Ice Sprint X

Täällä voit keskustella eri pyörämalleista tai kysyä vaikka neuvoa, jos valinta tuottaa vaikeuksia.
Avatar
yaana
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 379
Liittynyt: 07 Kesä 2015, 18:01
Paikkakunta: Porvoo

Ice Sprint X

ViestiKirjoittaja yaana » 21 Heinä 2017, 21:39

Testiajon ajatuksia Ice Sprint X:stä.

Yleisvaikutelma: Pirteän nopea tadpole trike. Oikein houkutteli polkemaan lisää. Pyörä oli uusi ja sisäänajo vielä kesken. Monesta kohtaa kuului erilaisia ääniä, mutta ehkä se vähän rauhoittuu osien kiristämisen ja säätämisen myötä. Useamman kerran luulin, että takaa tulee auto, mutta äänet tulivat tästä ja toisesta testissä olleesta trikesta. Renkailla lienee oma osuutensa. Testiajoa tuli reilu 100 km epätasaisella asfaltilla mäkisessä maastossa. Soralle tai hiekalle en lähtenyt vuokrapyörän renkaita rikkomaan.

Moottori: 159/60 hieman päärynänmallinen flexifuel

Alaohjaus: Ohjauksen herkkyys on ihan ok. Kääntyy kun käsketään, mutta ei väpätä turhaan. Tämän pyörän kääntösäde on kuitenkin valtava verrattuna Azub T-Trisiin. Tavallisen kadun leveys ei riitä U-käännökseen ja ahtaissa paikoissa joutuu vekslaamaan. Siihen toki vaikuttaa myös koko pyörän pituus. Miinuksena on ohjaustangon kaltevuuskiinnityksen liikkuminen. Alunperinkin ohjaustanko oli vinossa. Kaksi kertaa onnistuin vetämään sarvet toispuoleiseksi ajon aikana. Portaaton pikakiinnityksellä säätö on vaakatangossa, eikä se saisi noin helposti luistaa. Oikea kohta kannattaa merkitä putkiin, jotta korjaus on nopeampaa. Pienikin siirtymä vaakatangossa kääntää pystyosaa paljon.

Jousitus: Edessä oli medium ja takana soft elastomeeri. Ensivaikutelma oli kajakkimaisen pehmeästi keinuva. Epätasaisen asfaltin huomasi, mutta se ei haitannut. Mahtaakohan tällä ajaa vähän liiankin reippaasti ja renkaita kuluttaen? Joka tapauksessa tämä ominaisuus oli upea, kun nykypyöräni on jousittamaton. Jarruttaessa etujouset heijaavat hauskasti.

Jarrut: Hydrauliset(?) levyjarrut olivat tehokkaat. Parkkijarru oli jarrukahva tarranauhalla. Molemmista eturenkaista kuului pientä kilinää. Mahe epäili, että se on normaalia näille jarruille. Tai tämäkin johtui uutuudesta.

Renkaat: Edessä 20” ja takana 26”. Ulkokumina kapeat Duranot. Eturenkaat olivat tehtaan jäljiltä väärinpäin pyörimissuuntaan nähden. Hyvin rullasivat, mutta ehkä hieman meluisat. Tasaisesti rosoisella asfaltilla tuli hetkittäin tunne, että takarengas lähtee luistamaan sivusuunnassa.

Vaihteet: Tavalliset ratasvaihteet (sikäli kuin osaan selittää) 3 edessä ja 9 takana. Skaala oli hyvä: ääripäitä ei vielä tarvittu, vaikka testiajo oli mäkistä maastoa. Vaihtaminen oli kahvoista kääntämällä, johon ensin ihastuin todella. Oikeastaan se oli hyvä vain takavaihtajalle. Etuvaihtaja oli vaikeampi, kun helposti käänsi liikaa kerralla ja vaihtaja ei ehtinyt mukaan ainakaan isommalle mentäessä.

Penkki: AirPro kova penkki tarrakiinnitteisellä pehmusteella, koko M. Muoto oli hyvä: sopivasti sivutukea, pystysuunnassa kuski tuntui pysyvän paikallaan ja penkki selvästi antoi pontta polkemiseen. Lyhyelle kuskille niskapuoli tuli vähän ylös, joten normaali niskatuki tuskin sopisi. Itse en niskatukea kaipaa. Poninhäntä jäi ajoittain pehmusteen tarroihin kiinni. Kampaus vaihtoon siis. Miinuksena on hiostavuus. Verkkopenkkiin tottuneella selkä ja myös pehmuste oli aivan märkä. Kisoihin ja radalle se on varmaan ok, mutta arki- ja retkikäyttöön suosisin verkkoa. En tiedä, miten Ventisit sopisi noin kuppimalliseen penkkiin.

Säädöt: Ajoasennolle on paljon vaihtoehtoja ja säätövaraa rungon ja penkin puolesta. Testipyörässä oli ketjun pituudensäädin, mutta silti ketjuja piti lyhentää lyhyelle kuskille.

Käyttötarkoitus: Sprint X on hauska vauhtipyörä, jolla ajetaan eteenpäin. Kaupunkiajoon ja tiukkoihin käännöksiin se ei ole ensisijainen vaihtoehto. Sprintistä on myös perusversio, joka voi olla parempi arkiajoon.

Arvosana: 9. Iso kääntösäde ja ohjaustangon luistaminen verottavat pisteitä.

Toisen testissä olleen pyörän Azub Triconin kokemukset löytyvät täältä: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=7&t=5316
Viimeksi muokannut yaana, 23 Heinä 2017, 12:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nojapyöräilyä jo vuodesta 2015

Avatar
Mahe
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 567
Liittynyt: 12 Syys 2008, 08:08

Re: Ice Sprint X

ViestiKirjoittaja Mahe » 23 Heinä 2017, 12:39

Tässä vaikutelmat Sprint X:stä reilun 20 kilometrin maantielenkin jälkeen:

Yleisvaikutelma: Pyörä on "herkkä", se vastaa välittömästi kun antaa painetta polkimiin, ja kiihtyy hyvin. Tämä johtunee laadukkaista voimansiirtokomponenteista sekä jäykästä penkistä ja rungosta. Jarrut on parhaat mitä olen kokeillut (hydrauliset levyjarrut).

Pyörä on tolkuttoman monimutkainen verrattuna verrokki-Triconiin. Sekä taka- että etujousitus on ICE:n omaa suunnittelua, molemmissa joustoelementteinä toimivat elastomeerit, joita saa eri kovuisina. Voimansiirto on sentään normaalia polkupyöräkamaa.

Etupyörien välinen vaakapuomi on Azubista poiketten suora eikä loivan V:n mallinen. tästä johtuen lyhyellä kuskilla on riskinä että kantapää ottaa vaakarunkoon. Yaanalla oli jo lähellä, vähän isojalkaisempana, tai klossit lähempänä kengänkärkeä säädöt ei olisi riittäneet. Lyhyet kammet auttoi asiaa, normaalimittaisilla kammilla pyörää ei ehkä olisi saanut säädettyä sopivaksi.

Ajoasento on helppo säätää, koska ainoat säädettävät asiat on penkin kulma ja etupuomin pituus. Säätöjä on siis periaatteessa hiukan vähemmän kuin Triconissa, mutta niillä saa kyllä hyvän ajoasennon monen mittaisille kuskeille.

Kääntösäde on tosiaan melkoinen, kelvillä ei pysty tekemään uukkaria peruuttelematta. Vastaavasti ohjaus on hitaassa vauhdissa raskas, ja kovassa vauhdissa vakaa, pyörä kulkee kuin raiteilla.

Hieman yllättäen pyörä rullaa huonommin kuin Azub Tricon. Luultavasti osasyy on rengastuksessa, tähän on tehtaalla asennettu duranot väärinpäin etupyöriin, eli niiden pyörimissuunta on väärä. Kaiken järjen mukaan Sprin X:n pitäisi rullata paremmin (iso takarengas, pienempi otsapinta-ala). Myös herkkä alkukihtyvyys viittaisi siihen, että ylimäärisiä kitkoja ei ole voimansiirrossa / laakereissa.

Jousituksesta: Yaana tykkäsi ICE:n elastomeerijousituksesta, joten odotukset oli korkealla. Pyörässä takana ollut Soft-elastomeeri painui huomattavan lysyyn minun isomman elopainoni alla, joten vaihdettiin tilamme Medium, joka saatiin mukaan pyörää hakiessa. Yllättäen pyörä tarjoskin sitten huomattavasti kovempaa ja epämukavampaa kyytiä kuin Tricon. Röpelöasvaltilla meinasi paikat lähteä hampaista, mutta isommat heitot ja iskut jousitus sentään pehmensi. Heräsi epäilys että elastomeeri ei reagoi tarpeeksi nopeasti pieniin epätasaisuuksiin ja ne tulevat läpi. ICE:n jousituksessa on säätövaraa paitsi erikovuisilla elastomeereilla, myös niiden sijainnilla, jolla saa säädettyä takakeinuhaarukan vipusuhdetta. Luultavasti kokeilemalla olisi löytynyt minullekin mukava asetus, mutta nyt ensivaikutelma jäi huonoksi.

Kuppipenkki on hyvä, jopa liian pienenä. M-penkissä minulla jää ristiselän tuki vajaaksi ja penkin yläosa on kapea. Hanuri kuitenkin mahtui kuppiin hyvin. Penkki antaa hyvän sivutuen, ja sitä vasten on hyvä ponnistaa, tällä kiipeää mäkiä vielä paremmin kuin Triconilla.

Taittomekanismi on toimiva. Penkki irtoaa kolme pikalukkoa avaamalla, ohjaustanko taittuu runkoa vasten kahdella pikalukolla ja takapyörä kääntyy rungon pääle vaaka-asentoon taittonivelen pikalukko avaamalla ja takarungosta nostamalla. Aikaa menee muutaman harjoituskerran jälkeen varmasti luokkaa puoli minuuttia.

Sprint X on selvästi lenkkipyörä pitkälle tasaiselle, eli siis urheiluväline. Oikeilla säädöillä siitä saa varmasti todella vauhdikkaan menopelin. Retkeilyyn ja asiointiajoon katsoisin kuitenkin muita ICE:n malleja, johtuen lähinnä ohjauksen raskaudesta.
Markus Heikkilä

Avatar
Mahe
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 567
Liittynyt: 12 Syys 2008, 08:08

Re: Ice Sprint X

ViestiKirjoittaja Mahe » 23 Heinä 2017, 12:51

Sellainen havainto vielä, että mahdollisesti liian kovan etujousituksen tai sopimattoman rengastuksen takia pyörällä ei uskaltanut ajaa loivaankaan mutkaan paljon yli 40 km tuntinopeudessa, koska se lähti puskemaan, ajolinjaa ei saanut pidettyä kunnolla. Kyse ei ollut samanlaisesta aliohjauksesta kuin Triconin tapauksessa, vaan tuntui, että eturenkaista vain loppui sivuttaispito. Asvaltti oli normaalia maantielaatua eli röpelöä.

Tämä säikäytti hiukan ekalla kerralla, onneksi ei ollut muuta liikennettä. Seuraaviin alamäkiin tuli ajettua varovammin ja tunnustellen, sama juttu toistui useammassa mutkassa hiukan eri nopeuksilla. Mittaria ei olut mutta reitti on tuttu, perstuntumalta vauhtia oli 40-50 välillä, mäissä oli pakko jarrutella.
Markus Heikkilä


Palaa sivulle “Nojapyörän valinta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija