Jalkajousi-idis

[Nebulus]

Piti tuossa Jukan kokeilun innoittamana testata omia maksimeitaan Alligtilla. Fillarissa satula ylimmässä asennossa ja keskikohdaltaan jokseenkin sileät kumit. Paineita 5/5 bar, pitäisi laittaa vanteet ja renkaat kuosiin niin saisi pari baaria lisää. Ketjunohjureita yritin laittaa sillä lailla, etteivät hinkkaa vinoon. Ketjuissa teflon-rasvat kitkaa vähentämässä.

Anyways, lenkkinä oli Oulu-Haukipudas-Oulu (rajakylästä), matkaa 33,27 km GPS:n mukaan. Aikaa kului 1:06:16, keskinopeus siten 30,1, keskisyke 153, maksimisyke 186 ja maksiminopeus 41,3. Kaloreita mittarin mukaan 1252 kcal.

Merkille pantavia asioita: reisien hapottaminen menee ohi, kun jaksaa vain pyörittää tasaisesti. Sen jälkeen alkaa niitä kovempia sykkeitäkin irtoamaan. Jos fillariin vaihtaisi ehjän takavanteen, niin saisi takajarrun toimimaan ja uskaltaisi päästää hieman darwinistisemmalla innolla mutkiin. Ketju hyppää ikävästi ohjuri-rissaltaan tietyömaiden röykyissä, siihen pitäisi kehittää jokin sopiva viritys. Ikävä laittaa ketjua paikoilleen vauhdissa.

Muuta:
-Helvetin hauskaa oli kaahottaa ihan vain lihasvoimalla yli 40 km/h vauhteja. Ilman myötätuulta tai alamäkeä.

• Haukiputaalla joku ääliö ajoi autolla pyörätiellä.
  -Pyörätie Haukiputaalle on kohtuu reikäinen ja kunnoltaan muutoinkin vaihteleva, oli aika kylmäävää ajaa hetki sivuluisussa nojakilla, kun alle sattui asfaltin päällä lepäilevää irtosoraa. Vauhteja oli onneksi vain n. 35 km/h.
  -Maantiepyörään en enää vaihda.

[tavasti]

Nyt et joko lukenut ketjua tai sitten et käsittänyt alkuunkaan.

No noista vaihtoehdoista se sitten täytyy olla se etten käsittänyt.
Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä!

Eli jos joku pyörä tarjoaa paremman tuen jne. ja mahdollistaa useampien lihasten hyödyntämisen, tottakai sillä pääsee nopeampaa kuin pyörällä jossa joutuu käyttämään vain esim. reisiä ja pohkeita jne.
Vai eikö selkä- + jalkalihakset tarkoita että voimaa on enemmän käytettävissä kuin pelkillä jalkalihaksilla.

Nooh, sinun jos kenenkään luulisi tietävän että pyörän nopeus riippuu monesta asiasta.
Enemmän voimaa tarkoittaa enemmän nopeutta jos kaikki muut tekijät pysyvät samoina.
On täysin mahdollista että on olemassa pyörä jossa pystyy polkemaan tehokkaasti kaikkia lihaksia käyttäen,
mutta pyörä ei vaan ole sellainen jolla pääsisi kovaa. Huonot laakerit, liian suuri ilmanvastus, you name it.

Nyt oli puhe pulssin nousemisesta ja lihasten monipuolisesta kuormituksesta,
ja siihen ei välttämättä pyörän nopeudella ole mitään tekemistä asian kanssa.
Lihakset eivät tiedä meneekö niiden tekemä työ penkin tai rungon notkumiseen, suuren poikkipinta-alan aiheuttamaan ilmanvastukseen,
leveiden renkaiden aiheuttamaan vierintävastukseen vai mihin.
Pulssi nousee niilläkin, oli nopeutta 5 km/h tai 55km/h

Itselläni ei ole kompetenssia sanoa onko tämä ihan teoria-tasoista höpinää.
Voihan olla että kaikki tehokkaaseen lihasten käyttöön soveltuvat nojakit ovat nopeita,
mutta ainakaan minun vajavaisen ymmärrykseni mukaan niin ei välttämättä ole.

Normaalit idiotia varaukset, saatan edelleen olla pihalla kuin postilaatikko.

[jori]

Mietitäänpäs järjestelmällisesti mistä tässä eri lihasryhmien käyttämisessä polkemiseen on kysymys.

Nojapyöräilijä selviää minimimäärällä lihaksia, kun käyttää pelkkiä jalkoja ja tukee lantionsa jäykästi penkkiin. Lantio ei siis liiku ja koko polkemisliikkeen laajuus toteutuu polvinivelen ja nilkan liikkeiden avulla. Tämä on se tapa, jolla sunnuntainojailija ajelee. En puutu tässä siihen käytetäänkö lukkopolkimia vai ei, koska se on tämän tukireaktion kannalta laadullisesti riippumaton tekijä.

Toisessa tavassa nojapyöräilijä tukee polkemisvoimansa lapaluihin ja hartioihin, jolloin on mahdollista lantion liikkeellä siirtää osa liikelaajuudesta pois polvien ja nilkan äärikulmista. Jalkojen liikelaajuus pienenee ja osa tehon tuotosta siirtyy lantion ja selän asentolihasten kontolle. Tehon tuottamiseen käytetty lihasmassa kasvaa suuremmaksi ja vastaa paremmin kävellessä tai juostessa käytettäviä lihaksia.

Koska polkimen ja penkin välillä vaikuttaa joka tapauksessa polkemisvoima, (Lukkopolkimilla osin suoraan polkimien välillä) energian tuoton jakauma riippuu liikkeen määrästä. (työ on voima kertaa matka, teho: työ per aika)
Tehon tuoton siirtyminen lantiota ylemmäs edellyttää siis, että polkemisliikkeen aikana lantio liikkuu. Jos lantio ei liiku, ei sen yläpuolisten lihasten käytöllä ole merkitystä tehon tuottoon. Pulssin nousuun kyllä senkin edestä.

Tämä lantion liikkumaan päästävä polkemistekniikka muistuttaa rinkka selässä kiipeämistä, tai suolla tarpomista. Kiinteällä lantiolla polkeminen taas vertautuu raskaan painovyön kanssa kävelyyn tai kuntosalin jalkaprässiin.

Tällä sivulla on monasti mainittu, ettei nojapyöräilijä pystyisi käyttämään painovoimaa apuna polkemisessa. Tämä ei pidä paikkaansa. Painovoimaa käytetään (myös pystypyöräilijät) varastoimaan ja siirtämään jalkojen energiaa edullisista nivelkulmista epäedullisiin. Keventämällä takapuolen painoa istuimella nojakisti voi siirtää osan etureisien kuormituksesta takareisille ja pakaroille, jotka ovat ne parhaiten ihmisen liikuttamiseen sopeutuneet lihakset. Tämä edellyttää tietenkin joko lukkopolkimien käyttöä tai nilkkojen ojentamista ja sitä, että pyöräilijä tukee painonsa ylemmäs selkään ja lantio liikkuu ylös alas.

Pienikin liike lantiossa kertautuu jaloille vipusuhteiden takia vähintään kolminkertaiseksi. Riippuen tukipisteen korkeudesta yläselän puolella. Eikä sen takapuolen tarvitse ilmaan nousta. Pakaralihaksessa on senttitolkulla liikevaraa ennen kuin kokonaan irtoaa. Riippuen tietysti ainakin vararavinnon määrästä ja jakaumasta kehossa.
Tässäkin täytyy taas muistuttaa, että kyse on varsin pienistä liikkeistä, eikä näiden kahden polkemistekniikan välillä ole selvää rajaa, vaan nojapolkeminen on aina jonkinasteinen välimuoto.

Jori

[lowrides]

Olen sanaton

[jviirret]

No niin, hyvät väittelyt tyssää alkumetreille kun Jori latoo faktat pöytään

Anyways, lenkkinä oli Oulu-Haukipudas-Oulu (rajakylästä), matkaa 33,27 km GPS:n mukaan. Aikaa kului 1:06:16, keskinopeus siten 30,1, keskisyke 153, maksimisyke 186 ja maksiminopeus 41,3. Kaloreita mittarin mukaan 1252 kcal.

Sait kilometrille poltettua 37.6kcal, oma suoritukseni 29.6kcal (yhteensä oli mennyt 533kcal, unohtui aiemmasta viestistä ja kotisivulta pois) Ero 21%
Minuutissa sinulla paloi 20kcal ja mulla 13kcal. Ero 35%
Keskinopeuksien neliöiden(26x26=676 ja 30x30=900) ero 25%
Voisiko tästä siis päätellä, että pyöriemme ilman- ja vierintävastukset olivat testihetkellä likipitäen samat? Vai vaikuttaako kalorinäyttöihin liikaa sykemittarien asetukset(paino, pituus, ikä...), jotta näin suorat vertailut olisivat mahdollisia?

Jukka

[Nebulus]

No niin, hyvät väittelyt tyssää alkumetreille kun Jori latoo faktat pöytään

Anyways, lenkkinä oli Oulu-Haukipudas-Oulu (rajakylästä), matkaa 33,27 km GPS:n mukaan. Aikaa kului 1:06:16, keskinopeus siten 30,1, keskisyke 153, maksimisyke 186 ja maksiminopeus 41,3. Kaloreita mittarin mukaan 1252 kcal.

Sait kilometrille poltettua 37.6kcal, oma suoritukseni 29.6kcal (yhteensä oli mennyt 533kcal, unohtui aiemmasta viestistä ja kotisivulta pois) Ero 21%
Minuutissa sinulla paloi 20kcal ja mulla 13kcal. Ero 35%
Keskinopeuksien neliöiden(26x26=676 ja 30x30=900) ero 25%
Voisiko tästä siis päätellä, että pyöriemme ilman- ja vierintävastukset olivat testihetkellä likipitäen samat? Vai vaikuttaako kalorinäyttöihin liikaa sykemittarien asetukset(paino, pituus, ikä...), jotta näin suorat vertailut olisivat mahdollisia?

Valitettavasti oma Garmini (forerunner 301) ei ole luotettava kalorien laskun suhteen. Sain kalorien kulutukseksi n. 1500kcal kesän Tahko MTB-maastopyöräkisoissa, jotka osaltani kestivät 4:54:07 (60km), keskisykkeen ollessa 173, nousujakin oli yli 1200m vertikaalista... Keskinopeus vain oli kovin paljon alhaisempi, josta garmin viisaudessaan päätti, että ei se äijä mitään kaloreja kuluta. Samankokoiselle- ja painoiselle n. puoli tuntia nopeammin reitin ajaneelle kaverilleni Polarin mittari antoi lukemaksi 4500kcal...
Realistisen mittauksen saamiseksi pitäisi varmaankin ajaa samanlaisten mittareiden kanssa samana päivänä samanlainen lenkki. Olisi olosuhteet ainakin samanlaiset.

[jviirret]

Juu, mulla on polarin mittari.
Mitenkään edellä olevaan liittymättä pystypyöräilyn kaloritaulukko näyttää tältä muutamien netistä poimittujen tietojen perusteella (70kg henkilö):
Nopeus kcal/h kcal/km
21km/h 700 33
15km/h 450 30
7.5km/h 250 33
Eli tuo polarin antama lukema ei välttämättä ole kovinkaan paljon väärä. Olen 85kg painoinen, eli kilometriä kohden kulutan enempi, mutta ilman vastuksen pieneneminen johtaa siihen, että tuolla LWB:lläni kulutan yhtä paljon(29.6kcal/km) kuin 70kg ihminen pystypyörällä.

Jukka

[tavasti]

No niin, hyvät väittelyt tyssää alkumetreille kun Jori latoo faktat pöytään

Ottelu päättyi tyrmäykseen toisessa erässä.

Sait kilometrille poltettua 37.6kcal, oma suoritukseni 29.6kcal (yhteensä oli mennyt 533kcal, unohtui aiemmasta viestistä ja kotisivulta pois) Ero 21%
Minuutissa sinulla paloi 20kcal ja mulla 13kcal. Ero 35%
Keskinopeuksien neliöiden(26x26=676 ja 30x30=900) ero 25%
Voisiko tästä siis päätellä, että pyöriemme ilman- ja vierintävastukset olivat testihetkellä likipitäen samat?

Noin yleisessä tapauksessa kai hetkellisten nopeuksien neliösummat olisivat kuvaavampia?
Tai ehkä sittenkään eivät? Alamäessä nopeutta on rajusti, mutta kulutusta minimaalisesti. Toisaalta, alamäen huristelua ennen täytyy sinne mäelle kiivetä.
Ehkä tämäkin menee enemmän Jorin ratkaistavaksi!

Teidän tapauksessa tuo keskinopeuden neliöiden suhdekkin saattaa olla ihan järkevä arviointiperuste, koska molemmat testit on ajettu jokseenkin tasaisella.

Vai vaikuttaako kalorinäyttöihin liikaa sykemittarien asetukset(paino, pituus, ikä...), jotta näin suorat vertailut olisivat mahdollisia?

Ja eri sykemittaritkin epäilemättä laskevat eri tavalla. Tuo kalorien kulutuksen laskeminen ei taida olla ihan tieteellisen tarkkaa,
vaan jokaisella valmistajalla on hommaan omat sovelletut kaavansa.

[jviirret]

Valitettavasti oma Garmini (forerunner 301) ei ole luotettava kalorien laskun suhteen.

Sisko muuten hanki samanlaisen nyt myynnissä olevan 101:n tilalle. Valitteli että välillä tahtoo kadottaa sykkeen, eli on aika tarkka siitä että sykevyö on just oikein kohdillaan. Voisiko olla että maastopyöräilessä ei pysy paikoillaan ja näin ollen ei laske kaikkia kaloreita?

Jukka

[Nebulus]

Valitettavasti oma Garmini (forerunner 301) ei ole luotettava kalorien laskun suhteen.

Sisko muuten hanki samanlaisen nyt myynnissä olevan 101:n tilalle. Valitteli että välillä tahtoo kadottaa sykkeen, eli on aika tarkka siitä että sykevyö on just oikein kohdillaan. Voisiko olla että maastopyöräilessä ei pysy paikoillaan ja näin ollen ei laske kaikkia kaloreita?
Jukka

Kyllä mulla on näyttänyt maastossa ajaessa mukavasti sykkeet, vaikka välillä meno on ollut varsin lennokastakin... ongelmana on, että ihon pitää tosissaan olla kostunut, että mittari näyttää lukemaa. Kun laittaa sykehihnan paikoilleen pukiessa, ehtii iho joskus kuivahtaa ennen lenkkiä liiaksi ja mittari ei näytäkään mitään lenkin alussa. Ainakin mulla mittari ei juuri näytä lukemaa, jos iho on vain hieman nihkeä.
Myös patterin käydessä hieman tyhjäksi sykepanta tuppaa simahtelemaan hieman herkemmin. Uuden patterin voi onneksi vaihtaa itse. Joskushan mukana toimitetut patterit ovat hieman heikossa hapessa, jos niillä on jo hieman ikää...

[Teemu Kalvas]

Jos oikeasti haluaa vertailla jotain nojapyörien tehonkulutuksen ja nopeuden suhteita, tuollaiset pulssipohjaiset tehonkulutusmittarit taitavat olla niin epätarkkoja että mahdolliset parannukset nopeuden saavuttamisessa hukkuvat pyöristysvirheeseen. Valitettavasti vain kunnolliset tehomittarit valmistuotteina maksavat uskomattoman paljon.

Ehkä Jori keksii meille tee-se-itse -tehomittarin, eihän siihen tarvitsisi kuin mitata voimaa ja nopeutta jostain kohtaa voimansiirtoa suhteellisen täsmällisesti...

[jori]

Ehkä Jori keksii meille tee-se-itse -tehomittarin, eihän siihen tarvitsisi kuin mitata voimaa ja nopeutta jostain kohtaa voimansiirtoa suhteellisen täsmällisesti...

Okei keksitään sitten.

Tarvitaan sähkökitaran mikrofoni, eli pieni käämi rautasydämen ympärille. Tämä sijoitetaan siten, että sen rautakärki on lähellä kireää etu- ja takarattaan välistä ketjua. Tästä vedetään piuhat tarakalla olevaan läppärin äänikortin mikrofoniliitäntään. Haetaan netistä taajuusanalyysiohjelma ja tehdään muutamia kalibrointeja ja vähän ohjelmointia. Ja loih, tässä teille tehomittari.
No, maksaahan tuo läppäri aika paljon ja on hiukan hankala tarakalla, mutta toimii se näinkin:
Mikrofoni haistaa ketjusta kireyden samalla tavalla, kuin se tekee kitarassakin, eli sävelestä, jota ketju laulaa. Riittävä heräte lähtee hammasrattaan kulmikkuudesta.
Samalla, kun tarkkaillaan tätä säveltä, eli ketjun kireyttä, eli ketjussa vaikuttavaa voimaa, luetaan samasta anturista raudan määrän vaihtelua mikin edessä, eli ketjulenkkien ohituksia.
Ohitustaajuus kerrotaan ketjun lenkkivälillä, jolloin saadaan ketjunopeus, joka kerrotaan ketjun soittamasta sävelestä lasketulla ketjuvoimalla. Tulos on suoraan tehoa, joka tietysti vaihtelee poljinkierroksen aikana.
Tästä vaihtelevasta tehosta lasketaan sitten lyhyehkön ajan keskiarvoa, joka näytetään mittarissa ja toisaalta sama teho kerrotaan vielä kerran ajalla, jolloin saadaan kulutettu Energia Jouleina.
Joulet jaetaan vielä suhdeluvulla 4,1868, niin saadaan noita kaloreita, joita halusitte käyttää energian yksikköinä.
Helppoa, eikö?

Jori

[jori]

Vakavasti ottaen.
Olen suunnitellut esim. Excelillä toimivaa laskentamallia, jolla voisi perustiedot malliin syöttäen, arvioida pyörän hetkellisen nopeuden tien korkeusprofiilin perusteella.
Tällaisella mallilla olisi varsin helppo vertailla erilaisten pyörien vaatimaa energiaa tietyllä matkalla ja nopeudella. Noista tiedoista on laskettavissa erikseen vierintä- ja ilmanvastuksen arvot ja voidaan vihdoin saadaan selvyys siihen, minkä kokoiset pyörät ovat edullisimmat kullekin pyörälle ja reittiprofiilille. Tässähän on taustalla tietysti pyöräkoon vaikutus vierintävastukseen, ilmanvastukseen, pyörän painoon ja vielä hitausmomenttiin, joka taas vaikuttaa kiihtyvyyteen.
Samalla mallilla voi koeajon perusteella saada omalle pyörälleen numeroarvot vierintä- ja ilmanvastusominaisuuksille.
Malli ei ole kovin monimutkainen, mutta vaatisi enemmän keskittymistä, kuin mitä nyt on mahdollista irrottaa arkitöistä. Keväällä helpottaa hiukan.

Jori

[lowrides]

...Samalla mallilla voi koeajon perusteella saada omalle pyörälleen numeroarvot vierintä- ja ilmanvastusominaisuuksille.
Malli ei ole kovin monimutkainen, mutta vaatisi enemmän keskittymistä, kuin mitä nyt on mahdollista irrottaa arkitöistä. Keväällä helpottaa hiukan.

Jori

Tilaan sellaisen!

Asiasta toiseen...
...asennoista satulassa oli puhetta aiemmin. Tässä yksi esimerkki, kyseessä tosin hieman erilainen pyörä. Kuitenkin esim. takapuoli-irti-penkistä -asento toimii samallalailla vaikka fujinissa:
http://www.easyracers.com/vbb/showthrea ... eadid=2710

[jviirret]

Vetäisimpä saman testin lowracerilla kuin aiemmin LWB:llä:

6.10.2007 Tein tällä saman maksimisyke testin kuin viikko sitten 26lwb:llä. Aikaa tuolle 18km:n matkalle kului 37min 27sek, eli keskinopeus 28.8km/h. Ilman lämpötila +5 ja tyyntä. Maksimi syke 172 ja keskiarvo 164. Syke nousi melkein heti yli 160, kun ei aluksi osannut ajaa ihan rentona vaan kannatteli päätä turhaan. Kaloreita paloi 504kcal.

Hyötysuhteeltaan lowraceri on siis parempi, mutta yllättävän vähän. Tässä kun oli testihetkellä rattaissa niin paljon ilmaa ku suinki uskalsin laittaa ja LWB:ssä alle 2kg paineet.
Ero varmasti olisi suurempi jos lowracerin etukumiksi sais "oikean" ja vetopuolen ohjain rullan vaihtais paremmaksi.

Jukka