Mittarikeskeskustelua

[GodTdd]

Jaa, sen siis voi jotenkin jatkaa? Olisiko jotain linkki vinkkiä jotta aiheeseen voisi tutustua?

Täältä lisää aiheesta. En kehdannu modata omaani, tykkään enemmän erillisistä langattomista sensoreistani.

Garmin ymmärtää muitakin ANT+ sensoreita. Merkittävästi helpompaa on pidentää Wahoon härpäkkeen piuhaa.

http://www.wahoofitness.com/Products/Wa ... Sensor.asp

Juuri tommoisen panin eBay:n kautta tilaukseen. Jos sitten kaapelia ja kutistesukkaa kävisi ostamassa niin eiköhän toi onnistu.

[Pastori]

Se mun pidennyskaapeli oli käytöstä poistuneen tietskahiiren johto.

[mhelander]

Jatketaanpas hypetystä... ANT+ sykevyö joka mittaa tehot. Näyttää samalta kuin Garmin et'al "comfort" -vyö mutta sisältää kaksi ANT+ toimintoa : sykkeen ja tehon mittaus.

Ja näyttäisi toimivan Garmin Edge 500:n kanssa, tai minkä tahansa pyörämittarin joka osaa ANT+ tehomittarit tulkita. Lägiä on videon mukaan tehon näytössä, samaan tapaan kuin miten Garmin barometrisesti näyttää nousumetrit ja kulman. Mutta ei haittaa.

Hinta ei itse asiassa ole paha, vain pari kymppiä kalliimpi kuin Garmin Comfort ANT+ vyö. Pitääköhän tilata ?

[optimistx]

Jatketaanpas hypetystä... ANT+ sykevyö joka mittaa tehot. Näyttää samalta kuin Garmin et'al "comfort" -vyö mutta sisältää kaksi ANT+ toimintoa : sykkeen ja tehon mittaus.

Ja näyttäisi toimivan Garmin Edge 500:n kanssa, tai minkä tahansa pyörämittarin joka osaa ANT+ tehomittarit tulkita. Lägiä on videon mukaan tehon näytössä, samaan tapaan kuin miten Garmin barometrisesti näyttää nousumetrit ja kulman. Mutta ei haittaa.

Hinta ei itse asiassa ole paha, vain pari kymppiä kalliimpi kuin Garmin Comfort ANT+ vyö. Pitääköhän tilata ?

Pikaisella silmäyksellä näytti, että ko. laite ei mittaa tehoja, vaan päättelee ne syketaajuuden perusteella. Vaatimattomimmissakin sykemittareissa on vastaavaa päättelyä nimellä "kalorinkulutus" tms. Jos sitten kaloreidenkulutuksesta ottaa noin 23 %, niin saa tyypillisen lihasten tuottaman arvioidun energian parhaimmillaan. Jakamalla se ajalla saa keskitehon. Vaikkapa watteina.

Tekstissä hehkutetaan kovasti pitkällisiä tutkimuksia sykkeen ja tehontuoton suhteesta pyöräilyssä. Halpissykemittareiden energiankulutuksen arviokaavassa on tyypillisesti mukana sukupuoli, paino, kunto, ikä.

Oman sykemittarinsa voi kalibroida antamaan suhteellinen ulostuloteho esim. siten, että kävelee tasaisella sykkeellä ylös portaita. Tarvittava energia jouleina on vähintään

mgh

jossa
m = kokonaismassa kilogrammoina
g = 9.81 m/s² = painovoiman kiihtyvyys
h = pysytysuora korkeus metreinä

Kun jakaa ko. energian käytetyllä ajalla sekunteina, saa tuotetun mekaanisen keskitehon watteina kysymyksessä olevalla vakiosykkeellä.

Sitten voi lisätä painoa reppuun ja katsoa, paljonko syke on suuremmalla massalla noustessa ja paljonko tuotettu teho.

Näitten kahden arvon avulla voi lineaarisesti interpoloida ja extrapoloida sykkeen ja tehon suhteen muille sykelukemille. Lähellä leposykettä lineaarinen riippuvuus ei ole voimassa. Lineaarinen riippuvuus lienee alan mittarivalmistajien monesti tutkima kohtuullinen arvio (?).

Luulisin, että pyöräillessä keho tuottaa tietyllä sykkeellä suunnilleen saman verran energiaa kuin porrasnousussakin. Voi myös tutkia riippuvuutta liikuntasalien kuntopyörillä, joissa on energiamittari.

Ehkä Garminin mittarissa on jotain muutakin kuin tuontapaiset arviokaavat.

[mhelander]

Luulisin, että pyöräillessä keho tuottaa tietyllä sykkeellä suunnilleen saman verran energiaa kuin porrasnousussakin. Voi myös tutkia riippuvuutta liikuntasalien kuntopyörillä, joissa on energiamittari.

Ehkä Garminin mittarissa on jotain muutakin kuin tuontapaiset arviokaavat.

Joo, ei ollut tarkoitus yrittää väittää että tällä saisi samoja tuloksia näytölle kuin PowerTap:lla pyörästä mitattuna. Tai uudemmilla ja/tai halvemmilla kammista mittaamalla.

Ja totta että lähes kaikki sykemittarit kertoo energian kulutuksen joka on laskettu mitatusta sykkeestä. Silti pelkkä energian kulutus ja varsinkin suorituksen jälkeen, ei paljoa kerro millä tehoilla ollaan liikkeellä.

Sitä varten Garmin Edge tukee sekä sykettä että tehoa. Ja tämä vyö tekee Garminin puolesta erottelun jotta laite kuvittelee että se voi näyttää sekä sykkeen että tehon. Vyön mittaama data pitää jollakin tapaa kalibroida, se jää vähän epäselväksi että miten. Mutta pitää penkoa lisää.

Kun kuitenkin on mielessä ollu Garmin Comfort -vyön hommaaminen, tässä melkein samalla hinnalla vois saada jotakin lisäarvoa.

[optimistx]

...
Ja totta että lähes kaikki sykemittarit kertoo energian kulutuksen joka on laskettu mitatusta sykkeestä. Silti pelkkä energian kulutus ja varsinkin suorituksen jälkeen, ei paljoa kerro millä tehoilla ollaan liikkeellä.
...

Joo, sykemittarit näyttävät hetkellisesti sykkeen, mutta tarkkaan ottaen joka hetki syke ei ole verrannollinen tuotettuun tehoon. Sen sijaan riittävän pitkällä ajanjaksolla ne ovat verrannolliset.

Tämä seikka ilmenee ajatuskokeesta, jossa yhtäkkiä ponnistetaan muutaman sekunnin ajaksi aivan maksimitehoon. Syke kuitenkin nousee suhteellisen hitaasti ylös. Ponnistuksen loputtua syke saattaa vielä olla ylhäällä jopa kymmeniä sekunteja. Siksi on otettava huomioon energia- ja tehoarvioissa tuo "jälkisykekin".

Garmin ja kumppanit ovat ihan kiintoisilla jäljillä tässä asiassa. Luulisin, että sopivasti laaditulla "käänteisellä suodattimella" sykemittarin softassa pystytään arvioimaan tehoa ehkä vain parin sekunnin viiveellä aika oikein. Käänteinen suodatin laaditaan kokeellisesti siten, että tehdään tuollaisia ponnistuskokeita jokunen eli katsotaan, millainen Diracin deltafunktion vaste on (eli siitä sen suodattimen kertoimet, joka ennustaa sykkeen, kun tunnetaan äärettömän lyhyen ponnistuksen keskiteho). Sitten käännetään tämä suodatin ja toivotaan, että homma onnistuu .

Köyhän miehen tehomittarin tietyin rajoituksin saa paperilapusta, joka on liimattu ohjaustankoon sykemittarin viereen esim. näin:

Syke Teho
1/min wattia

80 0
90 25
100 50
110 75
120 100
130 125
140 150
150 175
160 200

Yllä luvut ovat hatusta tempaistuja, kun hukkasen omat kalibroidut lukuni . Olennaista ko. taulukossa on oletus, että teho lisääntyy aina saman verran pulssin noustessa kymmenellä/min.

[jviirret]

Köyhän miehen tehomittarin tietyin rajoituksin saa paperilapusta, joka on liimattu ohjaustankoon sykemittarin viereen esim. näin:

Syke Teho
1/min wattia

80 0
90 25
100 50
110 75
120 100
130 125
140 150
150 175
160 200

Yllä luvut ovat hatusta tempaistuja, kun hukkasen omat kalibroidut lukuni .

Itse sain tehdä tuollaisen taulukon perustan "tieteelisissä" olosuhteissa: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=8&t=2058

[jori]

Eikös tuo sykkeestä tehoa arvioiva mittaustapa anna lenkin edetessä ja kuskin väsyessä yhä suurempia tehoarvoja, kun yhä isompi osa sykkeestä kuluu kehon sisäisiin hapentarpeisiin. Lenkin jälkeen leposyke ei suinkaan ole sama, kuin lähtiessä, joten 0-teho ei myöskään ole sama lenkin alussa ja lopussa.

[jviirret]

Eikös tuo sykkeestä tehoa arvioiva mittaustapa anna lenkin edetessä ja kuskin väsyessä yhä suurempia tehoarvoja, kun yhä isompi osa sykkeestä kuluu kehon sisäisiin hapentarpeisiin. Lenkin jälkeen leposyke ei suinkaan ole sama, kuin lähtiessä, joten 0-teho ei myöskään ole sama lenkin alussa ja lopussa.

Mutta onko se virhe yhtään sen suurempi kuin näissä varsinaisissa tehomittareissa. Luulisi että venymäliuskoista saatavat arvotkin vaihtelee väsymisen ja lämpötila muutosten yms. vuoksi?
Keskimäärin ihmiselle riittää että saa jonkun numeerisen arvon haluamalleen suureelle, ei ole juurikaan väliä että onko se oikein. Riittää kun 1,5litran maitopurkki painaa enempi luin 1litran ja hiki päässä pyöräilessä mittari näyttää suurempaa lukemaa kuin leppoisasti polkiessa.

Jukka

[jori]

Köyhän miehen tehomittarista. Taisin tuolla aiemmin ehdottaa tätä kitaramikrofoniketjuvärähtelyanalyysitehomittausta.
Tein hiukan alustavia laskelmia ja lopputulos oli vähän tilannetta monimutkaistava. Normaalin pystypyörän ketjun vapaa jänne on pahasti juuri sen mittainen, että ketjun (kieli)värähtelytaajuus sattuu pahasti yksiin ketjun lenkkinopeuden kanssa. On siis vaikea mitata yhdestä signaalista sekä lenkkitaajuutta, että kielivärähtelyä. Ehkä juuri siksi siinä Polarin tehomittarissa käytetään kahta anturia. Jotenkin kuitenkin houkuttaisi ajatus yhdestä pystysoikeasta kelasta, johon johdettaisiin muutaman kilohertsin taajuus metallinpaljastimen tapaan ja tämän kelan läpi menevän virran muutoksista ketjun vaeltaessa kelan ohi pääteltäisiin ketjussa vaikuttava teho. Pystysuuntainen liikehän on kielivärähtelyä, eli ketjussa vaikuttavaa voimaa ja vaakasuuntainen lenkkitaajuutta, eli nopeutta.

Tuollainen tietyllä voimalla jännitetty kieli, tai tässä tapauksessa ketjupyörien väliin pingottuva ketju, värähtelee taajuudella, joka lasketaan. Poikittaisen aallon liikenopeudesta jännitetyssä langassa. v=sqrt(F/q), jossa F on jännittävä voima ja q on ketjun metripaino. Laitan laskentataulukon liitteeksi. Siinä ylempään ryhmään syötetään arvoja, joista lasketaan tulokset alempaan. Mittarin pitäisi siis tulkita kehystettyjen taajuuksien avulla paljonko teho kulloinkin on. Taajuudet vaihtavat suuruusjärjestystä koko ajan, sillä polkemisvoima ei ole vakio. Ketjunopeus sen sijaan pysyy paremmin tasaisempana. Tästä saattaisi olla pääteltävissä, kumpi taajuus on kyseessä.

Ketjujen painoista löysin jotain tietoa. Painot pyörivät 240-350 g / 116 lenkin paketti.

[optimistx]

Eikös tuo sykkeestä tehoa arvioiva mittaustapa anna lenkin edetessä ja kuskin väsyessä yhä suurempia tehoarvoja, kun yhä isompi osa sykkeestä kuluu kehon sisäisiin hapentarpeisiin. Lenkin jälkeen leposyke ei suinkaan ole sama, kuin lähtiessä, joten 0-teho ei myöskään ole sama lenkin alussa ja lopussa.

Noin näyttäisi olevan, kun muistelen noin 5-8 tunnin ajon jälkeisiä sykkeitä. Tosin en ole havainnoinut, kuinka pitkään lepoa tarvitaan, että leposyke olisi se tavanomainen. Lyhyiden kohtalaisen rankkojenkin mutta aerobisten harjoitusten jälkeen palautumisaika on minulla muutamia minuutteja.

Mikähän seikka lisäisi kehon sisäistä hapentarvetta ajon aikana? Jos ajaa välillä anaerobisella sykealueella (eli kulutetaan kehon sisäisiä happivarastoja enempi kuin saadaan happea tilalle hengityksestä) , niin silloin varmaankin vajeen täyttäminen vie aikansa. En ole epäsystemaattisissa havainnoinneissa aerobisella alueella huomannut, että päivän ajon loppupuolella syke/ulostuloteho laskisi. Tarvitsisi oikeita mittauksia asiasta.

Luulisi, että väsyessä keho käyttää resursseja yhä tehokkaammin, välttää turhaa touhotusta ja siten ulostuloteho/syke pysyisi hyvänä tällaisilla yksilöillä. Niille, joilla ei pysynyt, kävi höperösti ennen muinoin evoluution jyllätessä julmasti ... (?). Hyvä malli korkean hyötysuhteen liikkumiseen saattaa olla todella väsyneen urheilijan havainnointi.

---

Kiitos ketjunumeroista. Täytyy vertailla tuota menetelmää venymäliuskan käyttöön. Venymäliuska on yksinkertainen asentaa ja signaalinkäsittelyyn tarvinnee rautapuolelta vain yksi op.amp-siru, loput on ohjelmistoa Arduinon muistissa. Liuska voi olla aluksi vaikkapa kammen kyljessä liimattuna. Tuntuu, että meikäläisellä jää helposti kesken kaikki yritelmät, joissa pitäisi rakennella mekaanisesti jotain tarkkaa ja kestävää .

[jori]

Venymäliuska on yksinkertainen asentaa ja signaalinkäsittelyyn tarvinnee rautapuolelta vain yksi op.amp-siru, loput on ohjelmistoa Arduinon muistissa. Liuska voi olla aluksi vaikkapa kammen kyljessä liimattuna.

Venymäliuskalla täytyy mitata paikoista, joista tieto täytyy lähettää pyörimisen sietävällä menetelmällä, liukurenkaalla tai radioteitse. Toki takahaarukasta voisi kuvitella mittaavansa ketjuvoimaa, mutta rohkenen epäillä, että häiriöitä tulee liikaa vaihteen vaihtamisesta johtuvasta vipuvarren muutoksista ja ajon aiheuttamista muista kuormituksista. Sama tilanne tietenkin myös kampikeskiöstä mittaamisessa. Minusta ketjusta mittaaminen on kaikkein suorin tapa mitata ketjussa virtaavaa tehoa. Kammet tietenkin ovat tietenkin momentin mittaamiseen oivalliset, mutta tarvitaan kuitenkin vielä kadenssianturi ja tiedon lähettäminen molemmilta kammilta kiinteään runkoon. Ei ole helppoa se.

[optimistx]

...
Itse sain tehdä tuollaisen taulukon perustan "tieteelisissä" olosuhteissa: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=8&t=2058

Jos hieman himmeästä kuvasta päättelen lukuja, niin pulssisi noustessa noin arvosta 130/min arvoon 190/min nousee polkemisteho jokseenkin suoraviivaisesti arvosta 50 W arvoon 275W. Siis pulssin noustessa 10:llä nousee polkemistehosi noin 38 wattia.

[optimistx]

...
Venymäliuskalla täytyy mitata paikoista, joista tieto täytyy lähettää pyörimisen sietävällä menetelmällä, liukurenkaalla tai radioteitse. Toki takahaarukasta voisi kuvitella mittaavansa ketjuvoimaa, mutta rohkenen epäillä, että häiriöitä tulee liikaa vaihteen vaihtamisesta johtuvasta vipuvarren muutoksista ja ajon aiheuttamista muista kuormituksista. Sama tilanne tietenkin myös kampikeskiöstä mittaamisessa. Minusta ketjusta mittaaminen on kaikkein suorin tapa mitata ketjussa virtaavaa tehoa. Kammet tietenkin ovat tietenkin momentin mittaamiseen oivalliset, mutta tarvitaan kuitenkin vielä kadenssianturi ja tiedon lähettäminen molemmilta kammilta kiinteään runkoon. Ei ole helppoa se.

Totta turiset, enpä ajatellut tarkoin . Bluetooth-yhteys kuitenkin näyttää nykyään tulleen halvaksi (alle kympin/ pää), ja koska emokoneessa on joka tapauksessa Bluetooth-yhteyksiä käytössä, niin venymäliuskan vieressä olisi yksi Arduino bluetooth-yhteyksineen. Arduinon avr-siru on noin 4 eur. Kun tarvitaan näitä yksi kumpaankin polkimeen, niin kyllähän siinäkin olisi hommaa. Kunhan ymmärrän ja sisäistän ketjuratkaisua paremmin, niin alkanee se sitten kiehtoa enempi .

[Nojailija]

Pakko valistaa: syke on vain hyvin karkeasti suuntaa antava tehon suhteen, samoilla tehoilla voi syke voi olla +-10 lyöntia, ylös tai alas, keskiarvosta. riippuu ihan kaikesta muusta: pysty/noja asento, lämpötila, kehon kuivuneisuus, veren sokeripitoisuus, kisa vai arki, jne. Paremmin kuin sykkeestä tehon voi arvata nopeudesta. Jos ei halua siis ostaa wattimittaria