jori kirjoitti:
Mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että nojapyörän istuimen tulee olla osa runkoa, tai paremminkin rungon osa istuinta. Ainakin niin, että runko kantaa istuimen pitussuuntaisen taivutuskuorman ja istuin vain poikittaisen.
Perusteluna näkemykselleni pidän polkemavoiman mahdollisimman suoraa välittymistä lapaluiden alareunan ja polkimien välillä. Kuituistuimet ovat niin jäykkiä, että voisivat hyvin olla osa runkoa. Kun eivät ole, täytyy sama lujuus rakentaa kahteen kertaan.
Hittolainen, taaskin joutuu huomaamaan että ajatukset on tuon suhteen aika 1:1 Jorin kanssa. Ajatuksissa on pyörinyt tosiaan idea, että tekisi tosiaan ohuemmasta putkesta rangan penkille ja sitten ohuesta putkesta penkin alle runkoputkea lisää ja sitten vielä yhdistelis nuo putket vieläkin ohkasemmalla putkella, että sais sellasen näppärän ristikko rakenteisen rungon. Istuimeen "istumapinnaksi" joko muovilevyä tai miksi ei joku 4mm vanerikin toimisi, levy kiinni nippusiteillä tai jollain vastaavalla tavalla. Tuossa kuitupenkissä häiritsee juurikin se, että se on irrallinen osa, joka ei huolehdi painonsa vertaa rungon tukevoittamisessa. Töissä ois 18mm teräsputkea 1mm seinämällä, niin siitä kiinnostas tehdä runkoa. Tiedä sitten saisko sen yhteydessä testattua sitä, että ketjun vetävä puoli kulkisi runkoputken sisällä (tarvii olla paksumpaa kuin 18mm), tuo kun olisi mahdollista rohlofin kanssa. Äkkiseltään kuvitellessa uskon että ketjun aiheuttamat voimat saisi helposti hallittua noin, kun se aiheuttaa putkeen puristusta taivutuksen sijaan. Tietty ne taka dropoutit pitää vielä miettiä niin, ettei se ketju väännä siellä kohtuuttomasti putkea tai muutakaan.
Se cck:n penkki tuntus passaavan itelle ainakin ihan hyvin, eli luultavasti sitä joutas käyttää mallina, kun alkaa miettiin miten noita putkia alkas taivuttelemaan.
Niin ja se varmaan vois olla ihan ok, ainakin ideana, että takana olisi jousitus ja matka-ajossa se perä olisi matalalla (=penkki enemmän kallellaan ja ohjauskulma loivempi), sitten keskustaan tms siirryttäessä takapäätä nostaisi ylös (=penkki pystymmässä ja ohjauskulma jyrkempi, eli nopeampi). Noinhan on esimerkiksi se flevon perä toteutettu. Jousituksena ihan vaan kumityyny. Lisäksi tuossa ois sekin etu, että varastointia tai kuljetusta varten rungon saisi pienempään nippuun.
Puhumattakaan pehmusteista ja kiinnitysosista. Hipo-osastolla tilanne on sama. Hiilaripenkki painaa suhteessa vieläkin enemmän kuin sen alla oleva hiilikuituinen runkoputki. Nojakkiin sopiva rautakauppakokoinen 60 x 2 alumiiniputki painaa vain 980 g/m, eli vain hiukan enemmän kuin hiilikuituistuin. Toisaalta se hiilikuituistuin pystyisi lujuutensa ja jäykkyytensä puolesta hoitamaan sen runkoputkenkin viran, jos asennustapa olisi toinen.
