Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Rakennatko omaa nojapyörää? Täältä voit saada vinkkejä projektiisi.
vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Ajarmala mittasi kiihtyvyyksiä töyssyissä ja eikö kovimmat millisekuntiluokan g voimat olleet 9 paikkeilla ja useampi kuuden yli mennyttä tälliä? Aika pitkä isku tulee tavalliseen iskunvaimentimeen Milanin ja kuskin kuormalla tollaisesta tällistä. Se tarkoittaa aika rajua virtamäärää, joten paljon vaaditaan tosiaan generaattorilta sekä akulta. Purku olisi järkevintä tehdä formula ykkösten KERS järjestelmän tapaan kiihdytyksessä tai ylämäessä ja silloin pieni latausteho ei ole ongelma, jos vain pahimpiin paikkoihin purkaa sen 10-20 W tärinäraidan latausteho ja suurempi routavaurion yms. tälli lyhytkestoisena. Todellisuudessa täällä noi tärinäraitaa isomman amplitudin tällit ovat täällä yleisiä, vaikkei samasta frekvenssistä olekaan kyse.

Reaalimaailman soveluksessa voisi perinteisen jousituksen pyörä olla sitten parempi rajaamaan kovimpien töyssyjen ja täyssysarjojen virtamäärää generaattoriin sekä akkuun alennetun keskilataustehon kustannuksella. Koko, paino ja hintaedulla, kun ainakin kokeilemani iskarit eivät ole läheskään täydellisiä iskunvaimennuksessa. Senttien liikettä tulee kovissa tälleissä.

Säädettävällä iskarilla voi tuunata mukavuuden kustannuksella generaattorin huippuvirtaa jäykistämällä säätöjä. Poikkeuksena se, että jos menee kovaa pomppuun, jota iskari ja generaattori ei vaimenna ja pyörä hyppää. Laskeutuessa mättää sitten tuo tehorajoitus. Jos ei näkymättömään kuoppaan ajotavan muutos rauhallisemmaksi auttaa. Ei ole pakko revitellä kaikkea irti alamäessä, jos säästää pahimmissa ylämäissä tehoa jaloista. Toki sähköä voi käyttää muuhunkin kuin pyörän liikuttamiseen. Kännykän lataus ei kummallisia lataustehoja vaadi pidemmällä reissulla. Kätevää monipäiväisillä reissuilla keskellä ei mitään. Luotettavampaa kuin aurinkokenno.

Herää kysymys, miten praktiseksi piezo tai muu generaattori menisi yhdistettynä iskariin ja lataustehon tarpeen pudottamisessa kännykän pyörittämiseen? Etuna on tavalliseen dynamoon verrattuna pieni jalkatehon tarpeen pudotus ja jos piezo plus akku painavat, putoaa dynamo pois halutessaan. Miten kevyestä generaattorista nyt puhutaan? Ei tarvitse olla lentokoneen kokoinen peli kantamaan generaattoria enää. Sitten herää taas kysymys kaupallisista komponenteista ja saatavuudesta sekä hinnasta.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja jori »

vaaka kirjoitti:

Herää kysymys, miten praktiseksi piezo tai muu generaattori menisi yhdistettynä iskariin ja lataustehon tarpeen pudottamisessa kännykän pyörittämiseen? Etuna on tavalliseen dynamoon verrattuna pieni jalkatehon tarpeen pudotus ja jos piezo plus akku painavat, putoaa dynamo pois halutessaan. Miten kevyestä generaattorista nyt puhutaan? Ei tarvitse olla lentokoneen kokoinen peli kantamaan generaattoria enää. Sitten herää taas kysymys kaupallisista komponenteista ja saatavuudesta sekä hinnasta.

Millisekuntiluokan tärähdykset ovat kolinoita, jotka eivät tule iskarin kautta, vaan ovat todennäköisesti mittauslaitteiston kolahteluja pyörän runkoon. Millisekunti vastaa nimittäin vain viisi milliä pitkää matkaa pöräilynopeudessa. Iskarin läpi tulee vain noin 2g kiihtyvyyksiä ja niiden jaksonaika on kymmeniä millisekunteja.

Yksittäinen routaraita ei paljon tuota energiaa. Oletetaan routaraita 6 cm katkokseksi tiessä. Sen ylitykseen 6 m/s (21,6 km/h) nopeudella menee siis aikaa 0,01 sekuntia. Pyörän renkaalla on puolet tästä aikaa pudota kuoppaan ja puolet nousemiseen. Jos oletetaan kaikki paino yhdelle pyörälle ja oletetaan jousittamattomaksi massaksi 2 kg ja pyöräkuormaksi 100 kg, kiihtyy pyörä reunuksen ylitettyään kuopan pohjaa kohti kiihtyvyydellä 50g eli 500 m/s². 0,05 sekunnissa se saavuttaa nopeuden 2,5 m/s ja etenee 6,25 mm. Yhden routavaurion ylityksessä on siis saatavana maksimissaan vain 1000N x 0,006 m = 6 J, eli jos tuo olisi saatavissa nettona talteen, lataisi se kännykkää enintään pari sekuntia. Kännykän lataamiseksi pitäisi olla 100% hyötysuhteella toimiva laitteisto ja rajuja routavaurioita tiessä 12 metrin välien. :D

Pietsogeneraattorit toimivat erittäin pienillä liikematkoilla, parhaimmillaankin vain yksittäisiä millejä ja ovat melko herkkiä menemään rikki. Jousituksen liikematkoille ja taajuuksille induktiivinen tai magnetostriktiivinen toimilaite olisi soveltuvampi. :?

Iskunvaimentimet ovat pumppuja, joten jotenkin tuntuisi luontevammalta kerätä iskunvaimennusenergia talteen paine-energiana. Paineakulla, vaikka rungon sisään pumpatulla ilmalla, voisi sitten vaikka pumpata renkaat tai tehdä sähköä pyörittämällä mikroturbiinia. :)

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Härski
Sisällöntuottaja
Viestit: 1626
Liittynyt: 01 Syys 2014, 17:36
Paikkakunta: "satakunta"

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja Härski »

Kiitos jori hiton hienoa läppää vaihteeks. Mulla loppu jo usko tähän aiheeseen! Sul taitaa olla kyl lehmän hermot!=)

Sit vaan kaikki laittamaan turbaaneja iskarin kylkeen! Vaaka eritoten=)

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Siis olisihan suihkumoottori kai katu-uskottava totta kai, mutta eikö mulle sopisi paremmin yleisön karkottimeksi jonkinmoinen torven ja resonoivan läpän läpi päästetty "paine"ilmatöräytin saatanallisella pieruäänellä maanjäristysäänenpaineilla? Hajuhan mulla on jo omasta takaa. Jälkipolttimen saa nääs pavuista ja palkokasveista etukäteen. Kasvisruokavaliota päin menon etuja, kun saa tietä ja ajaa kovempaa 8)

Tällä tosin on töyssyä jos jonkinmoista, joten ehkei se maastoajovertaus ole niin kaukaa haettu. Ntkin oli 14 m/s puuskia työmatkalla ja oksia paikoin koko tien leveydeltä maassa ja ne olivat pienempiä tällejä kuin asfaltissa olevat :roll:

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Yritin löytää infoa moneen kertaan toimivasta faasinvaihtoiskunvaimentimesta. Pöh, löytyi jänniä jäähdytysmatskuja ja alibabasta minimissään 2000 kpl tilauskoon istuintyynyn, joka myös jäähdyttää. Win win ominaisuudet, muttei ostettavissa.

Lähinnä löytyi yliopistotutkimuksia, joissa oli tutkimustuloksia, ei kaupasta ostettavia tuotteita. Tietääkö kukaan iskunvaimennusmatskua, joka on geeliä tehokkaampaa tai halpaa paksun geelin lähdettä?

Plantaarifaskiittipohjallisen reikä näyttää sopivalta kooltaan Streetmachinen kädensijan, jos yritän virittää tankoon levityksen, jonka päällä käsi makaa ja geeli eristää iskuja kädestä kannattelevat tuen ja tangon osalta.

Jännä vaihtoehto on tehty erikoismateriaaleista välilämmityksin MITssa 3D tulostamalla.
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 130716.htm
Ei ihan minun resurssieni rajoissa.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: Epätavalliset rakennusmateriaali- ja rakennevaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Tutkailin erilaisia jousia netistä ja en tiedä niiden iskunvaimennuskyvystä. Yleensä ei mitään speksejä ja niistä, joissa on, ei minulla ole hajuakaan, mitä standardi tarkoittaa. Tuli vastaan sellaisia jousityyppejä, joista en ole ennen kuullut, kuten lautasjousi. Sille on synonyymi, jota en muista. Olisiko tuollaisesta apua USS ohjaustangon ympärillä käden kannattajana ja tri pyörän kädensijoissa sekä satulalla/penkissä? Isot parin kymmenen sentin halkaisijaltaan olevat ovat kalliita. Pienet vaihtorahalla.

Työntöjousia on monenlaisia, olisiko niistä apuja pyörän paikalliseen tärinvaimennukseen tai jopa renkaiden jousitukseen? Autoissakin on työntöjousia. On olemassa muitakin muotoja työntöjousissa kuin spiraalilanka. Levyjäkin löytyy, mikä voi olla kova juttu kädensijoille.

Onko kellään kokemuksia ja mielipiteitä erilaisten pienempien jousien käytöstä muualla kuin renkaissa, joita on autettu terässuikaleella?

Vastaa Viestiin