Nojanalle kirjoitti:Pitäskö tossa kallistuksessa olla jokin rajoitin . Ajattelin jos kulma menee isommilleen , niin pystyykö sen sieltä nostaan . Varsinkin jos malli on sellainen joka ei ole tehty keskiöstä .
Ehdottomasti kannataa laittaa rajoitus, joka rajoittaa kallistuksen kulmaan, joka tuottaa juuri ja juuri ulomman pyörän kanssa suurinta kitkakerrointa suuremman kulman. Se tarkoittaa, että pyörä pitävällä asfaltilla luistaa sivuttain ennen kuin kaatuu, mutta tämä on lopulta niin pysty, että sisemmän pyörän suhteen se nousee vähän liukkaammallakin pinnalla pystyyn pelkästään ohjaamalla. Ohjearvaukset ulompi kiekko 45 astetta (kitkakeroin 1) sisempi kiekko hiekkatietä vastaava 30 astetta (kitkakerroin 0,5) tai vähemmän. Tuossa kulmaero on 15 astetta, eli painopiste on melko korkealla. Painopisteen korkeuden ja raidevälin suhde 1:4. Matalammalla painopisteellä tai leveämmällä raidevälillä ei tarvita niinkään korkeaa pienempää kitkakerointa. Jäällä pystyyn saaminen edellytää sii pienempää kulmaa nolla, eli raidevälikulma tulisi näin 45 asteeksi, eli raidevälin ja painopisteen suhde olisi 1:1, eikä tarvitse kallistaa lainkaan. Aina kun kallistetaan sisemmän pyörän kulma vertikaaliin nähden kertoo, millä kitkakertoimella laite nousee vielä pystyyn ohjaamalla ulos kaarteesta.
Missään nimessä ei siis kannata kallistaa yhtään enempää, kuin ulomman pyörän 45 astetta. Raidevälin ja painopisteen korkeuden suhde määrää, kuinka liukkaalla se vielä nousee pystyyn ohjaamalla. Jos on korkeampi tai tie liukkaampi, pitää olla joku muu voima nostamaan pyörä pystyyn.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma