kannattaako urheilla

[Nojanalle]

Ennen kuin paneurun tähän syvemmin. Ensinnä suosittelen että otat johonkin hyvään lääkäriin yhteyttä ja tutkitte yleisen terveys kunnon ja kuntotestikään ei ole pahasta. Näin saaraa kartotettu esimerkiksi sydämmen ja keuhkojen kunto. Suinpäin reenaamaan ei kannata lähteä. Kun lääkäri on kertonu ja neuvonut sinua , pyydä häntä kertomaan sinulle todella sopivat syke ja rasitus tasot. Sen jälkeen olen itse valmis neuvomaan ja antamaan teknistä valmennusta jos kiinostaa. Ensinnäkin oikeiden hengitys tekniikoiden hallisetminen on yllättävänkin tärkeässä osassa jos halua pärjätä muiden mukana. Pitkät ja suunitellut harjotus ohjelmat , astuvat tässä kuvaan . Pyörän joustavan ajotekniikkaan kannattaa erikoisesti panostaa alkuvaiheessa. Oikean pyöritystekniikan oppiminen säästää lihasvoimia ja anataa ajamisesta sitä nautintoa. Joka saavutetaan siinä vaiheessa kun lakkaa ajattelemasta mitä teen , vaan olet saavuttanut lähes automaatisen tason perustoiminnoissa. Kaikki jännittäminen ja turha voimien haaskaus saadaan loppumaan sitkeällä harjottelulla tekniikassa. Silloin kun lähdet polkemaan ja ensipolkaisulla tierät että kaikki on ok niin ollaan lähellä sitä tilaa. Eli olet saavuttanut pyöräilyssä ensimmäisen tavotteen. Siittä on hyvä jatkaa todellisiin voima ja kestävyys harjoiteluun. Kun pienet haitta tekijä on eliminimoitu. Kuten jo mainitsin sulava pyöritystekniinka ja automaattinen pyörän tekniikoiden hallinta.

[PW]

Ennen kuin paneurun tähän syvemmin. Ensinnä suosittelen että otat johonkin hyvään lääkäriin yhteyttä ja tutkitte yleisen terveys kunnon ja kuntotestikään ei ole pahasta. Näin saaraa kartotettu esimerkiksi sydämmen ja keuhkojen kunto. Suinpäin reenaamaan ei kannata lähteä. Kun lääkäri on kertonu ja neuvonut sinua , pyydä häntä kertomaan sinulle todella sopivat syke ja rasitus tasot. Sen jälkeen olen itse valmis neuvomaan ja antamaan teknistä valmennusta jos kiinostaa. Ensinnäkin oikeiden hengitys tekniikoiden hallisetminen on yllättävänkin tärkeässä osassa jos halua pärjätä muiden mukana. Pitkät ja suunitellut harjotus ohjelmat , astuvat tässä kuvaan . Pyörän joustavan ajotekniikkaan kannattaa erikoisesti panostaa alkuvaiheessa. Oikean pyöritystekniikan oppiminen säästää lihasvoimia ja anataa ajamisesta sitä nautintoa. Joka saavutetaan siinä vaiheessa kun lakkaa ajattelemasta mitä teen , vaan olet saavuttanut lähes automaatisen tason perustoiminnoissa. Kaikki jännittäminen ja turha voimien haaskaus saadaan loppumaan sitkeällä harjottelulla tekniikassa. Silloin kun lähdet polkemaan ja ensipolkaisulla tierät että kaikki on ok niin ollaan lähellä sitä tilaa. Eli olet saavuttanut pyöräilyssä ensimmäisen tavotteen. Siittä on hyvä jatkaa todellisiin voima ja kestävyys harjoiteluun. Kun pienet haitta tekijä on eliminimoitu. Kuten jo mainitsin sulava pyöritystekniinka ja automaattinen pyörän tekniikoiden hallinta.

Kiitos hyvistä neuvoista, yritellään rauhallisesti kuntoa nostaa. Noita lääkäreitä oon koittanu vältellä

Petri W

[Nojanalle]

Ei ne lääkärit pure? Itse käyn säänöllisesti joka vuos kuntotarkastuksessa. Tierän missä mennään. Niinkuin tässä aikasemmin moni on suosittanut sykemittaria , niin liityn siihen joukkoon. Itse olen käyttänyt sykemittaria kymmeniä vuosia ja voin sanoa että se on pyöräni tärkein varuste. Lisäksi näissä mittareissa on usein valmiina kirjallisuutta joka kertoo valmiiksi mitä kunto katekoriaa kannattaa seurata , näin täysi ikäisillä miehillä ei useinkaan moni tierä mikä minun syletasoni saa olla ja milloinko liikutaan vaarallisilla lukemilla. Itse lenkillä olessa sykkeeni on siinä 95-125 välillä. Tästä ylimenevällä tasolla on syytä ruveta rajottamaan menoa. Tai annettava apua napamoottorilla. Tosin minun leposykkeeni on aika alhainen 45 sykettä. Johtuneen vuosikymmenten reenaamisesta. Liikkuminen on kuin sairaus. Mitä enemmän sitä harrastaa , sitä riippuvammaksi siittä tulee. Muuten on kuin kissa kuuman puurokupin vieressä.
Eipä muuta kuin hyviä nojailuja tien päällä.

[JuSa]

Kannattaako urheilla? No ainakin kovin huippu-urheilu, joissa ei ilman mömmöjä pärjää, on turhaa, sairasta, epäterveellistä, vaarallista. Mutta "aktiivikuntoilu", omaa kohtuullista maksimikuntoa etsien ja järki mukana, on mielestäni "kannattavaa". Juoksin nuorempana maratoneja ja vastaavia. Jossakin vaiheessa ajelin maantiepyörälläkin, mutta en koskaan osallistunut mihinkään kisaan. Sitten tuli terveydellisiä ongelmia, kestivät yli vuosikymmenen, mutta jotka toivottavasti nyt on lopulta voitettu. Olen 58v, painoa n. 105kg, (pituutta 193). Haaveenani on vielä päästä "hyvään kuntoon". Vuosi nousujohteista pyöräilya trikella, vaihteluna toinen, vanhempi lajini: melonta (yläkroppa hieman lihaksikkaampi kuin tyypillisellä pyöräilijällä) on tuntunut hyvältä ja viittaa siihen, että kehityn vielä. Nostan lenkkien pituutta ja perusnopeutta pikkuhiljaa. Ehkä ensi kesänä tuollainen 12h tapahtuma (ensimmäinen, leikillinen yritys) voisi olla mahdollinen. Sitten ehkä 5v kuluttua, 63v ikäisenä, voisin ehkä saavuttaa oman tämän ikäalueen optimini... ei tietenkään sitä mihin 30v aikaisemmin pystyin. Tämä on seikkailu, jos pidän järjen mukana, uskon sen kannattavan.

Lisäys:
Käytän ajoittain, kontrollina sykemittaria. Normaalisti pärjään ilman. Olen oppinut aistimaan syketasoni melko oikein. Juoksuun verrattuna pyöräily on luonnostaan intervalliluontoista (kun en asu Pohjanmaalla tai Porissa). Tasaisella onnistun pitämään sykkeeni itselleni sopivalla, hyvältä tuntuvalla 125-135 tasolla (maksimisykkeeni on selvästi korkeampi kuin "220-ikä"), mutta ylämäissä syke usein karkaa yli 150 tienoille. En ota siitä stressiä, koska nykyään syke myös putoaa helposti siltä tasolta takaisin siveellisiin lukemiin. Sykemittari on kiva lelu, mutta en anna sen orjuuttaa.

[Nojanalle]

Hitaasti pyrkimällä ja asettamalla itselle tavotteita. Olen saanut itseni kohdalla kunnon nousemaan. Ennen kaikkea pitää kuunella itseään. Väkisin repimällä vie kaiken kiinostuksen pyöräilyyn. Aloitta esim. 3kertaa viikossa ajamalla 5-30km ja kuuntelee itseään. Kun kunto kasvaa niin menohalutkin. Lopuksi niitä saa jo toppuutella. Itse ajan niin usein kun ehdin ja nautin nykyää yli 70km päivämatmoista. Alussa se olisi ollut tuskan taivalta. Olemme suunilleen saman kokoisia ja painoisia. Että ei enään pikkupoikia. Parasta tässä harjottelussa on että pystyy asettamaan pitkällä jänteellä suunitelmia ja pyöräretkiä vuosiksikin eteenpäin. Joita varten tässä on harjotetu vakavastikin.

[PW]

Tuppaa nuo jalat iltasin kramppaamaan tai siis vetää suonta. Magneesiumia on koittanu ottaa päivitäin. Toinen valmiste on tapletteina ja siinä on B-vitamiini mukana, pitää kuulemma olla. Toinen valmiste on veteen sekotettava "diasporal" jota myyjä kehotti ottamaan kuurin jos krampit on pahoja.
Onko muita konsteja vai pitäskö nää toimia ? Joskus oon ottanu karkeeta suolaa muutaman rakeen suuhun.
Nää krampit siis vielä hyvin vähäsillä polkemisilla, tosin pahenee selvästi jos joutuu esim mäkiin runttaamaan kovasti.

Petri

[jviirret]

Tuppaa nuo jalat iltasin kramppaamaan tai siis vetää suonta. Magneesiumia on koittanu ottaa päivitäin. Toinen valmiste on tapletteina ja siinä on B-vitamiini mukana, pitää kuulemma olla. Toinen valmiste on veteen sekotettava "diasporal" jota myyjä kehotti ottamaan kuurin jos krampit on pahoja.
Onko muita konsteja vai pitäskö nää toimia ? Joskus oon ottanu karkeeta suolaa muutaman rakeen suuhun.
Nää krampit siis vielä hyvin vähäsillä polkemisilla, tosin pahenee selvästi jos joutuu esim mäkiin runttaamaan kovasti.

Tuleeko samoja oireita pyörillä joilla ei poljeta yläviistoon ja maata ihan selin? Minulla ei.

Jukka

[PW]

Tuppaa nuo jalat iltasin kramppaamaan tai siis vetää suonta. Magneesiumia on koittanu ottaa päivitäin. Toinen valmiste on tapletteina ja siinä on B-vitamiini mukana, pitää kuulemma olla. Toinen valmiste on veteen sekotettava "diasporal" jota myyjä kehotti ottamaan kuurin jos krampit on pahoja.
Onko muita konsteja vai pitäskö nää toimia ? Joskus oon ottanu karkeeta suolaa muutaman rakeen suuhun.
Nää krampit siis vielä hyvin vähäsillä polkemisilla, tosin pahenee selvästi jos joutuu esim mäkiin runttaamaan kovasti.

Tuleeko samoja oireita pyörillä joilla ei poljeta yläviistoon ja maata ihan selin? Minulla ei.

Jukka

Ahaa, tuohan voi pitää paikkansa ja olis kai ihan loogista. En oo pystymmässä juuri ajellut aikoihin, ettei oo kokemusta.

Petri

[Nojanalle]

Vanha hyvä konsti tuohon jalkojen rampaamiseen on että laitahan oikeat villasukat jalkaan. Auttaa kummasti lihas rampeihin illalla. Ajaessa jos rampaa voi yksi tekiä olla että poljet liian raskailla vaihteilla. Lihakset täytyy ensin saada lämpimiksi , ennenkuin niitä voi rasittaa suuremmilla kuormilla.
Yksi tekiä on juominen , mitä juot ennen lenkiä. Jos olet kova kahfiratti , niin voin taata että rampit lisääntyy. Vaikka kahfi on piriste on sen yksi huonopuoli että se vie pois noita hivenaineita ja hirastaa niiden imeytymistä.
Kylmä ja suuret kuormat ovat pahimpia vihollisia , rampaaville jaloille. Kannattaa pukeutua jos mahdollista lämpöisesti ja vähentää sitten vaatetusta kun rupee kulkemaan.
Ennenkaikkea tarvitsee muistaa , että mitä pitempi on suoritus . Sitä enemmän korostuu , oikean nesteen annostus ja suolatasapainon ylläpitäminen. Sanotaan että kun palaa lenkltä ja virsa ei ole kirkasta on jokin mennyt pieleen ja sen korjaamiseksi ei riitä juominen enään suorituksen jälkeen. Sillä oiken nestetasapainon saavuttamiseen menee useita tunteja aikaa, sama koskee suolatasapainon palauttamiseen.

[PW]

Kiitos neuvoista, pitää opetella mm. tuota juomista, tahtoo jäädä vähiin päivän aikana.

Petri

[jviirret]

Tuleeko samoja oireita pyörillä joilla ei poljeta yläviistoon ja maata ihan selin? Minulla ei.

Ahaa, tuohan voi pitää paikkansa ja olis kai ihan loogista. En oo pystymmässä juuri ajellut aikoihin, ettei oo kokemusta.

Äsken kävin hankkiin kokemusta:
"Asensin Electraan lukkopolkimet kun halusin kokeilla kramppaako alaspäin polkiessa pohkeet kuten tuossa higracerissa tekee. Laskin myös tankoa alemmas. Sitten kävin ajaan 4km lenkin täysillä, eli niin lujaa kuin suinki pääsin. Ei mitään merkkejä kramppaamisesta, nopeutta rajoitti hegästyminen. Higracerilla pohkeet löi tulta kun yritti vähänkään voimakkaammin polkea. Keskinopeus electralla 23,7 ja higracerilla 26,7. Selittyy ilmanvastuksella ja renkailla, kuinkahan kovaa higracer kulkisi jos sillä voisi polkea täydellä teholla? Jos higracerilla tyytyy electran keskinoputeen niin ei siinä hengästy eikä hikoile, eikä myöskään mikään paikka kramppaa. Kesäkelillä. Talvi nopeuksissa ei ilmanvastuksella ja rengastuksella ole juurikaan merkitystä."

Vielä voisi kokeilla lukkopolkimia johonkin vaakasuoraan poljettavaan pystympi ajoasentoiseen nojakkiin. Ei niissä ainakaan ilman lukkoja pyöritellessä pohkeet kramppaa. Olen kyllä jo itseni kohdalla hyväksynyt sen, että minun elimistö ei kykene tuottamaan voimaa kaikissa asennoissa yhtä tehokkaasti. Tehoa toki voi lisätä harjoittelulla, oikealla ravinnolla, suola ja nestetasapainoa tarkkailemalla, sopivalla vaatetuksella, pienillä ajoasennon hienosäädöillä, oikeanaikaisella ja -määräisellä neste/ravinto tankkauksella ajon aikana... mutta lasikana en taida vihtiä vaan ajelen pyörillä joilla voi lähteä liikkeelle väärällä vaatetuksella suoraan kahvipöydästä harjoittelematta ja nauttia silti pyöräilystä ilman tuskia.

Jukka

[PW]

Tänään yhteislenkillä ajettiin reilu 30 km lenkki noin 21 km keskinopeudella + kolme taukoa välissä. Viimesellä tauolla oli puhetta kaloreista ja kuulin väitteen että tommosella lenkillä kuluu reilu 100 kaloria , kuullosti miusta aika vähältä.
En oo noita koskaan laskeskellu mitä kuluu enkä mitä mätän suuhun, vissiin pitäs ett sais tuota elopainoo vähemmäksi.

Petri

[Nojanalle]

Tosiasia on että länsimainen ihminen syö liikaa. Itseni mukaan laskien. Itse olen pystynyt purottamaan kahdet teet päivästä pois . Eli kaksi isoakuppia teetä ja kaksi voi leipää. Paino on reenamisen ja syömisen säänöstelyllä puronnut keväästä kymmen kiloo. Enkä ole vieläkään nälkäänäkevän näköinen. Tarkoitus olisi olla syksyllä huomattavasti kevyempi .
Leipä on hyvää , mutta liiat hiilarit on pian vyötäröllä. Nykyään syö enintään enintään vuorokaudessa kolme leivän siivua. Tee ei yksin lihota ja vie nälän . Muuten olen pitkälti kasvihuoneen suurkuluttaja , kaupan vihannes tiskillä. Kyllä niillä raavas mies elää. Kohta saat kyllä toisenlaista neuvoo , mutta siittä en väittele.

[PW]

Se on varmaan omalla kohalla suurin synti tuo leipä ja varsinkin mitä sen päälle lastaa

Petri

[Nojanalle]

Ei se synti ole. Se on tää ihmis luonto. Syöminen on tarpeen tyyryttämistä. Yleensä mennään helpomman kautta. Eli nopeaan ja äkkiä on se systeemi. Itse olen ainakin tämän ruuanlaiton kansa vähän laiska. Sitä syörään mitä jääkaappiin kantaa. Eli kun karsii sen sisällön , ei kiusaus ole niin suuri.