Suunnon T6c/d mittaa nk. RR-arvoja. Eli jokainen sydämen sykäys kirjataan muistiin tarkan aikaleiman kanssa. Näin kello pystyy (tietyllä tarkkuudella) antamaan jo suoritteen aikana EPOC (Excess Post Oxygen Consumption) ja TE (Training Effect) tietoja, ja sitten PC/webbi analyysisoftansa vielä tarkempaa analyysiä.
Polarilla lienee jotakin vastaavaa, minulla loppui mielenkiinto kun hankin T6c:n. Kellon tiedoilla, ja kun hankkii urheiluvalmennuksen ja harjoittelun vaikutuksista taustatietoja, pystyy suunnittelemaan tehtyjen harjoitusten perusteella ja sitten niidenkin aikana miten ja millä teholla harjoittelua tehdään.
Lyhyesti sanottuna: jos ette ole urheilu-"friikkejä" tai valmentajia, ette tarvitse juuri muuta kuin että kello mittaa:
sykettä reaaliajassa (kaikki sykemittarit)
keskisyke laskettuna harjoituksen/väliajan yli (ainakin Suunto T1c/T3c/t4c/t6x)
energian kulutus (lähes kaikki nykyään; vaativat iän ja painon tietoonsa).
Mukavaa bonusta ovat lisäksi:
ne väliajat, esim lap1=lämmittely, lap2=suoritus, lap3=jäähdyttely
maksimisyke / väliaika
sykerajat, eli ala- ja yläraja joille äänihälytys
miten ajallisesti / prosentteina pysyttiin sykerajojen sisällä
Jotta noista sykkeen vaihteluista harjoituksen suhteen olisi jotakin todellista hyötyä, pitää ne kiinnittää tehtyyn harjoitukseen. Yleensä tämä tarkoittaa korkeusprofiilia (ja jos hifistellään niin tuulen suunta ja ajetaanko peesilinjassa jne) ja nopeutta. Jos tehdään muuta niin miten kuorma vaihtelee harjoituksen kuluessa.
Siksi Garmin-vehkeissä on GPS että saadaan talteen sykkeen kanssa nopeus ja korkeuden vaihtelut. Todellista korkeuden vaihtelua yritetään mitata GPS:n korkeustiedolla (=ei tee mitään meidän leveysasteilla) ja barometrisella ilmanpaineen vaihtelulla (=tarkempi mutta kellon on oltava "suojassa" ja sää ei saa paljoa vaihdella). Mutta koska GPS-reitin voi viedä vaikka Google Earth:iin niin sieltä saa ainakin teitä pitkin satelliittien mittaaman korkeusprofiilin kuljetulle reitille nousuineen/laskuineen ja jopa prosentteina.
Garmin & GPS -lähestymistapa on todennäköisesti helpoin. Ei tarvi alkaa sovittelemaan eri tavalla/laitteilla mitattuja tietoja yhteen. Pääsee helpommalla, ainakin periaatteessa. Mutta jos halutaan tarkkuutta niin vaivan määrä alkaa lisääntymään. Kysymys kuuluu, onko tämä mitä halutaan ?
Minulla oli jo 90-luvun alusta käytössä Polar Sport Tester 4000. Tämä tallettaa muistiin 5/15/60 sekunnin välein sen hetkisen sykkeen. Keskisykettä kello ei laskenut. Purku sarjaportilla tietokoneeseen jonne saatiin iso nippu numeroita joista pystyi piirtämään sykekäyrän kun tiesi mikä oli intervalli.
Muistaakseni en juuri koskaan käyttänyt mokomaan toimintoa, ja jos käytin niin keskisykkeen laskentaan. Kun muita suorituksen arvioinnille oleellisia tietoja ei silloin saanut nauhoitettua tai tahdistettua sykkeisiin niin suorituksen analysointi jäi omien tuntemusten ja niistä tehtyjen muistiinpanojen varaan.
Käytännössä muistikuvat sykkeen "analysoinnista" olivat että jos ajoin 10 km aika-ajon, niin mikä oli syke maalissa ja pystyinkö nostamaan "tehoja" eli sykettä loppua kohden ilman hiipumista. Tällä oli suora korrelaatio saavutettuun aikaan (keliolosuhteet poislukien).