Nojapyöräfoorumi

Mitä tällä pinnojenvähennysleikillä saadaan? 50g painon säästö? Helpompi pudottaa kuskista pinnojen verran painoa

Vilijami kirjoitti:

Mitä tällä pinnojenvähennysleikillä saadaan? 50g painon säästö? Helpompi pudottaa kuskista pinnojen verran painoa

Mä painan nyt noin 15 kiloo vähemmän kuin nojapyöräilyä aloittaessani. Joten yhden pyörän verran on keveempi olo. Ei siis ole merkitystä ihan jokaiselle grammalla.

Mä käsitin, että vanhaan kehään uus napa?

Wacky kirjoitti:

vuoltu kirjoitti:

Mitäs jos ottaisi 36 reikäisen ja käyttäisi vain joka toista reikää?

Tämä on mahdollista, mutta kuten Jukka tuossa jo mainitsi kesto alkaa olla äärirajoilla ellei mene sitten pahassa paikassa jo yli. En siis suosittele vaikka kiinnostais tietää miten paljon se kestäis.

Toisaalta, se on kestänyt tähän asti hyvin 18 pinnaisena (noin 20 000 km).

EDIT: Jarrutuksessa pinnoihin kieltämättä tulee voimia. Tosin vähemmän kuin pystärissä kun takarengas kevenee jarrutuksessa ja luistaa helpommin kuin eturengas.

Pentti M Reku kirjoitti:

Mä käsitin, että vanhaan kehään uus napa?

Joo näin. S80 tuntuu hyvältä kiekolta. Napaa vaihtamalla siitä vois tehdä levyjarrullisen tavoitteena saada lisää jarrutehoa.

140mm levy siihen . Pinnat enenmän ristiin levyn puolelta . Saattaa kestää . Pinnaus vaatii tarkuutta , kiristys on vaativa . Itse en lähtis kokeileen . Vaihda koko vanne kevyympään ,sellaiseen joka on tarkoitettu levyjarrunavalle . Näin saat käytettyä useampia pinnoja ja painoon ei tule suurtakaan eroa .

Jotta keskustelussa olisi jotain mihin tarttua, lasketaan hieman.

18-pinnasessa 9 pinnaa kantaa momenttia jarrutussuuntaan (jos siis on symmetrisesti puolattu vanne). Pinnalaipan halkaisija on noin 1:10 koko kiekon halkaisijasta. Tässä tarkoitetaan pinnojen kohtisuoraa akselin ohitusetäisyyttä, joka kasvaa sitä mukaa kun pinnataan enemmän ristiin. Renkaan kitkakerroin kuivalla asfaltilla alle yksi, mutta lasketaan sillä kun on helpompaa. Nixnax lasketaan, että 9 pinnaa kantaa yhdessä jarrumomenttia, joka on 10 x pk. Pk on pyöräkuorma, joka tässä tapauksessa lienee 60 kg painovoimaa vastaava. Kukin pinna kantaa siis jarrutuksessa 600 / 9 = 67 kg kuorman.

Tuossa 60 mm pinnalaippa on aika iso, tai ainakin vastaa 3 ristiin puolattua normaalihalkaisijaisella laipalla, joten aika kovia kuormia nuo jarrutusvoimat voivat olla. Toinen seikka on vielä navan kyky siirtää jarrutusmomenttia levyn puolelta vastapuolen pinnalaipalle. Napa on monesti melko ohut ja pienikin vääntymä vähentää vapaan puolen kantamaa momenttia ja lisää jarrulevyn puolen momenttia.

Isoja siis ovat pinnavoimat suurimmillaan. Takapyörää ei kuitenkaan kovin helposti saa kuormitettua jarrutuksessa 60 kg kuormalla, koska matalakin nojapyörä kyllä keventää takapyörää jarrutuksessa, joten saattaisi tuo onnistuakin, mutta edellä luetellut asiat kannattaa huomioida.

jori kirjoitti:

Jotta keskustelussa olisi jotain mihin tarttua, lasketaan hieman.

Selvä insinööri

jori kirjoitti:

Isoja siis ovat pinnavoimat suurimmillaan. Takapyörää ei kuitenkaan kovin helposti saa kuormitettua jarrutuksessa 60 kg kuormalla, koska matalakin nojapyörä kyllä keventää takapyörää jarrutuksessa, joten saattaisi tuo onnistuakin, mutta edellä luetellut asiat kannattaa huomioida.

Taitaa monttuun ajaessa käydä hetkellinen voima suurempana etenkin jarruttaessa vain takarenkaalla MInkäslaisella kuormalla yksittäisen pinnan myötöraja tulee vastaan?

Eikös se ole jotain 500kg ja sit kuulu se naks.

Mutka oikenee ja kiekko löystyy varmaan vähemmälläkin Löysässä kiekossa voima ei jakaannu enää kaikille pinnoille tasan ja rikkoontumisherkkyys kasvaa.

Jukka

500 kg kuulostaa paljolta, mutta on mahdollinen. 2,25 mm pinnan pinta-ala on n. 4 mm², joten tuo on 1250 N/mm² eli ihan mahdollinen yksittäisessä vedossa, mutta useamman kerran ei kestä mikään teräsrakenne tuollaisia kuormitustasoja. Tässä esimerkki väsymiskäyttäytymisestä.
Käyrä kuvaa sitä jännitystasoa, jonka tuo rakenne kestää samalla kohdalla x-akselilla mainitun määrän. Tuosta käyrältä voi lukea, että toistuvaa kuormitusta rakenne kestää vain 50% vain muutamaan prosenttiin yksittäisen kuormituksen kestosta.

Minkä suuntaisista kuormista pinnojen kohdalla puhutaan? Onko siinä aina sauvan suuntainen kuorma (normaalivoima) vai ovatko myös taivutuksen alaisia (momentti)? Entä leikkausvoima, onko sitä? En oikein tuosta muutamaa viestiä aiemmin olleesta kuvauksesta hahmottanut.

hjv1527 kirjoitti:

Minkä suuntaisista kuormista pinnojen kohdalla puhutaan? Onko siinä aina sauvan suuntainen kuorma (normaalivoima) vai ovatko myös taivutuksen alaisia (momentti)? Entä leikkausvoima, onko sitä? En oikein tuosta muutamaa viestiä aiemmin olleesta kuvauksesta hahmottanut.

Lähes aina katkeaa pinna mutkan vierestä, eli on toki leikkausvoimaa suuri osa rikkovasta kuormituksesta.

Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta. Tämän pohjalta taidan laittaa laakeroinnin kuntoon ja mahdollisesti talven aikana katsoa josko ostaisin levyjarrullisen kiekon...