti.

Oleellisin kysymys lienee kuitenkin, ovatko kallistuksen suomat edut lisäpainon väärtejä...

Niimpä. Kyllähän kallistuvasta saa kapeamman ja sitä kautta painoa myös hieman säästyy, mutta samalla pienenee deltan muuten niin suuri tavaran kuljetus kapasiteetti.

Jukka

[tkarttu]

Ja ensimmäisen viestini loppuun palatakseni

Pyytäisin kommenttejanne rakenteesta ja toteutettavuudesta sekä yhteystietoja: alumiinintyöstötaidot ja -välineet omaava voisi olla vaarassa saada lisätienestejä.

Löytyykö lähipiiristäsi tai vähän kauempaakin tällaista henkilöä tai firmaa? Lisäksi kysymys Baronin, Fujinin tai samantyyppisen omistajille: mikä on runkoputken halkaisija ja vahvuus?