Nyt taas ollut pari viikkoa talvea, kokemuksia kerätty ja seuraavanlaisen yhteenvedon sain kotisivuilleni aikaiseksi:
"Ennakko odotusten mukaisesti maastopyörä on hitain, vaarallisin ja epämukavin kaksipyöräinen, mutta sillä ajaminen onnistuu viellä sellaisissakin lumiolosuhteissa joissa ei muilla pääse etenemään. Jäisellä tiellä hipparion on ylivoimaisesti paras, myös muunlaisella talvikeleillä rentous säilyy kun pystyssä pysymistä ei tarvi jännittää. Lumen pölisy syliin, hitaus lumessa ja taluttamisen vaikeus kuitenkin pudottaa sen pisteitä. Kokonaisuutena taidan päätyä jatkossa käyttämään LWB:tä. Vaikka hitaasti ajo ja liikkeelle lähtö lumessa on SWB:llä helpompaa. LWB on kuitenkin kaikissa olosuhteissa nopeampi ja epätasaisella mukavampi, lisäksi sen ominaisuuksia voi helposti parantaa kun nostaa selkänojaa pystymmäs ja eteen voi myös talveksi vaihtaa kunnon nastarenkaan.
Lowracer oli positiivinen yllätys. Ei ole mahdoton ajaa talvikeleilläkään, mutta en silti sitä suosittelisi ainoaksi pyöräksi ympäri vuotiseen käyttöön."
Ensimmäinen hallatyömatka takana enkä viitsisi kokea sulamisprosessia uudestaan. Viimeistä edellinen pikkupaleltuma oli jälleen kadonnut miesmuistista enkä osannut varoa pientä sormien nipistelyä matkalla, loppumatkasta alkoi jo itse asiassa helpottaa. Mutta sitten tulin perille ja sisälle lämpimään. Onneksi ei ollut suihkutiloissa ketään ihmettelemässä ähkimistäni ja naaman vääntelyä.
Ostin viikko sitten hyvän viimapipon, aluspaidan ja irtohihat, paremmin eristävät talvisormikkaat taitaa olla ostoslistalla tänään iltapäivällä.
Niin, olihan mulla kysymyskin: onko sulaminen tuntunut kivuliaammalta, jos/kun olet kokenut pieniä ääreispaleltumia?
"Stress is when you wake up screaming and you realize you haven't fallen asleep yet"
Niin, olihan mulla kysymyskin: onko sulaminen tuntunut kivuliaammalta, jos/kun olet kokenut pieniä ääreispaleltumia?
Eihän se paleltuminen pahalta tunnu. Hypotermiassa vaan naurattaa - muistaakseni. Sulaminen sattuu kyllä, jos paleltuneita kohtia lämmittää ulkopuolelta. Pitäisi lämmittää keskikehoa ja antaa sen sitten verenkierron elpymisen myötä lämmittää paleltuneet raajat.
Kyllä se sulaminenkin sattuu, vaikka oma kroppa hoitaisi lämmityksen. Mopoiässä tuli sormet palellutettua niin monesti, että kaitpa vieläkin ovat herkähköt kylmälle. Voi jummi sitä kipua, kun veri alkoi puolen tunnin tunnottomuuden jälkeen kiertää...
Kunnon paleltumat heikentää hiussuonistoa, jonka seurauksena kyseiset paikat tulevat entistä herkemmiksi paleltumille.
Nyt odotan mielenkiinnolla talvea, kun teloin tänä kesänä vasemman käden pikkusormen ja nimettömän aika pahasti. Noissa on nyt iho selvästi huonomman värinen, mikä kielii huonosta verenkierrosta. Saa nähdä joutuuko käyttämään entistäkin paksumpia hanskoja talvella. Minulla on ollut hanskojen kanssa kova säätäminen ennenkin, kun kädet ovat aina olleet herkät palelemaan.
Teemu Kalvas:
""Kunnon paleltumat heikentää hiussuonistoa, jonka seurauksena kyseiset paikat tulevat entistä herkemmiksi paleltumille. ""
Tämmä on tärkeä havainto. Minulla taitaa olla sen verran hyvä tuuri, etten ole 71 vuoden ikään mennessä vielä ehtinyt palelluttaa sormia enkä varpaita riittävästi, koska verenkierto niissä on kumman hyvä. En juuri tarvi hanskoja yli nollan lämpötiloissa.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Vaikka sakarin kans ollaan paljolti erimieltä ylä/ala-ohjauksen paremuudesta, niin sormien/käsien tarkenemisen kannalta ala-ohjaus on paljon parempi. Verenkierto toimii ja hiha pysyy ranteiden suojana. Yläohjatussa pyörässä käsiä palelee helpommin kuin pystypyörässä. Alaohjatussa jopa vähempi, kun tanko ei paina käsiä ja estä sormien verenkiertoa.
Yläohjauksen kanssakin kyllä pärjää, mutta vaatetukseen pitää kiinnittää enempi huomiota, eritoten siihen että hihat pysyvät ranteiden suojana. Se vaatetus mikä toimii pystärissä ei toimi yläohjauksen kans.
Kiinalaisilla on mielenkiintoinen ratkaisu tähän sormienpaleluongelmaan. Myyvät sellaisia väljän sukan näköisiä tuulenpitävästä kankaasta tehtyjä ja teddykarvasisuksisia suojia, jotka kiinnitetään ohjaustankoon kurenauhalla. Vähän niin kuin villasukan kärjessä olevasta reiästä pujotettaisiin ohjaustangon pää jarru- ja vaihdekahvoineen sukan sisään ja sidottaisiin tankoon kiinni. Kädet työnnetään näihin lahkeisiin (sukan suusta) ja ajellaan, kuin ei kylmä olisikaan. Käyttämättömänä suojat roikkuvat ohjaustangossa suut alas päin, joten ne pysyvät kuivinä, vaikka pyörä jäisi sateeseen. Varsinkin mopoissa näitä näytti olevan varsin yleisesti. Laitan kuvan illalla kun pääsen kotiin.
Kiinalaisilla on mielenkiintoinen ratkaisu tähän sormienpaleluongelmaan. Myyvät sellaisia väljän sukan näköisiä tuulenpitävästä kankaasta tehtyjä ja teddykarvasisuksisia suojia, jotka kiinnitetään ohjaustankoon kurenauhalla. Vähän niin kuin villasukan kärjessä olevasta reiästä pujotettaisiin ohjaustangon pää jarru- ja vaihdekahvoineen sukan sisään ja sidottaisiin tankoon kiinni. Kädet työnnetään näihin lahkeisiin (sukan suusta) ja ajellaan, kuin ei kylmä olisikaan. Käyttämättömänä suojat roikkuvat ohjaustangossa suut alas päin, joten ne pysyvät kuivinä, vaikka pyörä jäisi sateeseen. Varsinkin mopoissa näitä näytti olevan varsin yleisesti. Laitan kuvan illalla kun pääsen kotiin.
Jori
nuita oli ihan vasta myynnissä jossain, oisko lie biltema tai joku muu pulju kaupitellut..
Tämmä on tärkeä havainto. Minulla taitaa olla sen verran hyvä tuuri, etten ole 71 vuoden ikään mennessä vielä ehtinyt palelluttaa sormia enkä varpaita riittävästi, koska verenkierto niissä on kumman hyvä. En juuri tarvi hanskoja yli nollan lämpötiloissa. :lol:
Sakari
Riippuu toki mitä tekee. Itse teen paljon ulkotöitä jotka sisältävät runsaasti odottelua. Voin sanoa että tommoinen 12 tuntia ulkosalla on aika viileetä jo alle 10:n asteen lukemissa.
Ohessa kuva jonka otin 12 tunnin työskentelyn päätteeksi. Lukemat olivat -27. Oli kuulkaa hyytävä työpäivä - ihan kuten kuvan viilis.
Minulla on melontaan tarkoitetut käsisuojukset, joiden läpi melanvarsi kulkee. Kädet pujotetaan suojuksen sisään ja tartutaan melan varresta kiinni suojuksen sisällä. Täytyypä kokeilla niitä nojakissa.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Kiinalaisilla on mielenkiintoinen ratkaisu tähän sormienpaleluongelmaan. Myyvät sellaisia väljän sukan näköisiä tuulenpitävästä kankaasta tehtyjä ja teddykarvasisuksisia suojia, jotka kiinnitetään ohjaustankoon kurenauhalla. Vähän niin kuin villasukan kärjessä olevasta reiästä pujotettaisiin ohjaustangon pää jarru- ja vaihdekahvoineen sukan sisään ja sidottaisiin tankoon kiinni. Kädet työnnetään näihin lahkeisiin (sukan suusta) ja ajellaan, kuin ei kylmä olisikaan. Käyttämättömänä suojat roikkuvat ohjaustangossa suut alas päin, joten ne pysyvät kuivinä, vaikka pyörä jäisi sateeseen. Varsinkin mopoissa näitä näytti olevan varsin yleisesti. Laitan kuvan illalla kun pääsen kotiin.
Jori
nuita oli ihan vasta myynnissä jossain, oisko lie biltema tai joku muu pulju kaupitellut..
Biltemassa oli, mutta en löydä kuvastosta enää. Tyypillistä tuon kaupan kanssa.
Ajoitusongelmia: ehdin jo ostaa hyvin vuoratut pingviinirukkaset Bike Planetista - sellaiset kolmiosastoiset, joilla "nano nano" tai "live long and prosper" -tervehdykset onnistuu pakkasessakin. Tuo Jorin mainitsema "sukkasuoja" vaikuttaa näppärältä ratkaisulta, olettaen jarru- ja vaihdevipujen kääntyvän myös sukan sisällä. Mutta ehdin jo eilen käydä muilla asioilla Biltemassa, joka ei valitettavasti sijaitse aivan vieressä . Kiitoksia vastauksista ja vinkeistä.
"Stress is when you wake up screaming and you realize you haven't fallen asleep yet"
Biltemassa oli, mutta en löydä kuvastosta enää. Tyypillistä tuon kaupan kanssa.
Kävin Biltemassa Tampereella hakemassa osia autoremonttiin. Siellä oli niitä ohjaustankomuhveja moottoripyörätarvikehyllyssä. Olivat tosin aika paljon suurempia kuin nämä kiinalaiset mopo-/pyöräkäyttöön tarkoitetut.
Hinta näkyi olevan noin kympin. Näyttivät kyllä siltä, ettei luulisi sormia palelevan, jos niihin tassunsa työntää.
. Kiitoksia vastauksista ja vinkeistä.