Nojapyöräfoorumi

Yhden renkaan voi jarruttaa hyvästä vauhdista lähes lukkoon, ja ohjauksessa tuntuu vaan hyvin pientä vetoa siihen suuntaan. Ihan täysin neutraali se ei ole jarrutuksen suhteen mutta empä ole semmoista trikea vielä ajanut joka olisi.

Tässä kuvassa näkyy tuo olkapoikkeama, aika lähelle osuu.

Jättö on aika iso eli ohjausakseli on taaksepäin kallellaan. Mihinkäs se nyt taas vaikuttikaan näissä?

Mahe kirjoitti:

Jättö on aika iso eli ohjausakseli on taaksepäin kallellaan. Mihinkäs se nyt taas vaikuttikaan näissä?

Mun käsittääkseni sen pitäisi silloin just keskittää vauhdissa voimakkaasti.

Jukka

Mahe kirjoitti:

Jättö on aika iso eli ohjausakseli on taaksepäin kallellaan. Mihinkäs se nyt taas vaikuttikaan näissä?

Kallistelemattomissa ajoneuvoissa taaksepäin vino ohjausakseli tekee sen, että ohjaus pyrkii kääntymään tien kaltevuuden suuntaan.
Ja iso jättö alkaa keskittää vasta kovemmassa nopeudessa. Pienessä vauhdissa rengas pyrkii kaatumaan jompaan kumpaan suuntaan.

About siltä tuo tuntuu. Ohjaus on keskellä raskaahko mutta ei kuitenkaan keskitä kovin voimakkaasti hitaissa vaihdeissa käännellessä jolloin tuon lähinnä huomaa. Kun saa käännettyä niin renkaat pyrkii jonkun verran "kaatumaan". Pyörä kulkee suoraan kiemurtelematta (eli keskittää vauhdissa). Pitää kaivaa se Tetris viereen keväämmällä ja vertailla kunnolla, sen verran eri tuntuisia ovat.

Nää on tietysti yksilöllisiä juttuja että mistä kukakin tykkää. Laitetaan nyt tällainen disclaimer tähän, että ei tuo missään tapauksessa huono ole, ihan onnistunut sanoisin. Kyse on lähinnä siitä että ero verrokkiin on sen verran huomattava että alkoi kiinnostaa mikä kaikki tuohon vaikuttaa, siitä on aikaa kun olen näitä opiskellut omatekele tadpolea varten

Vilijami kirjoitti:

Mahe kirjoitti:

Jättö on aika iso eli ohjausakseli on taaksepäin kallellaan. Mihinkäs se nyt taas vaikuttikaan näissä?

Kallistelemattomissa ajoneuvoissa taaksepäin vino ohjausakseli tekee sen, että ohjaus pyrkii kääntymään tien kaltevuuden suuntaan.
Ja iso jättö alkaa keskittää vasta kovemmassa nopeudessa. Pienessä vauhdissa rengas pyrkii kaatumaan jompaan kumpaan suuntaan.

Ohjausakselin kallistaminen on helpoin keino luoda jättöä. Jopa niin helppo, että ohjauksen rauhoittamiseksi tehty kallistus tuottaa liikaa jättöä, joka pitää korjata haarukan offsetilla.

Kaikki jätölliset ajoneuvot pyrkivät kääntymään alamäkeen riippumatta siitä, onko jättö luotu kallistamalla ohjausakseleita tai ripustuksen offsetilla. Tuo on nimenomaan se syy, miksi se jättö luodaan. Sen tarkoitus on ohjata ajoneuvoa "alamäkeen", eli ulos kaarteesta ja tasapainottaa siten kulkua. Kun kaarre lakkaa, lakkaa myös sivukiihtyvyys.

Mahe kirjoitti:

Nää on tietysti yksilöllisiä juttuja että mistä kukakin tykkää. Laitetaan nyt tällainen disclaimer tähän, että ei tuo missään tapauksessa huono ole, ihan onnistunut sanoisin.

Kuulostaa siltä, että ohjaus on viritetty KULJETTAJAA silmälläpitäen, eikä satunnaista sunnuntaiajelijaa. Tarkoittaa että tuo tykkää määrätietoisesta ajurista ja reipasvauhtisesta mutka-ajosta.
Samanhenkistä ohjausta löytyy myös saksalaisvalmisteisista takavetoautoista

Tänää ajeltiin vähän lisää, ja fiilis on, että tuo kaipaa jäykemmän ohjaustangon niin sitten on oikein hyvä, voi antaa runtua rauhassa

22,5 km lenkki tänään, Hamarin Seolle munkkikahveelle Kiva aurinkoinen pikkupakkanen, paljon ulkoilijoita liikkeellä.

Havaintoja:

• Schwalbe Crazy Bob tuntuisi rullaavan kivasti varsinkin epätasaisilla ja pehmeillä alustoilla. Kuviohan muistuttaa kehuttua Shreddaa, koko rengas on vaan raskaampi rakenteeltaan ja kuvio on vähän karkeampi. Hyvä lähtökohta Tubeless-kokeiluille?
• Jäätynyttä sohjoa, nimismiehenkiharaa, routasaumoja, routakuoppia, viemärityömaita. Ei ongelmia, täysjousitus <3
• Ohjaustangon jousto häiritsee edelleen, valmistajalta lupailivat paksummasta putkesta taivutettua versiota kokeiltavaksi

Kävin koeajamassa tämän uuden triken. Eihän ajoa tullut kuin vähän kokeeksi muutamia satoja metrejä tasaisella kevlillä, mutta alkutuntuma oli positiivinen. Täysjousto on aina täysjousto. Mukavuustekijä. Ohjaustanko oli yllättävän kapea leveyssuunnassa reisien kohdalla. Kohdassa, jossa ehkä hieman kaipaisin tilaa. Toisaalta ei sen kummemmin ryhdytty säätelemään pyörää minulle, joten ohjaustangon kääntäminen syliin päin voisi ratkaista asian. Pohdin myös jouston nivelien käyttöikää, koska eivät ole mitenkään suojattu. Suojakumit voisi olla tarpeen. Omistaja kertonee kuinka likaantuvassa paikassa ne todellisuudessa ovat, kun pääsee lenkkiä tekemään. Ainakin Etelä-Suomen miitteissä toivottavasti päästään tekemään lisää koeajoja ja analyysiä.

Lisätty: Jarrujen vetelystä olen hieman toista mieltä. Minua se häiritsi, että jarruttaessa laite vetelee jarrutuspuolelle. Vakiona ilmeisesti tuleekin jarrujen "kahdentaja", jolloin etupää jarruttaa yhtäaikaa yhdellä kahvalla.

Rengasfiaskon jälkeen pyörä taas ajokunnossa, tänää käytiin 18 km päässä kaakaolla

Havaintoja:

Etujousituksen tasapaino on tosi pienestä kiinni, alle kierroksen säätö toisen puolen jousen esijännitykseen ja vinossa ollaan. Onneksi aika helppo saada kohdilleen. Ja se siis oli ihan suoraan säädetty tehtaalta tullessa, ihan itse sässin kun piti kokeilla että kääntyykö se säätöruuvi

Saatan vielä hommata kokeeksi etuiskareihin pykälää jäykemmät jouset, mutta ei se noilla nykyisilläkään huono ole.

Myös takapään ilmajousen paineen kanssa tuntuisi olevan tarkkaa, jos haluaa maksimoida mukavuuden. Mittasin paineet ja kun ne oli ihan alarajoilla, laitoin lisää ilmaa, lopputuloksena epämukavan kova jousitus. Tosin renkaatkin on kovemmat kuin edellisilä koeajoilla. Pitää paneutua tuon säätöihin tarkemmin, kovuuden tunne voinee johtua myös liian nopeaksi säädetystä paluuvaimennuksesta?

Pyörä on minulle säädettynä varsin etupainoinen: Äkkijarrutuksessa perä nousee. Oma osuutensa tietysti on sillä, että vastaavasti etujousitus niiaa. Tiedän, mitä teen jatkossa kun pikkupojat huutelee että KEULI

Nopeat mutkat tuntuu jänniltä, kun penkissä ei ole sivutukea. Penkki sinänsä on mukava ja hyvän kokoinen minulle. Tottumiskysymys osittain, tadpolella pitää opetella nojaamaan mutkiin muutenkin, ettei mene katolleen. En ole vastoin odotuksia vielä kaatanut pyörää enkä edes saanut rengasta kunnolla nousemaan (eturengasta siis)

Crazy Bobit tuntuu edelleenkin hyvin rullaavilta renkailta. Lisäksi ne oli kohtuu helppo saada vanteille ja pois, kun piti kaiki kolme rengasta käydä läpi ja laittaa puuttuvat vannenauhat.

Odottelen edelleen jäykempää ohjaustankoa Latviasta, pitäisi saapua lähipäivinä.

Mahe kirjoitti:

Nopeat mutkat tuntuu jänniltä, kun penkissä ei ole sivutukea.

Jäykkään tadpoleen verratuna jännitystä lisää pyörän taipumus kallistua ulkokurviin päin.

Jukka

Mahe kirjoitti:

Pyörä on minulle säädettynä varsin etupainoinen: Äkkijarrutuksessa perä nousee. Oma osuutensa tietysti on sillä, että vastaavasti etujousitus niiaa. Tiedän, mitä teen jatkossa kun pikkupojat huutelee että KEULI

Tämä on ikävä ominaisuus. Tadpole pysyy sentään pystyssä, mutta flevotrikessä aiheutti monta kaatumista. Etuakseli polvitaipeiden kohdalla yhdistettynä löysään jousitukseen, tekee jarrutuksesta pelottavan. Flevossa asia korjaantui asentamalla takajarrut ensisijaiseksi vauhdin hillitsimeksi, jatkamalla etupuomia 80mm ja jäykistämällä jousitusta kumielementin ympäri kiristetyllä klemmarilla.

Vilijami kirjoitti:

ja jäykistämällä jousitusta kumielementin ympäri kiristetyllä klemmarilla.

Haa nyt selvis sen klemmarin tarkoitus kiitos .En tätä flevotrikeä ole vielä kertaakaan saanut kaatumaan,vielä kivempaa olis jos jarrut toimis ajatuksen voimalla niin ei tarvis kahvoja laisinkaan .

Mika

Tuosta janxinkin nostamasta ohjauksen vetelystä toispuoleisessa jarrutuksessa täytyy kyllä korjata omaa lausuntoa sen verran että on se vetely aika huomattavaa sitten kuitenkin, alkuvaikutelma ei ollut niin korostunut mutta kyllä se vetelee. Pitäisi varmaan testata toispuoleista täysjarrutusta kunnon vauhdissa vielä.

Oikea Ratkaisu olisi varmaan hydrauliset jarrut vedettynä yhteen kahvaan, mikä taitaa olla valmistajankin suosittelema, käsittääkseni tuollainen systeemi tasapainottuu automaattisesti? Tai sitten joku 1->2 vaijeriin jakaja, niitäkin kai on olemassa sellaisia missä kahvasta tuleva vaijeri vetää jotain väkipyörä/kiikkusysteemiä jonka kautta satuloille menevät vaijerit kulkee ja joka tasapainottaa voimat.

Itse uskoisin pärjääväni nykyisellä setupilla jossa molemmille jarruille on oma kahva, mutta jos harkitsee pyörän hankintaa tuota kannattaa pohtia.

Mahe kirjoitti:

Oikea Ratkaisu olisi varmaan hydrauliset jarrut vedettynä yhteen kahvaan, mikä taitaa olla valmistajankin suosittelema, käsittääkseni tuollainen systeemi tasapainottuu automaattisesti? Tai sitten joku 1->2 vaijeriin jakaja, niitäkin kai on olemassa sellaisia missä kahvasta tuleva vaijeri vetää jotain väkipyörä/kiikkusysteemiä jonka kautta satuloille menevät vaijerit kulkee ja joka tasapainottaa voimat.

Kumpikin systeemi tasaa jarrutusvoiman kummallekkin jarrulle, mutta voivat ne silti puoltaa. Esimerkiksi jos toinen vaijeri on huonommin voideltu, joku jarrupala rasvainen/likainen tjsp.

Jukka