Pyörävertailu, maantiepyörä vastaan nojapyörä

[tm]

Tässä pyörävertailun jatko-osa, kinneri vaihtui kaksipyöräiseen nojapyörään:
http://www.kotiposti.net/t0247/pyoraver ... index.html

[jviirret]

No tuohompa ei ole paljon lisättävää. Eroa on, muttei läheskään niin suurta kuin pelkkiä ilmanvastuksia vertailemalla voisi olettaa. Itse olen itselleni vakuutellut että ero n.8000km:n nojakilla ajelun jälkeen on n.10% luokkaa tuossa työmatkalla.
Jos siis säästän edes minuutin/suunta(kesällä 2min ja talvella 0min) ja käyn töissä 200krt/vuosi pyörällä, niin ajansäästöä tulee 400min/vuosi. Arviolta noin kahden vuoden pyöräilyllä säästää siis sen ajan mitä tuollaisen isopyöräisen LWB:n rakentamiseen menee aikaa

Jukka

[tm]

...Arviolta noin kahden vuoden pyöräilyllä säästää siis sen ajan mitä tuollaisen isopyöräisen LWB:n rakentamiseen menee aikaa ...

Sulla on kiitettävän lyhyt projektin läpimenoaika, reilut 13 h. Itse jos tosissani aloittaisin nojapyörän suunnittelun ja rakentelun, niin menisi heti kättelyssä kolminumeroisiin tuntimääriin. Ja ulkopuolisella teetettävät koneistukset ja hitsaukset vielä siihen päälle (joo ei ole sorvia eikä hitsausvehkeitä...).

[jviirret]

No suunnittelu aikaa tuossa ei ole. Sitä kun tulee mietiskeltyä työmatkoilla ja joutoaikna netissä tutkien. Kuviahan tommoseen suoralla ketjulinjalla olevaan lwb:n( http://www.omanetti.fi/ninajukk/26lwb.htm ) ei tarvi.
-Maastopyörän purku 1h
-Rungon kasaus ajokuntoon ilman vaihteita ja vaijereita 3h
-Vaijerien, lokasuojien yms. kiinnikkeet 1-2h
-Rungon viimeistely 1h
-Maalaus 1h
-Pyörän osien kunnostus 1h
-Kasaus, vaijerien teko yms. 2h
Penkin valmistus aikaa tuossa ei ole, mutta kyllä tommosen tuohon aikaan saa tehtyä.

Jukka

[jori]

Tässä pyörävertailun jatko-osa, kinneri vaihtui kaksipyöräiseen nojapyörään:
http://www.kotiposti.net/t0247/pyoraver ... index.html

Vaikka olet pitänyt kiitettävän hyvin samaa nopeutta yllä radalla, jostain syystä keskinopeutesi on nojapyörällä pari prosenttia kovempi. Nojapyörällä pääset perille aikaisemmin, vaikka nopeus on sama.

Nojapyörän käyrät loppuvat nopeuksissa 20, 30, 35 km/h pari prosenttia aikaisemmin. Nopeudessa 25 km/h keskinopeus on sama.
Joka kerta olet kiihdyttänyt nojapyörällä nopeammin tavoitenopeuteen. 35 nopeudessa pystypyörän kiihdytys oli aluksi kovempi, mutta jäi kuitenkin loppunopeuden saavuttamisessa ja vauhti hyytyi muutenkin kesken matkan.

Loppuliu'usta näkee hyvin, miten nojapyörän vastus on pienempi. Nopeus putoaa selvästi loivemmin, paitsi nopeudessa 25, joka muutenkin poikkeaa linjasta.

Keskinopeuden tarkkailemiseen riittää pelkkä kello.
Tulevissa testeissä voit etukäteen laskettua väliaikataulukkoa apuna käyttäen korjata keskinopeusvirheet matkalla.

Jori

[tm]

Vaikka olet pitänyt kiitettävän hyvin samaa nopeutta yllä radalla, jostain syystä keskinopeutesi on nojapyörällä pari prosenttia kovempi. Nojapyörällä pääset perille aikaisemmin, vaikka nopeus on sama.

Nojapyörän käyrät loppuvat nopeuksissa 20, 30, 35 km/h pari prosenttia aikaisemmin. Nopeudessa 25 km/h keskinopeus on sama.

Itse asiassa FRWD näytti jostain syystä nojapyörälle keskimäärin hieman lyhyempää matkaa kuin pystypyörälle. Mahdollinen hajonta ajolinjoissa ei selitä kokonaan tuota eroa. Ajoajat vaihtelivat pyörien kesken jokusia sekunteja, mutta pääosin niin päin, että nojapyörällä kului enemmän aikaa kahteen kierrokseen kuin maantiepyörällä. Oltiinkohan jo FRWD:n mittaustarkkuuden rajoilla? Ei tuollaiset GPS-laitteet mitään tarkkuusinstrumentteja ole.

Joka kerta olet kiihdyttänyt nojapyörällä nopeammin tavoitenopeuteen. 35 nopeudessa pystypyörän kiihdytys oli aluksi kovempi, mutta jäi kuitenkin loppunopeuden saavuttamisessa ja vauhti hyytyi muutenkin kesken matkan.

Nojapyörällä on tullut polkaistua liikkeellelähtö huomaamatta nopeammin, kun on päässyt painamaan selkänojaa vasten (vähän kuin jalkaprässissä). Kevyt nojakki kiihtyi eri malliin kuin edellisen testin kinneri. Pystypyörällä en runtannut putkelta startissa, viimeisessä (35 km/h) takapuoli tosin saattoi hieman nousta satulasta.

Loppuliu'usta näkee hyvin, miten nojapyörän vastus on pienempi. Nopeus putoaa selvästi loivemmin, paitsi nopeudessa 25, joka muutenkin poikkeaa linjasta.

Itse asiassa tuossa lopussa on jarrutus, joten siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Mietin lentävän lähdön ja maaliin tulon käyttöäkin, mutta päätin pitää nuo kiihdytykset ja jarrutukset mukana.

Keskinopeuden tarkkailemiseen riittää pelkkä kello.
Tulevissa testeissä voit etukäteen laskettua väliaikataulukkoa apuna käyttäen korjata keskinopeusvirheet matkalla.

Totta, kun väliaikapisteitä on riittävästi ja kun ei tarvitse keskittyä liikaa ajamiseen ja pystyssä pysymiseen . Ja itse asiassa virhettä ei paljoa tullut, tuo kuvaaja vain pääsi johtamaan harhaan. Eikä tuon testin tekemiseen mitään FRWD:täkään olisi tarvinnut, pelkillä sykemittarin keski- ja maksimisyketiedoillakin olisi selvinnyt. FRWD:stä vain sai helposti nuo kivat kuvaajat mukaan tuomaan vähän lisäväriä juttuun.

[jori]

Itse asiassa FRWD näytti jostain syystä nojapyörälle keskimäärin hieman lyhyempää matkaa kuin pystypyörälle.

Uskon, että lopetit ajamisen, kun matka tuli täyteen. Siksi päättelin, että keskinopeuden täytyi olla suurempi, kun samalla nopeudella tultiin aiemmin perille. Sekunnin välein tallentava laitteesi on lopettanut nopeuden tallentamisen aikaisemmin, eli matka on tehty nopeammin, eli suuremmalla keskinopeudella. Koska alkuperäinen tieto on aikaa, on se muutettu graafeja varten myöhemmin matkaksi, eikä niin kovin hyvällä algoritmilla.

Totta, kun väliaikapisteitä on riittävästi ja kun ei tarvitse keskittyä liikaa ajamiseen ja pystyssä pysymiseen

Olennaisinta on, että kierrosaika on lopuksi riittävällä tarkkuudella sama. Tällä tavalla urheilukilpailutkin ratkaistaan.
Jos kierrosajat olivat kaikesta huolimatta nojapyörällä "jokusia sekunteja" pidempiä, täytyy todella ihmetellä millaisen aika-avaruuden vääristymään olet osunut. Samalla keskinopeudella menee pidempi aika vain jos matkan pituus muuttuu. - Sulkeutuvalla radalla!:shock:
Kierrosaikasi on noin sata sekuntia. Tästä jokainen sekunti on prosentti.

Ja itse asiassa virhettä ei paljoa tullut, tuo kuvaaja vain pääsi johtamaan harhaan.

Selitä, en ymmärtänyt!

Eikä tuon testin tekemiseen mitään FRWD:täkään olisi tarvinnut, pelkillä sykemittarin keski- ja maksimisyketiedoillakin olisi selvinnyt. FRWD:stä vain sai helposti nuo kivat kuvaajat mukaan tuomaan vähän lisäväriä juttuun.

Älä ihmeessä luovu käyristä. Käytä kuitenkin ajon aikaiseen nopeuden tarkkailuun vaikka Bilteman nopeusmittaria. Ne voi helposti kalibroida näyttämään tuolla lenkillä samaa matkaa, jolloin nopeusnäyttämä ja kierrosaikakin osuvat paremmin kohdalleen. Jälkeenpäin voit sitten katsoa, mitä sama nopeus olisi satelliitista mitattuna ollut.

Yhä minua silti ihmetyttää, miten Satelliitista voi nähdä ajetaanko noja- vai pystypyörää.

Jori

[tm]

No niin, homma meni siis näin: ennen aloitusta laitoin radan varteen merkiksi kartion, jonka kohdalta lähdin matkaan, ja jonka kohdalle pysäytin kahden kierroksen jälkeen. Ajolinjan pyrin pitämään samana koko testin ajan, mutta kaarteissa varmasti tuli pientä hajontaa. Matkassa ei kuitenkaan pitäisi olla suurta vaihtelua.

Testin aikana ajoaika, keskisyke ja maksimisyke luettiin sykemittarista, ja kirjattiin mittauspöytäkirjaan kunkin ajon jälkeen. Nopeutta seurattiin GPS-paikantimen näytöltä, ja tuo vehje toimi vain "valmiiksi kalibroituna" nopeusmittarina molemmille fillareille.

Kypärään kiinnitetyn FRWD-dataloggerin käynnistin lämmittelyn alussa ja sammutin testien jälkeen. Laitteessa ei ole näyttöä, joten sen keräämän datan pääsi näkemään vasta testin jälkeen tietokoneelle purettaessa. FRWD Replayer -ohjelmassa tallensin mittausdatan tekstitiedostoksi, ja siirsin Exceliin, jolla tein käyrät.

Minkä takia FRWD sitten näytti erilaista matkaa eri kerroilla ja vielä niin, että nojapyörälle kertyi keskimäärin vähemmän matkaa? Isoimmillaan ero oli noin 20 metriä, joka on noin prosentti ajomatkasta. FRWD:n mukaan lähtö- ja maalipisteet eivät osuneet täysin samaan kohtaan ja vaihtelua oli, eli laitteen tarkkuus tuli vastaan. GPS-tietojen epätarkkuus ei kuitenkaan vaikuta laitteen sykkeenmittaukseen.

FRWD:n GPS-mittaus näyttäisi olevan epäherkempi kuin "oikean" GPS-paikantimen (esim. tuo nopeusmittarina käytetty Garmin).

Sykekäyriä ei ole aikomus hylätä jatkossakaan. Mutta jos käyttää tasanopeustestiä, niin kannattanee valita tuloksiin x-akseliksi aika eikä matka. Tai sitten laskea matka ajan ja keskinopeuden kautta, eikä käyttää suoraan FRWD:n tallentamaa metrilukemaa.

Nopeuden säätely perustui siis tällä kertaa pelkästään nopeusmittarin tuijottamiseen, jatkossa voisi antaa lisäksi sekkarin kaverin käteen ja käskeä huudella väliaikoja, joiden perusteella voisi tehdä vielä hienosäätöä.

[jviirret]

Ja ehdottomasti niskatuki. Ensimmäiset työmatkat lowracerilla ajoin ilman niskatukea. Siinä hengästyi ihan hirveästi, vaikkka keskinopeus jäi pienemmäksi kuin myöhemmin niskatuen kanssa.
Noissa mun syksyisissä syketesteissä huomasin saman. Lowracerilla syke nousi yli sykealueen alarajan jo kilometrin kohdalla kun ei osannut olla kannattelematta päätä. LWB:ssä pystympi ajoasento ja saman rajan sain rikki vasta 3km:n kohdalla.

Jukka

[jviirret]

Teimpä testin paljonko pään kannattelu nostaa leposykettä. Menin selinmakuulle vatsapenkille jonka kulma on hieman pystympi kuin noiden lowracereiden, ehkä n.30ast. Odottelin pää rentona että syke laskee mahdollisimman alas. Sen jälkeen pään kannattelua muutamia minuutteja ja taas rennoksi.
Pää rentona syke 75 +/-3 ja pää koholla 80 +/-3
Eli eroa n. 5 lyöntiä/min. Ei siis ihan merkityksentön asia.

Jukka

[tavasti]

Pää rentona syke 75 +/-3 ja pää koholla 80 +/-3
Eli eroa n. 5 lyöntiä/min. Ei siis ihan merkityksentön asia.

Ajaessä ero voi olla suurempi, koska pyörän liikkuessa tärinät ja heilumiset lisäävät kuormitusta.

[jori]

Teimpä testin paljonko pään kannattelu nostaa leposykettä.

Mitäs aattelit maatessasi. Kaulalihasten jännittäminen puristaa kaulavaltimoita ja henkitorvea, joten sykkeen nousu riippuu myös ajatustyön määrästä (ja laadusta)
Verenpainetta säätelevän systeemin anturi on käsittääkseni päässä, sillä sykkeen saa laskemaan rajusti heittäytymällä roikkumaan nilkoistaan. Kokeilin kerran (sen ainoan kerran kun kävin) kuntosalilla semmoisessa jaloistaroikutuspenkissä. Pää alaspäin roikkuessahan myös kaulalihakset ovat täysin rentoina.
Melkein menisin väittämään, että rytkytyksestä on pelkkää hyötyä tavasti. Kokeilkaapa vaikka pystykilpapyöräilyasennossa jököttämistä vaikka nyt edes se ensimmäinen tunti ja mitatkaa tsyyken käyrän nousua tunnin aikana.

Jori

[jviirret]

Kokeilkaapa vaikka pystykilpapyöräilyasennossa jököttämistä vaikka nyt edes se ensimmäinen tunti ja mitatkaa tsyyken käyrän nousua tunnin aikana.

No varmasti syke nousee enempi ku nojapyörä asennossa, mutta kyse ei ollutkaan siitä. Vaan jos vertaillaan sykemittarilla nojapyörä vs. pystypyörä vastuksia niin tokihan kummassakin pitää olla ajamisen perusasiat kunnossa.

Jukka

[puheseppo]

Kävin eilen ajamassa pystyjen kanssa 120 km matkan Cruiserillani Oulusta pohjoiskautta Ylikiiminkiin ja Leppiniemen kautta Oulujoen pohjoispuolta pitkin takaisin.
Ajaksi kellotin 3.53 ja joitain sekunteja päälle. Ajelin n. puolet matkasta pääporukan hännilla, mutta puolivälin jälkeen alamäessä ajoin ohi ja ehkä reilut 10 km poljin yksin, omilla ilmanvastuksilla. Otti päähän kun en päässyt kokeilemaan porukassa vetovuoroa. Sanoivat että aerodynamiikkani on vetovuorossa toimimaton, että lepäile vaan siellä hännillä. No, tuli lopulta n. 1/3 matkasta ajeltua käytännössä yksin. Sen takia lopulla 10 km:llä pääpoppoo ajoi karkuun, olivat kuulemma ajaneet viimeiset 10 km neljääkymppiä. Jain silti vain 6 minuuttia sille porukalle, ja olin edellä sen porukan aikaisemmin tippuneita. Olipa hyvä kokemus, ja tuntui että sain arvostusta suorituksestani. Tietyt ylämäet olivat kyllä rankkoja! Ja alamäessä otin aina kiinni pystyjä.

[Teemu Kalvas]

Verenpainetta säätelevän systeemin anturi on käsittääkseni päässä, sillä sykkeen saa laskemaan rajusti heittäytymällä roikkumaan nilkoistaan.

Seuraako tästä muuten se, että kyseinen anturi säätää sitten maksimisykkeen nojapyörällä alemmas kuin pystypyörällä? Selittäisi osaltaan sitä, että maksimiteho jää kauas pystypyörän vastaavasta.