Kunnonseuranta sykemittarilla

[JuSa]

Moi
Pohdiskelin muutamien kuukausien ajan, miten sykemittaria käyttäen saa mitattua kohtuullisen toistettavasti mittaushetkisen kuntonsa, siis aerobis-anaerobisen suorituskykynsä. Eräs tunnettu menetelmä on UKK-kävelytesti. Aikoinaan firmani järjestämissä liikuntatapahtumissa otin ko. testiin muutamia kertoja osaa. Totesin, että testi on herkkä epätasaiselle vauhdille. Ainakin on koko suorituksen ajan valvottava syketasoa, että se pysyy n. suunnilleen vakiona. Menetelmän mittaus perustuu suorituksen jälkeisen sykkeen käyttöön laskennassa. Jos otat loppukirin, jonka useimmat vaistomaisesti tekevät, saat huonomman tuloksen. Toisaalta, jos tietoisesti löysäät viimeiset 500m, saat väärän, ylihyvän tuloksen. UKK-testin etu on siinä, että tulos on "absoluuttinen", ei henkilökohtainen. Kahden esim. eri-ikäisen ja esim eripainoisen henkilön tuloksia voidaan periaatteessa verrata. Mutta menetelmää voisi parantaa ottamalla käyttöön loppusykkeen sijaan keskisykkeen.
Päätin kehittää oman, vain henkilön suhteellisten kunnonvaihteluiden seurantaan soveltuvan (UKK-mittauksen) sukulaismenetelmän, joka olisi tunnottomampi pienille sykkeenvaihteluille ja kertoisi hieman enemmän: erottelisi aerobisen suorituskyvyn ja kyvyn käyttää lihaksissaan happivelkaista prosessia. Pyöräilijälle jälkimmäinen on ylämäissä omasta mielestäni hyvin tärkeä ja olisi hyvä nähdä sen muutokset.
UKK-testiä vanhempi Cooper-testi on siitä heikko, että sen tuloksen oikeellisuus on riippuvainen testattavan motivaatiosta, halusta repiä viimeisetkin mehut. Siksi UKK:testi idea on parempi, yhdistetään keskisyke ja (vakiomatkan) loppuaika. Mutta ehkä menetelmästä saisi enemmän irti, jos tehtäisiin neljä osamittausta neljällä eri sykealueella. Ajatuksenani on, että saadaan neljä lukuparia (aika, keskisyke) ja lineaarista regressiota käyttäen lasketaan pisteitä myötäilevä suora: Aika = Kanaerob * Keskisyke + Kaerob. Onko järkeä? Mittauksen tuloksen olisi kaksi lukua. Oman tulkintani mukaan suoran paikka aika-akselilla edustaa yleistä aerobista kuntoa, hapenottokykyä ja kulmakerroin (joka muuten on negatiivinen) lihaksissa tapahtuvan anaerobisen energiantuotannon tehokkuutta, joka parantaa aikaa isommilla sykkeillä. Jälkimmäinen arvaus voi olla "puolitotuus".
Tein siis työkalun joka laskee nämä kaksi lukua neljästä "aika, keskisyke" - lukuparista. Tein sen javascriptilla, koska sillä on melko helppoa tehdä erilaisia lomakkeen ruutujen sisältöä käsitteleviä laskimia. Se (CardiacFittCalc.htm) löytyy täältä:
https://sites.google.com/site/lojbankehitys/upload.
Itse en ole vielä tehnyt useamman testin sarjaa, vain yhden mittauksen, eli en vielä tiedä empirisesti työkalun kykyä käytännössä seurata kunnon vaihtelua. Olen kuitenkin aika varma, että neljä mittausta antaa paremman tuloksen kuin yksi. Trikella ajaen on tarkoitukseni jatkossakin tehdä testit. Ohjeet ovat englanniksi, mutta tässähän tuli jo teoriaa. Saa kysyä lisää ja olen kiinnostunut kokemuksista ja kommenteista.

[Mustasudenkorento]

Mielenkiintoisen oloinen laskuri.
Ja siitä kiva että toimii ilman nettiäkin..

Ei ole tullut hirveästi moisia arvoja seurattua.
Laskurilla saisi kyllä mielekästä vertailu pohjaa, sekä ymmärrettävästi luettavaa dataa.
Tämähän saattaisi olla mielekäs apuri itselle kunnon kohotukseen..