Tähän sopii hyvin jatkoksi, ja täsmää myös alkuperäiseen postaukseen:
Kannatan sykemittaria. Ja erityisesti sellaista tavalliselle pulliaiselle ja kuntoliikkujalle tarkoitettua. Minä en itse ole mikään "urhelija", enkä oikeastaan edes "liikkuja" vaan ylipainoinen möhkäle, joka ei aja tarpeeksi paljon nojakilla(kaan) että pysyisin hyvässä kunnossa. Mutta silti pystyn suosittelemaan sykemittaria tuohon alkuperäiseen tarkoitukseen, kunnon kasvattamiseksi.
Uudet sykemittarit ovat tosi hyviä, ne osaavat enemmän asioita kuin aiemmin, ja kun ostaa sopivan niin ei tarvitse edes kuntotiedettä osata paljoakaan. En mainosta (kun ei ole mitään kytköstä muuta kuin tavallisena asiakkaana), mutta kehun kuitenkin Suunnon T3C/D tai nyt uusissa malleissa M4/5 "sarjaa". Nämä nimittäin ovat siitä hyviä että ei tarvita tietokonetta kunnon analysointiin eikä tarvitse tietää treenauksen tieteestä niin paljoa että osaisi itse määritellä sykkeensä eri rajat eri päiville, vaan sykemittari itse tekee tuon analyysin. Ei tarvitse latailla ja analysoida, eikä tule jämähdettyä edes kiinteisiin sykerajoihin. Ja antaa myös "harjoituskalenterin", eli määrittelee muutamalle seuraavalle päivälle mitä kannattaisi tehdä.
Jutun jujuna on se että se myös osaa sanoa että elä liikoja hillu! Ja osaa myös huomioida että välillä olisi hyvä tehdä kovempaa ja välillä hiljempaa, ja eri kestoja. Tuo opetti jopa minua kuuntelemaan omaa kehoa, niin että ymmärsin mitä väsyneena oleminen on... Kuvittelin nuoruusaikojeni perusteella että pystyisin kesäisin polkemaan työmatkat (heti) joka päivä, mutta ei kunto kestänyt. Ja kuitenkin mittari myös vähän ohjaa ja patistaa välillä käydä kuntoilemassa. 
Eikä haittaa jos et pysty sitä noudattamaan, teet silloin kun ehdit ja haluamallasi tavalla ja kone kyllä adaptoituu.
Muillakin valmistajilla on varmasti samankaltaisia tuotteita. Mutta tuo oli minulle tosi silmien avaaja sekä oman tilan suhteen että siinä mitä se kuntoilun vaihtelu voi olla. En keksi äkkiseltään mitään parempaa aloittavan kuntoliikkujan välinettä kuin vaikka Suunnon M5. Lukaisin kyllä vähän niitä taustatietojakin, esmes Suunnon white-papereita kunnosta ja mittausmenetelmästä, mutta kyllä se laite itsessään kertoo minulle kaiken mitä minä tässä tarvitsen.
Toki olen edelleen paksussa kunnossa ja minusta ei tuollakaan tullut kuntoliikkujaa tai jatkuvaa pyöräilijää, mutta ainakin tieto ja hyvinvointikin lisääntyivät. Suosittelen siis sykemittaria avuksi. Anteeksi mainostuksen maku, mutta tämä on täysin vain positiivisen käyttökokemuksen ansiota.
Oma mokani taas on juuri tuo nesteytys... en sitten millään osaa nesteyttää oikein. Lihavan kun ei tarvitse niin paljoa pienistä kuntoilusta nesteyttää kun nestemäärä on niin iso. Sitten pidemmässä noja-ajelussa rasitus pysyy keskikorkeana ja nestekulutus on jatkuvaa. Sippaan totaalisesti 40+km matkoilla ja meinaa kunto mennä... Pitäisi keksiä juuri sopiva juomasekoitus. Urheilujuomiin kun ei edes rikkaalla ole varaa, saati minulla. Ja sitten nesteytysmekanismi, kun ei oikein pullon pidikettä tai Camel Backia ole.
Nazcassa on kyllä standardireiät, mutta vähän hankalasti satulan alla, ja toisaalta ne ovat jo täynnä pumppua ja korjaussettiä. Pitäisi keksiä joku siirtopala (lattarauta jossa kahdet reiät) lisäämään tuota pientavarakapasiteettia. Toki tarakalla olevaan tavarakoriin ja reppuun voi laittaa vaikka Camel Backin, mutta sekin on vähän juppiratkaisu.
tuli juotua normaalia enemmän tuossa kelissä ja polkemisen tahdissa. Normaalina päivänä saatta juomiset jäädä liiankin vähiin jopa alle litran kun reissussa saatto mennä yli kolme. Parin yön jälkeen lähtöpainossa
Ja se on saatu tuotteistettua aika toimivaksi kuluttajan kannalta, TE:tä (+vastaavaa kestoa) on aika helppo seurata. Jos seuraa tiukasti ohjelmaa, niin se tosiaan kertoo myös pitäisikö nyt mennä kovempaa vai hiljempaa tälle suorituskerralle. ==> Seuranta ei ole vain sykettä, vaan voi olla myös harjoitusohjelmaan perustuvaa. Itse tosin teen lähinnä mutulla (suosituksen katsottuani) ja annan ohjelman tulkita lopputulosta.