SWB luomukseni

[Toivo00]

Tosiana tuo hinnasto oli tuolla pyöräpakettien alla, eli tuo hinta koskee koko pyörän tilausta, ei yksittäisten osien. No sitten se tilaamista tuolta voisi harkita.

[tavasti]

Tosiana tuo hinnasto oli tuolla pyöräpakettien alla, eli tuo hinta koskee koko pyörän tilausta, ei yksittäisten osien. No sitten se tilaamista tuolta voisi harkita.

Heitä 'tilaus' sisään, niin kertovat paljonko maksaa postikuluineen. Se ei sinällään vielä velvoita mihinkään.

[Toivo00]

Projekti etenee pikku hiljaa. Ensimmäiset yli 10 km lenkit on ajettu. Ensimmäisen otoksen (viestiketjun alussa) jälkeen runko on muuttunut siten, että haarukan offset on kasvanut ja ohjauskulma loiventunut, koska ensimmäinen tekele tuntui kovin hankalalta vekottimelta ajaa. Nykyisellään ohjauskulma on 68 astetta ja offset 55 mm. Poimin aikaisemmista keskusteluista Jarcon lähettämän linkin jolla voi laskea jättöä:
http://www.kreuzotter.de/english/elenk.htm
Tuon mukaan haarukan jättö olisi nykyisellään n. 40 mm.

Tämän hetkisillä kokemuksilla pyörän ajaminen ei ole helppoa, tai sanotaanko niin että ajaminen vaatii aktiivista ohjaamista. Tuon huomasi hyvin käsien väsymisenä pitkällä lenkillä. Kysyisinkin teiltä kellä on asiasta enemmän kokemusta, että pitäisikö geometriaa vielä muuttaa, tai olisiko jonkinsuuntaisella geometriamuutoksella positiivista vaikutusta ohjaustuntumaan? Mietin myös sitä, että vaikuttaako yläpuolisessa ohjauksessa ohjaustangon kannattimen pituus miten paljon ohjauksen helppouteen? Nykyisellään kannatin muodostaa 30 cm momenttivarren. Toisaalta sitäkään ei voi lyhentää koska ohjaustanko tulee muuten reisien eteen.

Ajokokemusta nojapyörällä minulla on aika vähän, joten tämäkin ongelma saattaa poistua muutaman sadan kilometrin jälkeen. Pyörässä on vielä aika paljon rautalanka- ja teippipatentteja ennen kuin oikeat paikat ja säädöt osille löytyy. Uskon että saan rungon maaliin vielä toukokuun aikana.

[Trek r200]

Tämän hetkisillä kokemuksilla pyörän ajaminen ei ole helppoa, tai sanotaanko niin että ajaminen vaatii aktiivista ohjaamista. Tuon huomasi hyvin käsien väsymisenä pitkällä lenkillä. Kysyisinkin teiltä kellä on asiasta enemmän kokemusta, että pitäisikö geometriaa vielä muuttaa, tai olisiko jonkinsuuntaisella geometriamuutoksella positiivista vaikutusta ohjaustuntumaan? Mietin myös sitä, että vaikuttaako yläpuolisessa ohjauksessa ohjaustangon kannattimen pituus miten paljon ohjauksen helppouteen? Nykyisellään kannatin muodostaa 30 cm momenttivarren. Toisaalta sitäkään ei voi lyhentää koska ohjaustanko tulee muuten reisien eteen.

Saattaapi olla ajon puutetta Kyllä mullakin tuossa Trekissä saa kädet/käsi olla koko ajan tangossa, ei sillä oikeen käsittä pysty ajaan, alkaa heti kiemurtelemaan. Saattaapi tuokin olla harijotuksen puutetta En kylläkään ole tuon johdosta huomannut käsien väsymistä, niin kevyen otteen kuitenkin vaan vaatii.

Kyllähän se ohjaaminen tapahtuu pääasiassa painonsiirrolla eikä tangon kääntämisellä, joten jos kovasti vaatii tangosta "vääntämistä" kulkusuunnan pitämiseen, tarkastasin rungon suoruuden.

[jviirret]

Kyllähän se ohjaaminen tapahtuu pääasiassa painonsiirrolla eikä tangon kääntämisellä,

No mitenkäs painoa siirtelet kun nojaat selkänojaan?
Kyllä tuo jatkuvan ohjaamisen tarve tulee nimenomaan siitä, että painoa ei pysty siirtelemään kuten pystypyörässä. Tästä syystä esim. ilman käsiä ajaminen tuollaisella SWB:llä lähes mahdotonta.
En huolestuisi vielä 10km:n ajelun perusteella. Suurin osa ohjausliikkeistä on turhia ja liian laajoja. Tärkeää on että ajelet useana päivänä, ennen kuin teet liian hätäisiä johtopäätöksiä, ja sen verran lyhyitä pätkiä ettet kipeydy.

Jukka

[Trek r200]

Kyllähän se ohjaaminen tapahtuu pääasiassa painonsiirrolla eikä tangon kääntämisellä,

No mitenkäs painoa siirtelet kun nojaat selkänojaan?
Kyllä tuo jatkuvan ohjaamisen tarve tulee nimenomaan siitä, että painoa ei pysty siirtelemään kuten pystypyörässä. Tästä syystä esim. ilman käsiä ajaminen tuollaisella SWB:llä lähes mahdotonta.
En huolestuisi vielä 10km:n ajelun perusteella. Suurin osa ohjausliikkeistä on turhia ja liian laajoja. Tärkeää on että ajelet useana päivänä, ennen kuin teet liian hätäisiä johtopäätöksiä, ja sen verran lyhyitä pätkiä ettet kipeydy.

Jukka

Oli hiukka huono sana tuo painonsiirto, kallistaminen lienee selvempi termi. En minä ainakaan kurveissa tankosta käännä, vaan kallistan pyörää. Hitaat ja jyrkät kurvit on tietysti asia erikseen.

Luullakseni kaikkia kaksipyöräsiä ajetaa samalla periaatteella, eli ohjataan katseella ja käännetään kallistamalla (painonsiirto) ja todella nopea väistöliike suoritetaan vastaohjauksen avulla.

[jviirret]

Oli hiukka huono sana tuo painonsiirto, kallistaminen lienee selvempi termi. En minä ainakaan kurveissa tankosta käännä, vaan kallistan pyörää.

Vaikka kuinka kallistat, niin pyörä ei kyllä käänny jos ohjaus on suorassa. Voit kokeilla taluttamalla
Jos taas et siirrä painoa, niin ainoa mahdollisuus saada pyörä kallistumaan on ohjaaminen. Se on tasapainon hallinan ja ohjauksen yhteis peliä. Nojakissa vain ohjauksella suurempi merkitys, kun painoa ei voi siirrellä niin vapaasti kuin pystypyörässä. Aika lähelle pystypyörä tuntumaa pääsee, kun ajaa niin ettei nojaa selkänojaan.

Jukka

[Teemu Kalvas]

Fieroa voi ihan hyvin ajaa ilman käsiä, pään kallistaminen kaulasta riittää painonsiirroksi ja saa aikaan ohjausliikkeen. Hitaanpuoleisesti se toki ohjautuu verrattuna siihen kun ajaa pystypyörää ilman käsiä, mutta ei mitään ongelmia pysyä omalla puolellaan tavallista pyörätietä.

Fieron ohjausgeometriakin näyttää melko samalta kuin tuon kuvan pyörän, tosin voi olla että pienet erot vaikuttavat paljon. Ja meni minulla varmaan tuhansia kilometrejä ennen kuin uskalsin päästää tangosta kiinni. Alussahan pyörä ei meinannut pysyä omalla väylänosuudella vaikka oli molemmat kädet tangossa rystyset valkoisena...

[Trek r200]

Oli hiukka huono sana tuo painonsiirto, kallistaminen lienee selvempi termi. En minä ainakaan kurveissa tankosta käännä, vaan kallistan pyörää.

Vaikka kuinka kallistat, niin pyörä ei kyllä käänny jos ohjaus on suorassa. Voit kokeilla taluttamalla
Jos taas et siirrä painoa, niin ainoa mahdollisuus saada pyörä kallistumaan on ohjaaminen. Se on tasapainon hallinan ja ohjauksen yhteis peliä. Nojakissa vain ohjauksella suurempi merkitys, kun painoa ei voi siirrellä niin vapaasti kuin pystypyörässä. Aika lähelle pystypyörä tuntumaa pääsee, kun ajaa niin ettei nojaa selkänojaan.

Jukka

No, joo. Tottahan se tanko kääntyy mullakin, mutta se tulee vähän kuin sivutuotteena. Autoa käännetään ratista, mönkijää käännetään tangosta "vääntämällä", mutta 2 pyörästä kallistetaan, joka tietysti vaatii myös etupyörän lievän kääntymisen.

En kyllä oikein ymmärrä tuota "painoa ei voi siirrellä niin vapaasti kuin pystypyörässä" määritelmääsi. Kyllä mulla nojakki kallistuu siinä missä pystärikin, kohta jopa helepommin. Tuossa Trekissä on kyllä aika suuri istuinkorkeus, ehkä matalammalla olisi vaikeempaa. Eteen/taakse painonsiirto ei tietenkään suju nojiksessa niin heleposti kun pystärissä.

[jviirret]

En kyllä oikein ymmärrä tuota "painoa ei voi siirrellä niin vapaasti kuin pystypyörässä" määritelmääsi. Kyllä mulla nojakki kallistuu siinä missä pystärikin, kohta jopa helepommin. Tuossa Trekissä on kyllä aika suuri istuinkorkeus, ehkä matalammalla olisi vaikeempaa. Eteen/taakse painonsiirto ei tietenkään suju nojiksessa niin heleposti kun pystärissä.

Korkeammassa ja lyhemmässä pyörässä riittää vähäisempi ohjailu/painon siirtäminen tasapainoiluun.
Huomaat että omallasikin on helpompi ajaa hitaasti(alle 5km/h) kun et nojaa selkänojaan. Ja jos jalat mahtuvat roikkumaan alaspäin suuremmin kannattelematta, niin tasapainoilu helpottuu entisestään.

Jukka

[jori]

Ei tuohon oikein hyvää termiä ole. Painon siirto on totta, vaikka painopiste ei siirrykkään. Kallistaminen on totta, vaikka painopisteen suhteen kallistuukin vain pyörän runko kuskin alla.
Tuo Teemun pään kallistuksella tapahtuva ohjaus on mielenkiintoinen. Kysehän on täsmälleen samasta ilmiöstä, kuin pystypyörässäkin. Taivutetaan rungon yläpuolista vapaata kehon osaa sivulle, jolloin pyörän runko kallistuu vastakkaiseen suuntaan. Todella mielenkiintoista, että tähän riittää pelkän pään kallistaminen. Vai riippuuko se pään koosta suhteessa muuhun runkoon. Varmasti päätä joutuu kallistelemaan rajun puoleisesti, jotta kunnolliset ohjausliikkeet todella toteutuisivat.

Tuosta sivukuvasta päätellen näyttäisi ketjun taittopyörän paikka olevan aika alhaalla. Ketju tekee pyörän kohdalla tarpeettoman jyrkän mutkan. Tämähän ei ole jousitettu malli, joten ketjun ei tarvitse kulkea takahaarukan tyvinivelen kautta. Siirtämällä taittopyörä ylemmäs parannat hyötysuhdetta, kun ketju ei hankaa taittopyörää niin suurella voimalla. Näyttäisi jopa siltä. että joillain vaihteilla ketju ei edes tarvitsisi taittopyörää istuimen ohittamiseksi.

Jori

[Toivo00]

Siirtämällä taittopyörä ylemmäs parannat hyötysuhdetta, kun ketju ei hankaa taittopyörää niin suurella voimalla. Näyttäisi jopa siltä. että joillain vaihteilla ketju ei edes tarvitsisi taittopyörää istuimen ohittamiseksi.

Tuo oli itselläkin mielessä kunhan pääsen pajalle seuraavan kerran. Taittopyörähän on mallia kaksitoiminen, joten paikka määräytyi paluuketjun myötä tuohon. Totesin kuitenkin, että on järkevämpää viedä paluuketju ilman rullaa taakse ja ohjata sitä hieman suojaputkella.

Testien myötä on käynyt ilmi että keulaputki vaatii myös pientä lisätukea. Jousto on keskiön kohdalla luultavasti yli 10mm, kun liikutaan maksimiväännöillä. Meinasin laittaa kaksi ohutta putkea (halkaisijaltaan n. 10mm) molemmille puolelle kiinteän keulaputken päätä, ja toiset päät lähelle alempaa ohjainlaakeria. Siitä tulee mukava kolmiotuki, joten uskon sen jäykistävän keulan rakennetta riittävästi. Suurin jousto kun tapahtuu kuitenkin tuossa keulaputken juuressa, koska putken seinämä on melko ohut ja siihen kohdistuu suurin reisityöstä aiheutuva momentti.