Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

Nojapyörä kuntoilu ja urheilu välineenä. Keskustelua nopeudesta, ajotekniikasta yms. Ja tietenkin nojapyörä vastaan pystypyörä -keskustelu.
Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2432
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja tavasti » 20 Kesä 2011, 08:27

'Kantapään' kautta on tullut todettua, että taitaapa Jukka olla oikeassa: jalat hapottaa ja kramppaa sitä helpommin mitä korkeammalla ovat. En nyt suoraan osaa sanoa onko oleellista takapuolen ja jalkojen suhde, vai pään ja jalkojen. Päässähän on verenpaineen säätely. Itsellä taitaa penkin pohjan ja kampikeskiön korkeuseroa olla luokkaa 20 cm, ja pidemmillä ajeluilla alkaa ylämäissä jalat krampata. Ja kun kerran kramppaa, niin loppu reissun saakin ajaa hissutellen että pääsee kotiin asti.

Mitenkähän jalkoja pitäisi harjoittaa että nopeiten pääsisi vaivasta eroon? Lyhyitä, raskaita treenejä useammin, vai pidempiä reissuja, mutta harvemmin? Niitä lyhyitä raskaita onnistuu järjestää, ihan kotinurkilla on sellaisia mäkiä että niitä edestakaisin sahaamalla saa itsensä pakettiin aikas nopeasti :-)
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9006
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja jori » 20 Kesä 2011, 09:10

tavasti kirjoitti:'Kantapään' kautta on tullut todettua, että taitaapa Jukka olla oikeassa: jalat hapottaa ja kramppaa sitä helpommin mitä korkeammalla ovat. En nyt suoraan osaa sanoa onko oleellista takapuolen ja jalkojen suhde, vai pään ja jalkojen. Päässähän on verenpaineen säätely. Itsellä taitaa penkin pohjan ja kampikeskiön korkeuseroa olla luokkaa 20 cm, ja pidemmillä ajeluilla alkaa ylämäissä jalat krampata. Ja kun kerran kramppaa, niin loppu reissun saakin ajaa hissutellen että pääsee kotiin asti.

Mitenkähän jalkoja pitäisi harjoittaa että nopeiten pääsisi vaivasta eroon? Lyhyitä, raskaita treenejä useammin, vai pidempiä reissuja, mutta harvemmin? Niitä lyhyitä raskaita onnistuu järjestää, ihan kotinurkilla on sellaisia mäkiä että niitä edestakaisin sahaamalla saa itsensä pakettiin aikas nopeasti :-)

"Lihaskrampit ovat hyvin yleisiä.
Niitä on kaikenikäisillä ihmisil-
lä, mutta iän myötä krampit
yleistyvät. Jopa puolet vanhusväestöstä
valittaa joskus kramppeja."
http://www.laakarilehti.fi/files/potilaansivu/SLL92007-976.pdf
:)
Juu, minullakin oli vaikeuksia pohkeiden kramppien kanssa Pirkan yöpyöräilyllä. Läksin kylmiltään, vuoden ensimmäiselle yli kymmenen kilometrin reissulle, ilman vettä tai mitään muutakaan evästä. Kuvittelin, että siellä on syöttö ja juottopaikkoja. Olihan siellä heti kohta 70 km jälkeen. :) Join juottopaikalla kannullisen vettä ja jatkoin järven ympäri 134 km.

Viimeisen kolmenkymmenen kilometrin aikana pohkeet kramppailivat. Huomasin, että pohjekrampit pahenivat, kun pyöritti kevyesti pienellä vaihteella ja hellittivät hiukan, kun polkimissa oli enemmän vastusta. Reisien krampit sitävastoin pahenivat. :( . No, ei mitään pahoja, mutta ikävän tuntuisia kramppeja lähinnä pohkeissa ja toisinaan vähän reisissä. Kuvittelisin, että kyse oli juurikin tuosta yläviistoon polkemisesta, huonosta syömisestä ja juomisesta matkan aikana ja siitä, että etupuomini oli jäänyt esittelyajon jäljiltä viisi senttiä liian lyhyeksi.

Jalkojen verisuonisto on yläviistoon poljettaessa hydrostaattisen paineen eron verran pienemmässä paineessa ja valtimot tietenkin ovat venyttämättömässä tilassa ahtaammat. Kannattaa siis huolehtia siitä, että kehossa on nestettä tarpeeksi ja verenpaine (diastole) jaloissa riittävä.

Minusta on mielenkiintoista, että tämä aihe tuli esiin näin voimakkaasti tänä keväänä. Miksei viime keväänä tai aikaisemmin. Mikä on muuttunut, että nyt kramppaa, mutta aikaisemmin vähemmän. Onko ravinnossamme tai jossain muussa systeemiin vaikuttavassa tekijässä muutoksia, jotka ovat tyypillisiä erityisesti tälle keväälle ja alkukesälle. Rypsiporsas?
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2432
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja tavasti » 20 Kesä 2011, 09:25

jori kirjoitti:Minusta on mielenkiintoista, että tämä aihe tuli esiin näin voimakkaasti tänä keväänä. Miksei viime keväänä tai aikaisemmin. Mikä on muuttunut, että nyt kramppaa, mutta aikaisemmin vähemmän. Onko ravinnossamme tai jossain muussa systeemiin vaikuttavassa tekijässä muutoksia, jotka ovat tyypillisiä erityisesti tälle keväälle ja alkukesälle. Rypsiporsas?

No minulla ainakin ensimmäinen kevät kun pyörä on noin korkeakeulainen, ja talvella en ole ajanut. Sitäkin mietin, että pahentaako niskatuki asiaa: kun niska ei väsy, niin ahneena olen pitänyt penkin makaavimmassa asennossa, pää alempana, verenpaine alempi. No, voipa se olla että tämä tästä korjaantuu, ekalla kerralla ajellessa ongelmia tuli 25 ajelun jälkeen, toisella kertaa 60 km ajelun jälkeen. Jos sama kehitys (matka yli tuplaantuu) jatkuu, neljännellä ajokerralla en ehdi ajaa niin pitkästi että ongelmia tulisi :-)
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11182
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja jviirret » 20 Kesä 2011, 09:30

Ensiapuna lenkillä on auttanut kadenssin muutos siitä tuttusta normikadenssista 20rmp suuntaan tai toiseen. Ylämäessä jossa pitää saada kaikki irti voi irroittaa lukot ja polkea polkimen lukottomalla puolella. Näin jalat on pakotettu käyttämään eri lihaksia kuin niitä kramppaavia pohkeita.
Tuliko tavastilla kramppailuoireet esille vasta nyt kun vaihdoit paseon keulan 20-->26tuumaiseksi? Vakio paseossahan kampien ja penkin korkeusero ei ole kuin n.10cm?.

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11182
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja jviirret » 20 Kesä 2011, 09:38

jori kirjoitti:Minusta on mielenkiintoista, että tämä aihe tuli esiin näin voimakkaasti tänä keväänä. Miksei viime keväänä tai aikaisemmin.


-Alkaa olla sen verran väkeä nojapyöräympyröissä että kehtaa ääneen valittaa näistä pyörätyypin ongelmistakin.
-Nyt lajiin on tullut mukaan porukkaa joka ei aja niin paljon ja kuntoilevat muutenkin jaksottain.
-26/26swb mallit ovat lisänneet suosiotaan, itse asiassa on olemassa enään aika vähän malleja joissa kammet eivät olisi 20cm penkkiä korkeammalla. Ei delta, tadpole, lwb tai clwb kuskit valita, tai ole edes huomanneet koko kramppailua :wink:

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2432
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja tavasti » 20 Kesä 2011, 09:45

jviirret kirjoitti:Ensiapuna lenkillä on auttanut kadenssin muutos siitä tuttusta normikadenssista 20rmp suuntaan tai toiseen. Ylämäessä jossa pitää saada kaikki irti voi irroittaa lukot ja polkea polkimen lukottomalla puolella. Näin jalat on pakotettu käyttämään eri lihaksia kuin niitä kramppaavia pohkeita.
Tuliko tavastilla kramppailuoireet esille vasta nyt kun vaihdoit paseon keulan 20-->26tuumaiseksi? Vakio paseossahan kampien ja penkin korkeusero ei ole kuin n.10cm?.

Kyllä niitä kramppailu-oireita on ollut vähinsä jo 20" eturenkaallakin, mutta vähemmän. Vaan eipä voi suoraan verrata, silloin olin käynyt jumpassa paljon, joten kunto ja jalta olivat eri mallissa.
Ja vuosia on tullut kuskiin lisää, paino toki pysynyt samana.

Vertailua voi tehdä myös Anthrotechiin: sillä olen joskus ajanut kylmiltään (vuoden toinen ajokerta, ja ajokertojen väli kuukausia) 160 km. No, jalat kyllä hapottivat ja vaikka mitä, mutta matkaakin oli.
Anthrotechissä on pää reilusti jalkoja ylempänä, ja jalat+takamus jokseenkin samassa korkeudessa. Mutta siinä kyllä oli paha olla kun lonkankoukistaja kramppaili, tai oli ainakin ikävä.'

Toki jos olisi aikaa paljon, ja vielä kaikki osatkin jäljellä niin voisihan sitä ajella testejä eri pyörillä samaa reittiä useampaan kertaan, ja verrata nopeuksia ja oireita. Vaan hyvä jos kerkee kerran kahdessa viikossa ajelemaan, joten vertailukelpoisten tulosten saaminen on utopiaa.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2432
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja tavasti » 20 Kesä 2011, 10:11

jviirret kirjoitti:
jori kirjoitti:Minusta on mielenkiintoista, että tämä aihe tuli esiin näin voimakkaasti tänä keväänä. Miksei viime keväänä tai aikaisemmin.

-Alkaa olla sen verran väkeä nojapyöräympyröissä että kehtaa ääneen valittaa näistä pyörätyypin ongelmistakin.
-Nyt lajiin on tullut mukaan porukkaa joka ei aja niin paljon ja kuntoilevat muutenkin jaksottain.
-26/26swb mallit ovat lisänneet suosiotaan, itse asiassa on olemassa enään aika vähän malleja joissa kammet eivät olisi 20cm penkkiä korkeammalla. Ei delta, tadpole, lwb tai clwb kuskit valita, tai ole edes huomanneet koko kramppailua :wink:

Ja miksei lumipallo-efektikin: kun joku asiasta mainitseen, niin alkaa päässä raksuttaa: onko yhtenä osatekijänä pyörätyyppi, eikä kyse olekkaan pelkästään siitä että on vaan niin huonossa kunnossa.

Ongelma ei ehkä realisoidu sellaisella joka ajaa paljon nojakilla? Toisaalta, Jukka on ajanut paljon, mutta silti valittaa korkeista kammista. Onko kysymys siitä, että Jukka ajaa niin leppoisasti, ja tasamaalla, ettei jalkojen ole tarvinnut oppia?
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9006
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja jori » 20 Kesä 2011, 10:28

tavasti kirjoitti:Ja miksei lumipallo-efektikin: kun joku asiasta mainitseen, niin alkaa päässä raksuttaa: onko yhtenä osatekijänä pyörätyyppi, eikä kyse olekkaan pelkästään siitä että on vaan niin huonossa kunnossa.

Ongelma ei ehkä realisoidu sellaisella joka ajaa paljon nojakilla? Toisaalta, Jukka on ajanut paljon, mutta silti valittaa korkeista kammista. Onko kysymys siitä, että Jukka ajaa niin leppoisasti, ja tasamaalla, ettei jalkojen ole tarvinnut oppia?

Telaketjuefekti. :)
Juu, en voinut ajaa leppoisasti, kun siellä oli niitä pystypyöräilijöitä. Ajoin lähdöstä suoraan huoltoasemalle pumppaamaan renkaat ja kotiin hakemaan ajolasit. Vasta sen jälkeen pääsin reitille. Ensin tuli vastaan herrasmiespyöräilijän selkiä ja lopussa alkoivat olla aika kilpapyöräilijän näköisiä ja ajoivat ryhminä. Alamäessä meni väkisin ja vauhdilla ohi ja oli eduksikin ottaa vauhtia ylämäkeen, niin eihän sitä sitten malttanut hidastella ja huilata mäen päälläkään. On aivan totta, että nojapyörät eivät sovi pystypyörien sekaan. Nopeusprofiilit ovat niin erilaiset.
Yritin ajella yksikseen pitkällä välillä edellä meneviin, mutta pidemmässä mäessä aina vaan meni ohi ja sitten oli poljettava karkuun, ettei tullut lisää turhia ohituksia. Eli ajoin liian kovaa, siksi pohkeet kramppasivat. Pikametri ajoi Kettwieselillään silti vieläkin kovempaa, mutta ei silti krampannut, vai kramppasiko?
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11182
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja jviirret » 20 Kesä 2011, 10:34

tavasti kirjoitti:Ongelma ei ehkä realisoidu sellaisella joka ajaa paljon nojakilla? Toisaalta, Jukka on ajanut paljon, mutta silti valittaa korkeista kammista. Onko kysymys siitä, että Jukka ajaa niin leppoisasti, ja tasamaalla, ettei jalkojen ole tarvinnut oppia?


Ajan työmatkat ilman lukkoja ja lumiseen aikaan vähempi nojapyörällä. Ei voi olla vaikuttamatta.
Kesän mittaan kun ajelee enempi ylöspäin polkien ja lukoilla pidempiä lenkkejä niin jalat tottuu. Itse asiassa tottuvat jo pidemmän lenkin aikana, aluksi kramppaa pahemmin kuin loppulenkistä. Ilmeisesti täällä tasaisella kramppaavat pohkeet osaavat löysätä lenkin aikana ja palautuvat.
Pitäs tässä kelien ja vapaiden kohdatessa kokeilla noita lukkopolkimia jossakin vaakasuoraan poljettavassa nojakissa. CF:ssä jo kokeilin eikä siinä pohkeissa tuntunut mitään vaikka kuinka runttas ja vispas. Sama syke/hengästyminen higracerin päällä ja ois ihan jalaton.

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

TMS
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 726
Liittynyt: 17 Kesä 2008, 09:34
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja TMS » 20 Kesä 2011, 10:55

Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe tämä optimaalisen ajoasennon ongelma. Itsellä ei ole jalat krappailleet, mutta olenhan vielä nuori ja viriili, toisin kuin eräät :wink:
Jalkojen hapottamisen olen kuitenkin huomannut selvästi korreloivan keskiön ja penkin korkeuserojen kanssa, tosin vaikuttaahan siihen paljon myös esimerkiksi kadenssi ja tietysti myös penkin kaltevuuskulma. Vaihdoin Challenge Furaihin suuremmalla silmävälillä olevan iskarin jolloin perän noustessa eturenkaan etupuolella oleva keskiö luonnollisesti laski. Nyt keskiön ja penkin alareunan korkeusero on noi 15 cm, vanhalla iskarilla se oli noin 20 cm. Lisäksi penkin olen säätänyt pystyimpään asentoon, kaltevuuskulmaan en ole kuitenkaan mittaillut. Tällä hetkellä ajoasento on mielestäni varsin hyvä.

Edellisen pyöräni M5 Shockproof:han ajoin kolarissa särki, mutta olen sitä kunnostanut ja nyt se rupeaa olemaan ajokunnossa. Vertailin pyöriä vierekkäin, penkin alareunat (M5 26" kiekoilla, Furai 24") olivat juurikin samalla korkeudella, mutta M5:n keskiö yli viisi senttiä korkeammalla (ikävä kyllä en muista tarkempaa mittaa), lisäksi M5:den penkki ole selvästi loivemmassa kulmassa, vaikka olikin säädetty toiseksi pystyimpään asentoon. En ikävä kyllä ole vielä kerennyt M5:llä vielä ajamaan (sitten vajaan kahden vuoden takaisen kolarin), joten en osaan sanoa kuinka paljon pyörien välillä on ajettaessa eroa.

Asiaanhan olennaisesti liittyy myös ilmanvastus, sitähän ei suotta liian pystyllä ajoasennolla viitsisi suurentaa. Jossainhan menee se raja jolloin liian aerodynaaminen asento pienentää kuskista irtoavaa tehoa jo niin paljon ettei vauhti olekkaan kovempaa kuin suuremmalla ilmanvastuksella, mutta tehontuoton kannalta paremmalla asennolla. Tätä rajaa olisi kyllä mielestäni syytä hakea, mutta siihen tarvittaisiin nojapyöräergometri jossa ajoasentoa vois säätää vaikka millaiseksi ja tehontuottoa mitata. Samalla vehkeellä saisi myös järkevää tietoa lyhyempien kampien eduista nojapyörässä. Ainoa huono puoli olisi tietysti se ettei laite varsinaisesti kertoisi ilmanvastuksen suuruutta, vaan sitä voisi vain arvella mittaamalla ajajan otsapinta-alaa kullakin ajoasennolla. Sitten ilmanvastuseroja voisi tietysti oikeillla pyörillä kokeilla.

Yleisesti hiukan ihmettelen kaupallisten SWB pyörien korkeita keskiöitä, mutta ehkä se sitten on olevinaan jonkinlainen hyvä kompromissi ajomukavuuden ja ilmanvastuksen välillä. Tiedä sitten onko asiasta tehty jotain tutkimuksiakin. Ihmettelen miksei valmistajat tee osaa pyörämalleista matalammalla keskiöllä (tai siis onhan niitä mutta varsin vähän). Tosin vaikuttaahan siihen sitten muutkin asiat eli esimerkiksi kampien ja etupyörän mahdollinen kiinniottaminen sun muut toiminnalliset asiat, mutta en usko niiden olevan mikään oikea ongelma.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja PW » 20 Kesä 2011, 11:04

Miulla kramppas eilen reidet ja tähän asti oon syyttäny sitä ett ei oo pyörässä riittävän pientä vaihdetta mäkiin ja joudun runttamaan niihin liikaa.
Tässä kevääässä on se ero ett ollaan kaikki vanhempia ku viime keväänä :D

Petri
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja Pastori » 20 Kesä 2011, 13:57

PW kirjoitti:Miulla kramppas eilen reidet ja tähän asti oon syyttäny sitä ett ei oo pyörässä riittävän pientä vaihdetta mäkiin ja joudun runttamaan niihin liikaa.
Tässä kevääässä on se ero ett ollaan kaikki vanhempia ku viime keväänä :D

Petri


Sulla on Petri hautausurakoitsijan suosittelema ruokavalio ennen pitkiä lenkkejä. Tyhjän kahvikupin nuuhkimista vähän aamuvarhaisella ja sitten baanalle. Tuo sun kramppailu on ihan siitä kiinni, veikkailisin. Jos vaikka menette Tavastin ja Jorin kanssa ryhmäkuvaan Mäntyharjulla ja sitten vähän verrataan, niin selkiää se että muut syövät jotain ennen lenkkiä. LUHA vaan käteen ja jotain evästä suuhun niin helpottaa jo vähän.

Mutta tämä hän on hauska seurattava asia - vuodet lisääntyvät ja jätkät haperoituu :)

Mulla on siis keskiö ja hanuri samalla korkeudella ja yllätys yllätys. Olen nyt päässyt eroon talvisin vaivaavasta ongelmasta - jalkojen kramppailusta. Pyrin ajamaan kevyellä sykkeellä ja semmoisella kadenssilla että matkanteko tuntuu rennolla. En siis runttaa juuri yhtään - ylämäet toki vähän kovemmin. Silloin se sykekin vähän nousee.

Syketaso vaikuttanee. Pyörälenkit olen ajanut ka. keskisyke noin 130 kun taas talven sulkapallomatsit ovat olleet vähintään parikymmentä lyöntiä kovemmat. Jotenkin arvailisin että tälläkin on merkityksensä.

musti&siippa
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 268
Liittynyt: 01 Helmi 2009, 21:14
Paikkakunta: Nokia

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja musti&siippa » 20 Kesä 2011, 20:29

Kramppailuista kärsineenä, tässä omat (ja hierojani) vinkit:

- magnesiumin tarve lisääntyy, kun liikunta lisääntyy, kannattaa popsia magnesium-tabuja
- eri magnesium-yhdisteet imeytyvät eri tavoin, joten kannattaa kokeilla ja vaihtaa tyyppiä, jos ei tehoa
- silloin huomaa syöneensä riittävästi magnesiumia, kun vatsa on vikkelällä ja pierettää -> vähennä annostusta tai vaihda merkkiä (jos krampit eivät ole hellittäneet)
- pitkille liikuntasessioille magnesiumtabuja taskuun ja krampin iskiessä pureskele pari tabua
- älä käytä alkoholia muutamaa päivää ennen liikuntasuoritusta (ollenkaan) tai muutakaan nesteenpoistajaa
- itse popsin päivittäin 800 mg magnesiumsitraattia, jonka pitäisi olla hyvin imeytyvää (aamuin illoin 400 mg), ei ole ollut vatsaoireita
- älä juo pelkkää vettä, vaan mieluummin vissyä (vältä kahvia!)
- jos yöllä kramppaa -> villasukat jalkaan! (Itse vedin viimekertaisilla helteillä keskellä yötä sukat jalkaan :D , helpotti heti)

Itse olen kärsinyt krampeista minkä tahansa harrastamani liikunnan aikana. Nojapyöräily ei ole eronnut siinä suhteessa muista lajeista.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja Pastori » 20 Kesä 2011, 20:47

musti&siippa kirjoitti:Kramppailuista kärsineenä, tässä omat (ja hierojani) vinkit:
- jos yöllä kramppaa -> villasukat jalkaan!


Tätä olen menestyksellä käyttänyt ennaltahekäisevästi. Villasukat on muutenkin käytössä alvariinsa, on ne hyvii. Siihen vielä syylingit kaupan päälle niin vot.

syylinki.jpg

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Jalkojen totuttaminen ylöspäin polkemiseen

ViestiKirjoittaja PW » 20 Kesä 2011, 21:19

Hyviä ohjeita, nuo tee ja kahvihan lasketaan kait noihin nesteen poistajiin ?
Eilisellä lenkillä kuulin ex-kilpapyöräilijältä mangnesium suihkeesta jota käytetään ulkoisesti, onko kokemusta ?
Villasukkia miekin paljon käytän, mihin niiden "voima" perustuu ?
Tänään on nuo reidenojentajat ollu eilisen jälkeen tosi arkana, paras varmaan lepuuttaa pari päivää.

Petri
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.


Palaa sivulle “Nojapyöräily urheiluna”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa