Nazca Explorer korkattu

Täällä voit keskustella eri pyörämalleista tai kysyä vaikka neuvoa, jos valinta tuottaa vaikeuksia.
TKorho
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 397
Liittynyt: 30 Touko 2009, 00:52
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TKorho » 16 Heinä 2009, 04:17

Megapitkä tilitys, mutta jaoteltu edes vähän osioihin...

Do diih.
Nyt se nojakki on saatu, ja korkattu. Tosin ihan vähän vasta, tämä on ensinäkemys asiaan. Kokemuksella on merkitystä nojakkien suhteen, sen voin nyt jo sanoa. Kerään tähän hieman kokemuksia nojapyöristä, hankinnasta, Nazcasta ja Explorerista. Ihan noin niinkuin vastaavien hankkimista ajatteleville.

Kilsoja tuli ensimmäisenä päivänä noin 50km. Palaan siihen alempana.

Hankinta:

Pyörä tilattiin Ronin Nojapyörien kautta. Kysyin myös Sähköpyörästä, mutta vastausten tylyys oli sen verran turhauttavaa että jatkoin Ronin suuntaan - ja olen asiakastyytyväinen. Tsekkasin myös Loimaa Premiumin, mutta en pitänyt malleista, joten se jäi valitettavasti pois laskuista. Neuvottelin aika paljon toivomuksiani Ronin ja Nazcan kanssa, enkä saanut ihan kaikkea mitä halusin - mutta pyysinkin kyllä listan ulkopuolelta ufoja asioita. Näillä näkymin olen lopputulokseen tyytyväinen. Ongelmaksi kuitenkin olisi muodostunut Paseon huomattavasti kalliimpi hinta, mutta alaohjauksella ja valinnaisilla vaihteilla ei niistä lisäeduista olisi montaa asiaa jäänyt enää jäljelle. Alaohjauksella menettää kaiken vaihtajiin liittyvän, ainoastaan tangonpäävaihtajat sopivat. Samoin alaohjauksessa menettää Paseon "hienommat" tangon sisällä kulkevat kaapelit. SRAM DualDrivella menettää myös, koska varaosa "korvaa" Paseon parempia osia Exploreriin verrattuna. Lisäksi ottamalla valinnaisen Avid BB5-jarrun menetin jarrukahvoihin ja parempiin jarruihin liittyvät parannukset.

Paseon eduksi Exploreriin olisi siis jäänyt parempi takanivelen kiinnitys, joka ilmeisesti on huomattavasti jäykempi ja "modulaarisempi" ja teknisempi. En vielä ensimmäisen päivän kokemuksilla osaa sanoa tulenko sitä kaipaamaan. Explorerin (ja sama koskee Pioneer ja Cruiser malleja) takahaarukan ripustus on aika alkeellinen, jos perinteinen. Tämän lisäksi Paseossa on paremmat jouset sekä edessä että takana. Näistä uskon että etujousella voisi olla merkitystä, mutta ensimmäisen 50km kohdalla tuntuu siltä että etuhaarukalla ei ole niin paljoa painoa että se erityisesti hyötyisi. Takajousesta minulla ei vielä ole käsitystä.

Päätin siis toimia optimoinnin mukaan, ja säästin ottamalla halvemman mallin, vaikka menetin jotain teknisyyttä. Mutta pitää sitä olla aktiivinen kuluttaja.

Kesälomien takia sain tilauksen hieman nopeutetussa aikataulussa, noin neljässä viikossa. Odotusta se silti on, mutta kellään ei taida nojapyöriä olla hyllyssä valmiina. Paketti tuli kotiin, ja pienellä - ihan ymmärrettävällä työllä sain sen itse kasaan. Suurin vika oli se, että Nazca oli kyllä esikasannut pyöräni ennen pakkaamista, mutta eivät olleet osanneet mitoittaa sitä 170cm pätkään pituuteeni. Kun lyhensin etuputkea, piti myös ketjua lyhentää. Kaiken perushomman kanssa pärjään, mutta ketjun katkaisu oli ylimääräistä työtä jonka kanssa tein jonkin verran hommia.
Muutoin asennus oli ymmärrettävä ja oletettu rahtilähetykseen nähtynä.

Pyörä:

Pyörä tosiaan tuntuu laadukkaalta. Ei oikeastaan mitään ongelmaa, joka ei olisi jollain tavoin oma vikani. Etuputki hieman mutjuili alkuun ennen kuin vedin sen riittävän kireälle. Ketjun kiristin on hieman löysä: minun pitää vielä lyhentää ketjua uudestaan. Kuvassa takavaihtaja taitaa olla pienimmällä vaihteella, mutta silti ketjua voi vielä kiristää 2-4 lenkkiä. En tosin tiedä miten kireällä kiristäjän pitäisi olla... Onko vinkkejä?

Istuin on medium comfort. Se ilmeisesti on pehmusteltaan paksumpi kuin Sport. Ohuempi pehmuste saattaisi antaa hieman tiiviimmän otteen pyörään, mutta halusinkin enemmän ne comfortin siivet sivuille kuin pehmustetta. Medium lienee minulle sopiva, vaikka se voisi ihan hitusen olla pienempi, mutta en täysin mittojen mukaista haluaisikaan kun se olisi muuten todella tiivis, nyt se tuntui lyhyeen varteeni ok mukavalta ja vähän vapaammalta. Ei kuitenkaan falskilta.
Penkki tarvitsee ehdottomasti niskatuen! Minusta on hämmästyttävää että Nazcalla ei sellaisia ole automaattisesti pyörien mukana, tai että se ei edes ole automaattisesti tarjottava lisävaruste! Ensimmäisellä 50km niska tuli todella kipeäksi, samoin vatsalihakset. Ja kun sain lepuutettua niskaani penkkiä vasten, en juuri nähnyt eteeni... Tähän tuskin tottuu ajamisen myötä, sen verran rankkaa se oli. Explorer vielä on suhteellisen pysty penkiltään, ja ensimmäisiä ajoja ajaessa minulla on penkki ollut ylimmässä asennossa.
Nyt minun tarvitsee välittömästi ratkaista niskatuen ongelma. Alkuun teen sen luultavasti itse ensin lyhyestä laudasta, sitten kai alumiinista jonka kiinnnitän penkin kiinnityksiin. Vaikka täällä jossain on sanottu ettei sitä niskatukea niin tarvitse, niin sanoisin että ehdottomasti niskatuki.

Vaihteet ovat SRAM DualDrive, ja ne ovat yllättävän mukavat. Napavaihtaja toimii todella herkästi ja nopeasti, ja kertaakaan siitä ei vielä ole ollut ongelmaa milloin sen vaihtaa. Todella miellyttävä kokemus. Helppo "asentaa". :) Myös Shimanon takavaihtaja on ollut miellyttävä ja nopeasti toimiva, kestää useamman vaihteen yli menon. Ainoastaan paikallaan vaihtaminen on ongelma, tietysti. En valita. Vaihto on nopeata ja suht tarkkaa, parempi kuin suurinpiirtein samoilla osilla olevassa Kästle-pystypyörässäni. Liekö ohuemman ketjun ansiota?
Jos ei Rohloffiin ole varaa, tai SRAM I-Motioniin, niin tuo DualDrive tuntuu todella tyydyttävällä tässä välissä. Etuna on siis etuvaihtajan puuttuminen: helpottaa etupään käyttöä, ja takavaihtajat tuntuvat jotenkin "kompaktimmilta" ja hitekimmiltä.
SRAMin sivujen mukaan vaihtosuhde napavaihteessa on kai vain 37% (en ole laskenut hammassuhteita tavallisissa vaihtajissa) mutta tuo vaihtosuhde riittää oikein hyvin. En keksinyt tilannetta missä se olisi ollut huono. Tosin kokonais-välitysväli oli hieman lyhyt, mutta se on kokonaisuuden syy: napavaihtajan askeleet tuntuvat miellyttävän kokoisilta vaihtaessa. Tuntuu että pyörä on tehty A) tasaiselle Hollantilaiselle maisemalle, ja B) suhteellisen kevyeen hikoilemattomaan työmatkapyöräilyyn. Voi tosin olla sitä että isot vaihteet eivät tuntuneet isoilta kun pyörä kulki niin kevyesti. Koko ajan vaivasi etten pyöritä tarpeeksi kun meno on niin kevyttä tasaisella/alamäkeen. Pienet vaihteet ovat todella pieniä: sen huomaa kun taluttaa pyörää takaperin, välityssuhde on pieni. Samoin paikalta lähtö liian pienellä on vaikeata. Mutta silti sillä on raskasta mennä jyrkempään mäkeen. (ks. alempana)

Avid BB5 levyjarut oli mielestäni erinomainen valinta! Jarrut ovat tehokkaat ja ongelmattomat - tosin keli on ollut kuivaa. Kootessani arvelin että jarrut hieman laahaisivat, mutta eipä tuo siltä tunnu. Yhden kerran Plevnan nurkalla jouduin niitä kokeilemaan kun autoilija ei viitsinyt katsoa kevyen liikenteen väylältä tulevaa.

Lukkopolkimet tuntuivat melko välttämättömiltä! Ensin ajattelin että en niitä ota alkuun mukaan, opetellessani. Mutta onneksi otin ensimmäiselle reissulle lukkokengät mukaan, koska 15km polkemisen jälkeen menin kauppaan hakemaan uudet lukkopolkimet. Ja sen jälkeen niitä aktiivisesti käytin! Toki olen kokenut pystypyörälukkopolkija, ja säädin lukot kaikkein löysimmälle nyt alkuun. Mutta heti tuntuivat hyödyllisiltä ja tarpeellisilta. Etuputken säätö on vielä kesken, koska en halua olla jalat kippurassa, mutta jalkojen lepuuttaminen on raskasta jos tanko on liian pitkä. Lukkojen varassa voi lepuuttaa, mutta voi tuntua oudolta kun jalka roikkuu...

Alaohjaustanko tuppasi jäämään monellakin säädöllä löysäksi, ja kovemmassa paikassa alatangosta tukiessa tanko kiertyi: täytyy vetää se todella tiukalle. Samoin etuputken kiinnitykset: poljinkeskiö mutjusi myös, mutta se oli vain kunnon kiristystä vailla. Oma vika.

Ajokokemuksia:

Pyörä tuntuu todella hyvältä. Laadukkaalta ja tekee mitä pitää.
Ongelmia ovat lähinnä todella todella raskaat ylämäet, ja hutera ohjaus. Taitavat olla tavallista roinaa nojakisteille.

Ylämäkiajo todella yllätti: se on paljon paljon raskaampaa kuin mitä edes tämän foorumin keskusteluista kuvittelin. Suhteellisen pieni ja normaalikin mäki vaatii pienimmän vaihteen, keskittymistä ohjauksessa, poweria reiden työnnössä ja pään nostamista tasapainottelua varten. Harvoin happi loppui reidestä, mutta uupumus kyllä iski nopeasti. Päivän pyöräilyn jälkeen olin täysin uuvuksissa, josta osa tuli pään kannattelusta, osa mäkien kiipeämisestä.
Tämä on todella hämmästyttävä ilmiö. Reidet eivät pettäneet niinkään alta (kuten oletin vaaka-asennon ja verisuonien/lihasten tottumattomuuden takia) vaan kokonaisvoimat loppuivat ja nääntymys iski.
Olen toki tosi läskissä kunnossa, joten ei ihme että ylöspäin meneminen on kovaa. Mutta ei se pystypyörällä ole kuin pieni osa tuosta. Poljinvarret tuntuivat hieman pitkiltä, lyhyt simosalminen kun olen, mutta toisaalta pitää sitä voimaakin jostain saada... Itse ottaisin poljinvarrista 1-1.5cm pois jos se olisi triviaalia. (Mutta ei ole, kuten toisesta ketjusta voimme lukea.)

Alaohjaus on ... mielenkiintoinen. Se on haastava opetella ajamaan. Liike on toki ihan sama kuin pystypyörän tangossa, mutta se on silti omituinen. Pyörä tuntuu tosi kiikkerältä, ja välillä kiemurtelen ympäriinsä. Todella nopeita vauhteja en vielä uskaltanut kokeillakaan. Kuten joku sanoi, pyörä ei stabiloidu vauhdissa, ei ainakaan paljoa. Tuntuu että ohjausgeometriassa on vielä hieman kehittymisen varaa. Kyllä tuollakin oli kiva kruisailla, ja jossain mutkassa oli kiva kun oppi kääntämään lantion alta (se tunne kun kallistaa mutkaan). Mutta todella kovassa vauhdissa pelkään että jyrään lapset ja muut pienet menijät. Toki sain eturenkaan suurinpiirtein siihen kohtaan mihin halusin, mutta kyllä haparointiakin oli. Tämä voi kaikki tosin asettua tottumalla: tangon liike on samaa luokkaa kuin vastaavassa tilanteessa pystypyörällä! Tosin säädin kyllä kesken matkaa alaohjauksen "välitystä" pienimmälle mahdolliselle tuon takia. Vaikea kuvitella että alamäessä hakisin 60+km vauhteja tuolla ohjauksella.

Tasaisella pyörä tuntui tosiaan kulkevan melko itsestään. Tuntumaksi jäi että isoin vaihde tulee nopeasti vastaan, ja tuntuu etten tee tarpeeksi työtä, miten kevyesti pyörä kulkee. Tosin harvoin sitä kuitenkaan kauaa ehti isoimmasta nauttimaan. Vastatuuli ei tuntunut missään! Se oli parasta heti ensihetkistä lähtien! Ei ollut väliä suunnalla, eikä sitä pystypyörän tasaista ketutusta vastatuulesta.

Ajoin ehkä hieman ylitse oman huonon kuntoni, ja loppupäivästä olin aika naatti. Mikään ei tullut seuraavanakaan päivänä kipeäksi, mutta kokonaisolo oli varsin käytetty. Illasta virheet lisääntyivät, ja viimeisellä kymmenellä kilometrillä tuli liikkellelähtövirheitä ja pakollisia talutettavia ylämäkiä pari. Pystypyörällä en koskaan taluta, mutta ei tuolla nojakilla Tampereen Lukonmäkeä pysty ikinä ajamaan. Mikään ei hiertänyt eikä painanut, eikä kipeytynyt, mutta yleisolo oli naatti pitkään. Nesteytys tosin oli hieman ongelma. Samoin niskatuki: päätä lepuuttaessa tuntui että helpotti valtavasti, vaikka luulisi että työ tehdään jaloilla eikä niskalla!

Pieni alaohjaus-taustapeli on täysin kelvoton. Sinne pitää erikseen katsoa, ja näkee todella vilauksen ja kapealle sektorille. Peili on liian kaukana ja liian alhaalla. Pakko kehittää joku kypäräpeili, alaohjauspyörään ei kahvapeili riitä kunnolla. Näkyvyys suoraan sivuille on tosi hyvä, mutta taakse ei voi katsoa koska selkää ei saa juuri nostettua penkistä. Ja jos saisikin, niin alaohjauksella menee pöpelikköön... Eli joku muu ratkaisu peiliin on tarpeen. Joko kypärätähtäin, tai penkin hartiasta tuleva taivuteltava rakenne?

Soralla ajaminen oli paljon helpompaa kuin pelkäsin. Mikään tavallinen kaupunkisora, urheilukenttä, hiekkatie tai parkkipaikka ei ollut mikään este! Syvässä sorassa (Viialan Kodin Ykkösen tietyö) ei olisi halunnut ajaa, mutta siitä selvisi yli kun ajoi kovempien kohtien kautta. Normaalit pyörä/kävelytiet olivat kakkupaloja. Sitä ei siis kannata pelätä.

Jousitus oli ok: etupää tuntui muutenkin keveältä, ja iskarin kanssa se ei oikeastaan missään ollut ongelma. Kiveykset menivät hyvin, ja jopa 10+cm kiveyksiä pääsi helposti kun ajoi suoraan kohti ja hidasti selkeästi. 2-4cm normikiveykset menevät suoraan ajamalla. Isommat asfalttikummut tuntuivat varsin villeiltä kun vartalo ja pää menevät ympäriinsä, mutta ei mitään ongelmaa ylityksen tai kontrollin kanssa.

Päivän kommentti:

Hauskin kommentti oli eräs känniääliö pubin pihassa (juu, yhden vain nesteytin...) kun olin parkkeerannut pyörän takaperin telineeseen: "Onks toi kikkeli!?!" ja muita humoristisen ylistäviä kommentteja. Ja keltainen Explorerin etuputki töröttämässä tavapyörien seasta kyllä vähän oikeuttaa tuon hulvattoman mielikuvan. Sanovathan ne porcheistakin jotain samanlaista...

Olet ottanut ensimmäisen askeleesi suurempaan maailmaan.
Liitteet
tkorho_explorer.jpg
TKorhon Nazca Explorer
tkorho_explorer.jpg (136.83 KiB) Katsottu 1538 kertaa

Teemu Kalvas
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 770
Liittynyt: 26 Elo 2006, 18:36

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja Teemu Kalvas » 16 Heinä 2009, 09:48

Jos tuo on tuossa kuvassa sekä edestä että takaa isoimmalla rattaalla, niin on siinä selkeästi ylimääräistä ketjua. Ehkä se on tahallaan, jos tehdas ei ole luottanut arvioosi pituudestasi. Noinhan siinä on varaa pistää polkimia edemmäs, eikä ketju lopu kesken. Ei välttämättä kannata vaivautua lyhentämään ketjua, ellei siitä ole ongelmaa. Ongelma voisi olla, että pienimmillä rattailla käytettäessä takavaihtaja menee niin pitkälle lyttyyn, että ketju alkaa hangata itseään vasten.

Kunhan olet tottunut ajamaan, niin ylämäetkin kulkevat paremmin kuin heti alkuun. Tosin ei se Lukonmäki silti välttämättä mene.

Kunhan olet tottunut ajamaan, kysytään siitä niskatuesta uudestaan. Toisaalta jotkut tykkää. Toiset taas ei.

Ohjaustankopeilit on hankalia. Kypärä/silmälasipeili pienestä koostaan huolimatta näyttää kaiken tarvittavan, koska päätä hieman kääntämällä voi valita mihin se näyttää. Silmälasipeili pysyy paremmin oikeassa asennossa, koska lasit eivät vaella päässä samalla tavalla kuin kypärä.

Ohjaustuntuma on luultavasti tarkoituksella herkkä (mutta stabiili. Nipotan nyt siitä että nuo on eri asiat. Jos se ei olisi stabiili, sillä ei pysyisi edes pystyssä ilman tuntien opettelua.). Siihen tottuu aika pian. Etuna on se, että sen saa tarvittaessa kääntymään todella nopeasti. Nazcan kaikkien pyörien ohjaukset on tuollaisia.

On täysin mahdollista että kammet on liian pitkät. Nykyään on tosi vaikeaa löytää mitään muuta kuin 170- ja 175-millisiä. Lyhyellä kuskilla nojakilla 170:kin on liikaa.

jolaes
Viestit: 171
Liittynyt: 08 Tammi 2009, 18:57
Paikkakunta: Mäntyharju

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja jolaes » 16 Heinä 2009, 10:45

Ajelin Nazca Expolrerilla pari kesää, yhteensä n. 3500 km. Kiertelin Tanskassa ja täällä suomalaisissa maisemissa. Erittäin hyvä retkipyörä ja helppo kuormata sivulaukkuihin runsaasti retkivarustusta. Alaohjaus toimi moitteetta ja pyörä oli vakaa 60 km/t nopeuksillakin tai vaikka torivilinässä pienellä keskiöllä ja pikkuvahteella. Säädöt olivat Ronin kokoamisen jäljiltä, mitä nyt lyhensin runkoa ja ketjua itselleni sopivaksi! Ylämäet ajetaan polkemalla ja jos takapyörä pitää, ei talutusta tarvitse harrastaa. Sattaa olla, että joskus on viisasta varmistaa poljinlukot auki ennekuin vauhti loppuu. Niskatuen tarvetta en Explorerin kaltaisessa ajoasennossa huomioinut. Monesti telkkariakin katsellaan sohvalta lähes samasta istuinkulmasta en tarvitse siinäkään niskatukea! 200 km ajotaipaleella tulee tarve liikutella niskahartioita, mutta se on hyvä tehdä vaikka alamäkiosuuksilla. Niinkuin jo aikaisemmin olen maininnut, hyvä ja mukava ajoasento ja tuntemus tekevät Nazca Explorerilla ajon siksi mukavaksi, että pystypyörällä totuttu "irvistys" jää pois ja samalla myös keskinopeuskin laskee tuonne 23-25 km/t tienoille. Juomapullotelineen paikka Explorerissa on selkänojan alla molemmilla sivuilla. Mutta nojan ala-asennossa pullotelineet ovat liian ahtaissa paikossa. Hankin 2 litran juomapussi takatelineelle ja hydraatio on taattu! Alaojaustankopeili ei toimi, olen jo pystypyöräilyssä käyttänyt hyvänlaatuista silmä-/ajolasipeiliä, se on hyvä ja nojapyörässä välttämätön! Kesän kynnyksellä vaihdoin nojapyöräni, olen siirtynyt Nazcan lippulaivaan, ajan Fuego sportilla. Se on aavistus "lowridesta" ja vauhti senkun paranee! Tilasin tehtaalta pyörääni sirot laukkutelineet ja tavaraakin mahtuu tarvittaessa mukaan. Olen löytänyt mukavan Explorerin jälkeen vauhdikkaan "racerin". Ronilta tietenkin.
Nazca Explorer 2007-2010, Nazca Fuego 2010-, Radon ZR maasturi, Dahon Uno taittopyörä 2016-

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11587
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja jviirret » 16 Heinä 2009, 11:55

Tommonen hutera-fiilis kai on kaikilla eka kertaa nojapyörää ajavilla. Tasapainoiluun kun ei voi käyttää koko kroppaa, vaan pääsääntöisesti pelkkää ohjausta. Siihen kyllä elimistö tottuu.
Mäen nousu kyky paranee muutamien satojen ajokilometrien jälkeen. Nojakissa käytetään kai vähän eri lihaksia kuin pystärissä ja verenkierto erilainen vaakasuoraan polkiessa kuin alaspäin.
Niskatuki pitää laittaa jos sellaisen tuntuu tarvivan. Ei välttämättä kannata kuitenkaan ihan heti lyödä kantaa lukkoon tuon asian suhteen.
Tangon löystyminen saattaa johtua siitä, että polkiessa runtatessa otat vaistomaisesti siitä vetoapua. Ei tarvi, tuskin edes hyödyntää mitään jos penkki on oikean mallinen ja siitä saa riittävän tuen polkemiseen. Tangosta repiminen on näitä pystäri puolen juttuja.

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Teemu Kalvas
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 770
Liittynyt: 26 Elo 2006, 18:36

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja Teemu Kalvas » 16 Heinä 2009, 12:11

jviirret kirjoitti:Tangon löystyminen saattaa johtua siitä, että polkiessa runtatessa otat vaistomaisesti siitä vetoapua. Ei tarvi, tuskin edes hyödyntää mitään jos penkki on oikean mallinen ja siitä saa riittävän tuen polkemiseen. Tangosta repiminen on näitä pystäri puolen juttuja.


Tämä toki, mutta tietty silti kaikki osat kannattaa olla varmuuden vuoksi kiinni sen verran tukevasti ettei niitä lihasvoimin irti saa.

TKorho
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 397
Liittynyt: 30 Touko 2009, 00:52
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TKorho » 16 Heinä 2009, 12:16

Teemu, kiitos kommenteista!
Hyvä kuulla jos mäet tulevat jatkossa helpommiksi. Ylikiloista johtuen olen mäissä hidas myös pystypyörällä, mutta aina mennään! Ja tasaisella kovaa... Nyt suht pienet ylämäet tuntuvat raskailta. Esim pyörätie Sotilaankadun ali Cittarille. Niskatuki tuntuu niin välttämättömältä että vaikea uskoa että tottuisin. :)

En väitä että Explorerin ohjaus olisi epävakaa (=labiili), mutta se ei stabiloidu lisää vauhdista samalla tavalla kuin pystypyörässä. Osa voi toki olla jotain tottumista, mutta kyllä n.35+ vauhdeissa ekalla ajolla tuli jo jarruteltua. Uskon toki voivani ajaa täpöillä jatkossa, mutta herkkyyttä tuossa on roimasti.

SRAM DualDrivesta johtuen tuossa ei ole eturatasta, mutta takavaihtaja on kireimmillään. Ja tuo on jo sen jälkeen kun lyhensin ketjua neljä lenkkiä! Siitä mahtuisi ottamaan vielä toiset neljä, kaksi voisi olla parempi. Tuo on ehkä vielä vähän löysä, koska takaperin polkimia asetellessa tuppaa ylempi ketju sumppuuntua ketjuputken suulle. Tämä tosin voi helpottua kun putket asettuvat. Lisäksi joku tietty kireys/löysyys voi helpottaa rattaiden vaihdossa. Nyt uutena ja löysällä se vaihtaa nätisti! Ongelma on vain ketjuputkella.

Mistä kypäräpeilejä voisi kysellä? Silmälasipeili tuskin onnistuu uskollisesti käyttämieni aurinkolasien vuoksi, niihin ei moinen sovi.

Avatar
lowrides
Site Admin
Viestit: 592
Liittynyt: 22 Elo 2007, 21:26
Paikkakunta: Lontoo

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja lowrides » 16 Heinä 2009, 12:57

TKorho,

hienoa että jaksat kirjoittaa! Monelle on näistä kokemuksista apua. Kirjoita kuitenkin vielä vaikka 200, 500 ja 1000 km jälkeen miltä ajo tuntuu.
Kun yläkropan saa rennoksi niska ei enää väsy, ohjaaminen on vakaampaa ja mäkiin saa käytettyä muutakin kuin reisilihaksia.
Varmista etteivät polkimet ole liian kaukana, se voi olla syy teho hävikkiin. Nojapyörässä ennemmin vähän liian lähellä kuin kaukana. Penkissä nousee vähän ylöspäin kun alkaa runttaamaan ja oikea etäisyys löytyy. Jos pitää valua satulassa alaspäin saavuttaakseen sopivan kohdan, mennään pahasti pieleen.

Ja pyörä on hienon näköinen, onneksi olkoon!

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11587
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja jviirret » 16 Heinä 2009, 13:13

TKorho kirjoitti:En väitä että Explorerin ohjaus olisi epävakaa (=labiili), mutta se ei stabiloidu lisää vauhdista samalla tavalla kuin pystypyörässä.


Syitä lienee monia, tuskin mitään vikoja, esimerkiksi:
-Pienempi eturengas, pienemmät hyrrävoimat
-Pystärissä nojataan tankoihin, yläkroppa rentoutuessaan painaa tankoa suoraan.
-Ohjauksen välitanko hieman kangistaa sitä, ei hakeudu keskiasentoon niin kevyesti kuin "suora ohjaus"
eli tottumista vaatii
-Jättökin on tod. näk. pystäriä pienempi koska eturenkaalla suurempi paino kuin pystärissä. Etujousen jäykkyyden säädöllä siihen voi vähän vaikuttaa. Käsittääkseni haarukka ulos joustaneena jättö on suurimmillaan ja ohjaus keskittyy vauhdissa voimakkaammin kuin haarukka kasaan painuneena(toivottavasti joku korjaa jos meni metsään).

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Avatar
TeemuN
Viestit: 187
Liittynyt: 19 Kesä 2007, 18:03
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TeemuN » 16 Heinä 2009, 16:40

TKorho kirjoitti:Mistä kypäräpeilejä voisi kysellä? Silmälasipeili tuskin onnistuu uskollisesti käyttämieni aurinkolasien vuoksi, niihin ei moinen sovi.


Ainakin Fillarikellarista löytyy yksi malli:
http://www.fillarikellari.fi/index.php? ... =5404-0504
Ei tosin kokemusta millainen on käytössä.
Onhan noita muitakin malleja olemassa:
http://epicureancyclist.blogspot.com/20 ... -back.html

Onnittelut uudesta pyörästä!

TKorho
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 397
Liittynyt: 30 Touko 2009, 00:52
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TKorho » 19 Heinä 2009, 03:01

Kiitos Teemu vinkistä! Uskon jonkun tuollaisen tilaavani, kunhan vain saan päätettyä! Nyt pienellä kokemuksella pystyn jo hätäisimmän tilanteen tarkistamaan myös alapeilistä, mutta en sillä liikenteessä navigoisi.

Hiukka koomista: manuaalien mukaan Nazcan etuhaarukka pitäisi silikoni-öljytä 10h välein. Ei tuo vielä mitään, se pitäisi PURKAA 20h ajovälein!! Asiallista huoltoa! Öljyämisen ymmärrän, hyvinkin, mutta aika vaativa huoltoväli...! Takaiskarissa ei moista taida olla.

Miten teidän pyörät kestävät säätä ja kulutusta? Jos esim töissä ei voi suojata? Öljyämisen ja 1x vuodessa vahaamisen ymmärrän myös, mutta muu menee ufoksi.. Pitääkö pyörä suojata pressulla elementeiltä, vai? Kotona se sentään on katon alla.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 6118
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja Pastori » 19 Heinä 2009, 10:17

TeemuN kirjoitti:
TKorho kirjoitti:Mistä kypäräpeilejä voisi kysellä? Silmälasipeili tuskin onnistuu uskollisesti käyttämieni aurinkolasien vuoksi, niihin ei moinen sovi.


Ainakin Fillarikellarista löytyy yksi malli:
http://www.fillarikellari.fi/index.php? ... =5404-0504
Ei tosin kokemusta millainen on käytössä.
Onhan noita muitakin malleja olemassa:
http://epicureancyclist.blogspot.com/20 ... -back.html

Onnittelut uudesta pyörästä!


Mlla on kypärässä peili joka on siinä kiinteästi - toimintaperiaate on kuvassa. Merkki on Reevu. Toimii hyvin - kun tuohon tottuu. EDIT: eipä olekaan enää tuotannossa tämän merkin pyöräilykypärät http://www.reevu.com

Kuva

TKorho
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 397
Liittynyt: 30 Touko 2009, 00:52
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TKorho » 19 Heinä 2009, 13:36

Tuohan on nerokas!! Harmi jos tuollaista ei enää saa! Taisin myös löytää tulevan seuraavan moottoripyöräkypäräni. Kuinka kirkas / selvä / tarkka / laaja tuon kuva on?

Jari!
Viestit: 18
Liittynyt: 24 Loka 2008, 21:58

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja Jari! » 19 Heinä 2009, 13:37

Mulla on joutilaana jokseenkin käyttämätön Take-A-Look -peili, jonka voisin vaihtaa esim. kympin paperilappuseen.

Kypärä tai säännöllisesti käytetyt lasit lienee juuri hyvä paikka peilille. Mulla on välillä kirkkaat tai tummat lasit, joskus kypärä puuttuu, ja trikellä pystyy kääntymään katsomaan taakse, joten en ottanut peiliä käyttöön.

TKorho
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 397
Liittynyt: 30 Touko 2009, 00:52
Paikkakunta: Tampere, Hervanta

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja TKorho » 19 Heinä 2009, 14:05

Saako tuon Take-a-Lookin kiinni kypäräänkin? Käytän oikeastaan aina kypärää, ja aina aurinkolaseja, mutta käytän niitä kyllä muutenkin enkä kehtaisi kävellä ympäriinsä peili laseissa! Niin paranoidi en sentään vielä ole.

Et satu tänään tulemaan Mustalahdessa käymään? Voisin nimittäin löytää turhana lojuvan kympin paperilappusen...

juessi
Viestit: 39
Liittynyt: 30 Kesä 2008, 12:40
Paikkakunta: Oulu/Kuopio

Re: Nazca Explorer korkattu

ViestiKirjoittaja juessi » 23 Heinä 2009, 08:59

jviirret kirjoitti:-Pienempi eturengas, pienemmät hyrrävoimat

Pakko heittää tähän väliin pikakommentti, että käsittääkseni hyrrävoimat ovat aikalailla legendaa polkupyörän pystyssä pitämisessä. Asiaa oli oikeasti tutkinut (muistaakseni joku ranskalainen) jamppa pari vuotta sitten ja tullut siihen tulokseen, että (ainakin pysty-) pyörän pystyssä pysymiselle luo pohjan ohjausgeometria eikä hyrrävoimilla ole juurikaan merkitystä, koska nopeudet (ja massat) ovat niin pieniä. En nyt valitettavasti muista tarkempia yksityiskohtia; Tiede-lehdestä luin kyseisen uutisen.

Oma veikkaukseni on, että pyörä tuntuu yleensä vakaammalta nopeuden kasvaessa, koska ne ohajukseen liittyvillä pikkuliikkeillä, joilla pyörää oikeasti pidetään pystyssä, voi saada nopeammin haluamansa (tai toki se on pitkälti tiedostamatonta, mutta kuitenkin) vaikutuksen.


Palaa sivulle “Nojapyörän valinta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa