Lohjanjärven ympäripyöräily 25.5.2013

[TMS]

Kattava raportti ajarmalalta, harmi tosiaan ettei aikataulut stapanin kanssa sitten natsannutkaan ja 600 polkijan porukasta lähtöalueella oli näköjään todella vaikea huomata yhtä stapania, pieni mies kun on

Hyvä lenkki oli kyllä, se kävi selväksi että jos kuntoajoissa kärkipaikkaa havittelee niin kärjestä pitää lähteä, sopivan ohituspaikan odottamisessa menee helposti aikaa kun porukka ajaa koko kaistan leveydellä.

Kyllä se Milan vaan vastustamattomasti alamäissä karkasi, ei ole vaikea uskoa ajarmalan vierintäkokeiden tuloksia Stradalle ja Milanille. Erohan ilmanvastuskertomissa mittausten perusteella on yli kaksinkertainen. Lisäksi Milan ei näyttänyt olevan niin sivutuuliherkkä kun ajolinjaa katselin, päivä kun oli aika tuulinen vaikkei ajarmala sitä huomannutkaan

[Nojanalle]

Näinkö lujaa sielläkin kaahattiin.

[Stapani]

Yep

Harmi, kun aikataulut ei osuneet,
olisi kiva ollut teidä veloja vaihteeksi lähempääkin
ihmetellä.

Bembölestä Lohjan suuntaan lähtiessä eksyin heti,
löysin itseni TDH:n reitiltä. No, eräs rouva neuvoi oikotien
110 suuntaan ja matka jatkui.
En varmaan helposti olisi Lohjalle päässyt, mutta matkalla
tuli veturiksi samaan tapahtumaan menijä.

Itse reitti aika mäkistä ja mukavaa, 3 km keskari-otokset pyörivät
vapaan vauhdin alkaessa pääsääntöisesti 25-33 välissä, tosin pahimmissa mäissä
jo kertaalleen ohitetut helposti kuittasivat.

Mikä on yksikampisen nojakistin salaisuus?
Se, kun lähtiessä ei tarkista muuta kuin ilmanpaineet.
Nimittäin 35km kohdalla kuului outo napsahdus ja nelikanttikeskiön
vasemman kammen kiinnityspultti sai tarpeekseen nojapyöräilystä, ja toisen
taukopaikan jälkeen vasen kampi laahasi maata.
Sitä kampea piti sitten muutaman kilometrin välein aina paikoilleen asettaa,
välillä se onnistui kädellä vauhdista, mutta useimmiten se irtosi ylämäessä.
Maaliin päästyäni soitin huoltoautoon, mutta se oli vasta puolivälissä reittiä
ja päätin jatkaa Bembölen suuntaan.
Eli silleen ajettin loput matkasta eli yhteenlaskettuna Bembölen siirtymisen
kanssa n. 60km, keskari pyöri siinä 16-20 välissä.....

Täytyy varmaan noita pultteja hankkia varalle, tämä oli toinen kerta kun kampi irtosi,
edellisen kerran 2012 Nokialla.

[mhelander]

Mikä on yksikampisen nojakistin salaisuus?
Se, kun lähtiessä ei tarkista muuta kuin ilmanpaineet.
Nimittäin 35km kohdalla kuului outo napsahdus ja nelikanttikeskiön
vasemman kammen kiinnityspultti sai tarpeekseen nojapyöräilystä, ja toisen
taukopaikan jälkeen vasen kampi laahasi maata.
Sitä kampea piti sitten muutaman kilometrin välein aina paikoilleen asettaa,
välillä se onnistui kädellä vauhdista, mutta useimmiten se irtosi ylämäessä.
Maaliin päästyäni soitin huoltoautoon, mutta se oli vasta puolivälissä reittiä
ja päätin jatkaa Bembölen suuntaan.
Eli silleen ajettin loput matkasta eli yhteenlaskettuna Bembölen siirtymisen
kanssa n. 60km, keskari pyöri siinä 16-20 välissä.....

Täytyy varmaan noita pultteja hankkia varalle, tämä oli toinen kerta kun kampi irtosi,
edellisen kerran 2012 Nokialla.

Taas ? Muistan ihmetelleeni Nokialla ihan samaa jo ensimmäisellä kerralla...

Mulla oli kans havaittavaa löysyyttä $himanon Deore nelikanttikampien ja uudehkon saman valmistajan kasettikeskiön kanssa. Aika usein sai pultteja kiristää. Nyt värkissä on pyörätohtorin FSA UlTiMax kasettikeskiö jossa titaaninen akseli. Kammet tarttuu siihen kerralla eikä pultit löysty ajossa.

Toinen vaihtoehto on että jos pelkät pultit löysää, että laitat väliin prikat jotka yllättäen puuttuvat nykyään noista pulteista. Ja pulttien kierteisiin voi laittaa ruuvilukitetta, kuitenkin sellaista että saa vielä purettua kun tarve tulee. Ei pitäisi pultit putoilla ainakaan.

Jos taas pultit katkeilee, sen ei pitäisi olla mahdollista. Ainakaan ne pultit mitä mulla on kestää niin paljon voimaa että saa kiristettyä kammet akselin tasalle. Hei tässähän saattaa olla syy tuohon pulttiongelmaan, joudut vetämään pultin liian tiukkaan ja silti se vain auttavasti kiristää kampia. Nelikanttia suuremmalla halkaisijalla olevaa prikkaa väliin silloin.

[jori]

Täytyy varmaan noita pultteja hankkia varalle, tämä oli toinen kerta kun kampi irtosi,
edellisen kerran 2012 Nokialla.

Oletkos muistanut napauttaa vasaroilla kammet ensin kunnolla istumaan, ennen kuin kiristät pultit. Tuollainen vaurio viittaa siihen, että kammen nelikantti on jotenkin päässyt muokkautumaan ei-nelikanttiseksi ja polkeminen rasittaa pulttia. Vika voi tietysti olla akselin päässäkin. Suosittelen korjaukseksi akselin pään huolellista tarkastusta ja uusia (lyhyempiä) kampia leka-vasara asennettuna:

Kammet paikoilleen kaveri pitämään vanerilevyä tai laudanpalaa suojana käyttäen lekaa, kirvestä tai pyörötangon pätkää tai muuta painavaa toisen puolen kammen akselireiän päällä ja itse toiselta puolelta vaneripalalla suojaten isket muutaman napakan iskun kammen reiän kohdalle ja vasta sitten kierrät pultit kiinni. Kampia lyödessä pitää iskujen välillä aina odottaa, että vastamurikka istuu kunnolla paikoillaan ennen kuin isket uudelleen.

Iskujen vaikutusta voi kokeilla kiertämällä kammenkiinnityspultit paikoilleen ja iskujen jälkeen kokeilla pulttien kireyttä, Jos pultit löystyvät iskemällä, pitää iskuja jatkaa. Tällä menetelmällä huonolaatuisemmatkin alumiinikammet istuvat neliökartiopäihin niin, etteivät lonksu ja rasita pultteja, eikä niitä tarvitse kiristää "apinan raivolla".

Kaksipyöräisellä voi kammen kallistaa maata vasten ja tukea, kolmipyöräisellä pitää pyytää kaveria pitämään tukimurikkaa vastapuolella tai käyttää iskemiseen muovipäistä (rekyylitöntä) lekaa, jolloin kädet riittävät pitämään toisella puolella vastamurikkaa, varsinkin kun suojavanerin kiinnittää teipillä.

[mhelander]

Jorilla aika karu menetelmä mutta varmaan ainoa jolla halvat kammet saa istumaan halpaan keskiöön.

Itse juuri tästä syystä tuskastuin virvelitehtaan kampiin ja osiin yleensä 90-luvulla. Kun verrokkina oli Campagnolo Record johon ei tarvi hylsyavainta kummempaa että saa kammet istumaan. Väliin grafiittivaseliinia niin eivät tartu ikuiseksi kiinni, niitä kun joutu huoltamaan peräti kahdesti vuodessa (rasvat vaihtoon lumen tultua ja keväällä niiden sulattua).

Yllätys oli että nuo samat 90-luvun kammet istu niin hyvin FSA:n titaaniakselille. Melkein Campagnolon veroisesti.

[jori]

Jorilla aika karu menetelmä mutta varmaan ainoa jolla halvat kammet saa istumaan halpaan keskiöön.

Itse juuri tästä syystä tuskastuin virvelitehtaan kampiin ja osiin yleensä 90-luvulla. Kun verrokkina oli Campagnolo Record johon ei tarvi hylsyavainta kummempaa että saa kammet istumaan. Väliin grafiittivaseliinia niin eivät tartu ikuiseksi kiinni, niitä kun joutu huoltamaan peräti kahdesti vuodessa (rasvat vaihtoon lumen tultua ja keväällä niiden sulattua).

Yllätys oli että nuo samat 90-luvun kammet istu niin hyvin FSA:n titaaniakselille. Melkein Campagnolon veroisesti.

Menetelmä on ehkä karun oloinen, mutta mitään vaurioita rakenteelle ei sillä tule, koska tukimurikka estää voimien välittymisen laakereille ja vaneripalat suojaavat iskujäljiltä.

Titaaniakselin istuminen hyvin myös pelkällä pulttikiristyksellä johtuu parista syystä. 1. titaanin kitkakerroin alumiinia vasten on pienempi, kuin teräksen 2. Titaani on materiaalina jäykkyydeltään vain reilu puolet teräksestä, jolloin muotovirheet tasoittuvat paremmin.

Niin joo, kannattaa käyttää asennuksessa Molycoten mustaa molybdeenissulfidia sisältävää rasvaa. Grafiittivaseliinia en tunne. Voi sekin olla hyvää.

[mhelander]

Niin joo, kannattaa käyttää asennuksessa Molycoten mustaa molybdeenissulfidia sisältävää rasvaa. Grafiittivaseliinia en tunne. Voi sekin olla hyvää.

Molybdeeni+grafiitti oli aikanaan taikasana ja muistaakseni jo silloin vaseliinissa oli molybdeenisulfidia. Sitä rasvapärssin patruunoissa myytävää jolla entisaikojen autojen alustan nippoja voidellaan.

Fillarihommissa on viimeaikoina prässipatruunan epäkäytännöllisyyden takia tullu hokastua tämmönen:

Motonetistä löytyi, pitäisi olla muuallakin kaupan. Napoihin, ohjainlaakereihin jne erinomaista.

[Stapani]

Yep

Kiitoksia Mikalle ja Jorille vinkeistä.
Täytyy käydä jossain välissä testaamassa.