Pastori kirjoitti:Nimimerkillä mulla lis toispuoleisen kiinnityksen kiekot tuolla romukasassa jotka on kiinnitykseltään tanakammat kuin mitä saa kampiin.
Pitää siis enivei tehdä kiinnitysosa - joten samalla tekis toki tommoisen toispuolkiinnyksellisen haarukan. Tulis sekin tehtyy joskus.
Öh tota. Äkkiäkös ton tosin tekis sitten niin että laittais laakerit ja ja tekis ite ne kampia vastaavat palikat.
Vilijami kirjoitti:Tuossa on laitettu ilean kammet 90° kulmaan, silloin paino keskittää, eli helpottaa liikkeelle lähtöä ja pysähtymistä.
Tässä koko tarina samassa kuvassa.
On näköjää PW:n kuvia katottu = senverran nafti on toi tila tossa renkaan ja rungon välissä 
Hyvän asian puolesta kyllä jaksaa. Olisko tuosta apua?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Juuri noin. Tämä hyvä.
Perhana. Kyllä tää tilting trike teema rupesi kiinnostamaan.
Saiskohan levyjarrun toimimaan kitkavivulla silleen on/off tyyppisesti. Eli default asetuksella jarruttaa ja toisessa laidassa sitten on auki. Suomennos - lähtiessä siis kiinni ja ajaessa voisi vapauttaa halutessaan.
Voisko ton tehdä vanhan polven vaihdevivulla?
Täältä löytyy juttua Velo Tiltin kallistuksen lukitus mekanismista: http://wimschermer.blogspot.fi/2015/02/ ... oruit.html
Siinä on samanlainen lukitusmekanismi, kuin esim. tässä:
Velo Tiltissä näköjään vaijerilla vedetään jarru auki ja sitten näyttäisi että jousi painaa jarrun kiinni.
Saukki
Kaikki linkit
Quatrevelo, Azub Max 26"
"Käläviällä on vain hulluja ja pyöräilijöitä." -Paikallinen sanonta
Näytän sulle Pastori ,kun ajat ohi miten tuon ratkaisin . Nyt vaan pitää rakentaa pyörä loppuun . Kerron myöhemmin , kun saan kuvaa ja maskuu aikaiseksi .
Okei Nalle. Katellaan sit
Enivei.
Osaako joku insinörtti tästä kuvasta piirtää miten toi kallistus on tässä rakkineessa toteutettu?
Pitäskö tossa kallistuksessa olla jokin rajoitin . Ajattelin jos kulma menee isommilleen , niin pystyykö sen sieltä nostaan . Varsinkin jos malli on sellainen joka ei ole tehty keskiöstä .
Eikös tuossa kuvassa ole mhelandertyyppisesti käännetty kallistuspuoliympyrä ja jarru vaaka-asentoon vivuilla. Siellä se tasavartinen vipu puoliympyräjarruineen näkyy istuimen alla.
Tältä se näytti hetken, kunnes huomasin takanapojen välissä akselin. En ymmärrä enää mitään. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Eikös tuossa kuvassa ole mhelandertyyppisesti käännetty kallistuspuoliympyrä ja jarru vaaka-asentoon vivuilla. Siellä se tasavartinen vipu puoliympyräjarruineen näkyy istuimen alla.
Tältä se näytti hetken, kunnes huomasin takanapojen välissä akselin. En ymmärrä enää mitään.
Etuvetoinen delta. Mitähän romua tuossa eturattaan luona on? 
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
http://www.flickr.com/photos/saholm/ ja http://www.flickr.com/photos/15504224@N07/ SH26
Nojanalle kirjoitti:Pitäskö tossa kallistuksessa olla jokin rajoitin . Ajattelin jos kulma menee isommilleen , niin pystyykö sen sieltä nostaan . Varsinkin jos malli on sellainen joka ei ole tehty keskiöstä .
Ehdottomasti kannataa laittaa rajoitus, joka rajoittaa kallistuksen kulmaan, joka tuottaa juuri ja juuri ulomman pyörän kanssa suurinta kitkakerrointa suuremman kulman. Se tarkoittaa, että pyörä pitävällä asfaltilla luistaa sivuttain ennen kuin kaatuu, mutta tämä on lopulta niin pysty, että sisemmän pyörän suhteen se nousee vähän liukkaammallakin pinnalla pystyyn pelkästään ohjaamalla. Ohjearvaukset ulompi kiekko 45 astetta (kitkakeroin 1) sisempi kiekko hiekkatietä vastaava 30 astetta (kitkakerroin 0,5) tai vähemmän. Tuossa kulmaero on 15 astetta, eli painopiste on melko korkealla. Painopisteen korkeuden ja raidevälin suhde 1:4. Matalammalla painopisteellä tai leveämmällä raidevälillä ei tarvita niinkään korkeaa pienempää kitkakerointa. Jäällä pystyyn saaminen edellytää sii pienempää kulmaa nolla, eli raidevälikulma tulisi näin 45 asteeksi, eli raidevälin ja painopisteen suhde olisi 1:1, eikä tarvitse kallistaa lainkaan. Aina kun kallistetaan sisemmän pyörän kulma vertikaaliin nähden kertoo, millä kitkakertoimella laite nousee vielä pystyyn ohjaamalla ulos kaarteesta.
Missään nimessä ei siis kannata kallistaa yhtään enempää, kuin ulomman pyörän 45 astetta. Raidevälin ja painopisteen korkeuden suhde määrää, kuinka liukkaalla se vielä nousee pystyyn ohjaamalla. Jos on korkeampi tai tie liukkaampi, pitää olla joku muu voima nostamaan pyörä pystyyn.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kenties tuossa kuvan kehitysvaiheessa ei Velotilttiin vielä ehditty rakentaa kallistuvaa akselia?
Kun ei ole parempaa tietoa, veikkaan että on samaa tyyppiä kuin Fastfwd:n:
http://www.fastfwd.nl/index.php?id=57
On siinä. Mutta siihen on laitettu tilapäisesti akseli. Tekivät rullaustestejä.
Näinkin voi trikeperän tehdä, melko helposti:
http://mhpva.blogspot.fi/2010/07/m-jens ... cycle.html
