Polkumies kirjoitti:Akseli olisi tässä tapauksessa yläpäästään hitsattu takarunkoon.
Miksei just tuota kohtaa vois rakentaa alkuperäisen mukaisesti? Helppo purkaa ja irto-osat ei mene hukkaan. Alkuperäisessä nivelen piirustuksissa ei mielestäni ole muuta vikaa kuin säädettävät kartiorullalaakerit.
Polkumies kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Ei tuota tarvi valita. Tekee molemmat yhdessä samassa pyörässä, eli Flevo Raceri, mutta siirtää eturengasta 50mm edemmäs kuin piirustuksissa. Sitten naruperä tai säädettävä kumipalajousitus taakse. Tällä reseptillä saat korkean Pythonin (perä ylös) tai Flevon (perä alas).
Juuri tällaista olen miettinyt, mutta tekeekö tuo jousituksen säätö kovin suurta muutosta jättöön ja ohjauskulmaan? Jättö tietysti muuttuu positiivisesta negatiiviseksi, jos se on juuri siinä rajoilla. Pitääkin piirrellä tarkemmin.
PW kirjoitti:Eikös sekin oo jo sovittu, ett Flevon jättö on turhan iso? Kannattas tehdä lähemmäks nolla jättöä, eiks?
Flevossa taitaa olla 13cm? Aika iso tosiaan, ajattelinkin tehdä vähän pienemmällä, mutta silti positiivisella (esim. 5cm). Nollajättö kuulostaa jotenkin teorian tasolla oudolta, vaikka kuskin paino silloin vielä keskittääkin eturengasta. Päässä vain pyörii, miten huonekalupyörä käyttäytyisi nollajätöllä. Siinä tosin ohjausakseli on pystysuorassa ja paino ei keskitä, joten ei ole aivan verrattavissa nollajättöiseen flevoon.
Piirteleppä jousituksen vaikutusta jättöön, yllättävän iso on vaikutus.
Mulla on kokemusta nollajättöisestä flevosta ja toimii aivan unelmahyvin. Ostoskärryn pyörään et voi verrata, koska pysty kulma. 45 asteen kulma flevossa ei tarvi jättöä ollenkaan. Onko Flevo Racerissa tosiaan 130mm jättö? 
samuel kirjoitti:Onkohan siittä nelisen vuotta kun testasin Joosehan pyyttonia nokialla ja samalla kertaa Irakasin? mbb tandemia. Tandemilla onnistui ajo helposti (yksin) ja pyyttonillakin pääsin muutaman minuutin yrittämisellä liikkeelle ja pysyin pystyssä.
Etkä ole ainoa nojapyöräilijä, joka on ajanut sitä ensimmäisellä kokeilullae eli uskallan väittää ettei korkean pyyttonin ajamisen opettelu on sen kummempaa kuin flevonkaan. Tulee vaan opeteltua jalkaohjaus automaattisesti ja kunnolla, kun kädet ei ole sotkemassa 
Matala ja isolla negatiivisella jätöllä oleva on varmasti paljon hankalampi.
Vilijami kirjoitti:Miksei just tuota kohtaa vois rakentaa alkuperäisen mukaisesti?
Sama tuli juuri mieleen, mutta laittaisi urakuulalaakerit ja M20-pultin akseliksi. Onnistuisi ilman sorvia. Sorvin kanssa tietysti voisi tehdä mitä vain.
Vilijami kirjoitti:Piirteleppä jousituksen vaikutusta jättöön, yllättävän iso on vaikutus.
Mulla on kokemusta nollajättöisestä flevosta ja toimii aivan unelmahyvin. Ostoskärryn pyörään et voi verrata, koska pysty kulma. 45 asteen kulma flevossa ei tarvi jättöä ollenkaan. Onko Flevo Racerissa tosiaan 130mm jättö?
Olin lukevinani, että normaalissa flevossa on 130mm. Racerista en tiedä tarkemmin.
Jos ohjauskumin laitat, ei ole tarvetta negatiiviselle jätölle vaan kannattaa hyödyntää positiivisen jätön vauhdin mukana tuoman keskityksen ohjauksessa. Flevon jättö on ehkä tarpeettoman suuri. Normaali viitisen senttiä lienee parempi. Olisi hauska kuulla miksi flevossa on päädytty isompaan 
Negatiivisen jätön kanssa taas ei ole syytä laittaa ohjauskumia, koska keula nousee itsestään pystyyn ja kumi estää/hankaloittaa taittamista.
Polkumies kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Miksei just tuota kohtaa vois rakentaa alkuperäisen mukaisesti?
Sama tuli juuri mieleen, mutta laittaisi urakuulalaakerit ja M20-pultin akseliksi. Onnistuisi ilman sorvia. Sorvin kanssa tietysti voisi tehdä mitä vain.
Onnistuu ilman sorvia, kun hitsaat kaksi pulttia ohennetut kannat vastakkain.
Mulla oli 406 kokoisessa Flevossa ensin piirosten mukainen 70-80mm jättö. Se teki ohjauksesta ylivakaan nopeassa vauhdissa. Äkilliset väistöliikkeet olivat mahdottomia, mutta jätön nollauksella ongelma poistui ja pyörä alkoi toimia kuin ajatus.
Toinen ongelma alkuperäisellä jätöllä oli keulan kaatuminen liikkeellelähdössä ja hiljaisessa nopeudessa. Ohjauskumi ei tuonut pienintäkään apua tähän. Jätön nollauksella keulan kaatumisongelmatkin loppuivat.
Yhtään negatiivista muutosta ei jätön nollaus tuonut missään tilanteessa.
Alkoipa taas himottamaan EvoFlevon rakennus itselleni. 
jooseha kirjoitti:Onnistuu ilman sorvia, kun hitsaat kaksi pulttia ohennetut kannat vastakkain.
Kannoista muodostuu tuo akselin paksuin osa keskellä?
En nyt täysin ymmärrä tuota flevon niveltä. Eikö tuossa kohtaa voisi olla vain prikka? Ja miksi akseli ohenee alempana?
Polkumies kirjoitti:En nyt täysin ymmärrä tuota flevon niveltä. Eikö tuossa kohtaa voisi olla vain prikka? Ja miksi akseli ohenee alempana?
Muttereilla kiristetään laakerivälys tuota olaketta vasten. Ei onnistu jos on irrallinen prikka.
En miekään ymmärrä Flevon niveltä, siksi oon tehny paljon yksinkertasemman, esim Mbb 2WR:ään ja Mbb-tavaratandemiin.
Emäputkena 50*1,5mm putki, ulkokooliksi samasta putkesta halkastu ja sisään puristettu pätkä, laakerit 47/20mm, akseliksi 20mm hydr putki, akselin päähän narulenkki jolla sen voi nostaa pois, prikkoja tarpeen mukaan, runkoon koura.
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Vilijami kirjoitti:Muttereilla kiristetään laakerivälys tuota olaketta vasten. Ei onnistu jos on irrallinen prikka.
Niinpä tietysti. Muuten se kiristyisi sokkaa vasten. Entä voiko laakerit vaihtaa urakuulalaakereihin?
Heitän vielä sekaan ohjaustangosta kun oon kans ajanu pythonilla ilman tankoo, liikkuvan tangon kans ja staattisen paikallaan pysyvän tangon kanssa.
Staattisen tangon ehdottomasti suurin etu oli nopeampi kiihtyvyys. Mulla tää tanko oli hiukan hartialinjaa edellä ja mahdollisti paremman perseen irrottamisen penkistä ja keskivartalolihasten suuremman käytön kiihdytysvaiheessa.
Mukana liikkuva tanko taas toimii parhaiten ohjauksenrajoittimena +40kmh vauhdeissa. Tuo ainakin mulle vauhtivakautta lisää. Tosin jos täysillä polkee niin polkemisvoima tasaa pyörää myös aika paljon. Ärsyttävintä tässä on se että se tuntuu aika inhottavalta jonkun aikaa ennen kun käsien ja jalkojen yhteispeli alkaa toimii kunnolla. Oli tästä pientä apua myös erittäin hitaassa vauhdissa.
Nykyisin mulle on jääny toi mukana liikkuva tanko python-tandemiin.
Optima Baron | 1kw Velogatti
Urakuulalaakeri on tuossa oikein hyvä. Flevon nivelen suunnitellut insinööri on varautunut suuriin akseliaalisiin voimiin, halunnut purettavan laakerin tai on vaan tottunut käyttämään kartiorullalaakeria.
Polkumies kirjoitti:Kannoista muodostuu tuo akselin paksuin osa keskellä?
Jep!
Polkumies kirjoitti:Ja miksi akseli ohenee alempana?
Sitä ei ole turhaan tehty tarpeettoman paksuksi.
Polkumies kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Muttereilla kiristetään laakerivälys tuota olaketta vasten. Ei onnistu jos on irrallinen prikka.
Niinpä tietysti. Muuten se kiristyisi sokkaa vasten. Entä voiko laakerit vaihtaa urakuulalaakereihin?
Voi. Vävypojan Flevo Raceriin laitettiin urakuulalaakerit.
Muoks. Silloin pitää olla holkki sisäkoolien välissä.
Jos on edes pienintäkään hajua miten laakerit kiristetään, ei holkki sisäkoolien välissä ole pakollinen. Mulla on ollut useampi nivel ilman eikä kaikki muutkaan käytä. Esim tuossa PW: yllä esitellyssä nivelessä ei ole.
jooseha kirjoitti:Jos on edes pienintäkään hajua miten laakerit kiristetään, ei holkki sisäkoolien välissä ole pakollinen. Mulla on ollut useampi nivel ilman eikä kaikki muutkaan käytä. Esim tuossa PW: yllä esitellyssä nivelessä ei ole.
Eikä siinä oo sitä kiristystäkään, muuta ku kuskin paino
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
