Nojapyöräfoorumi

Yksipyöräinen oli erikoisin vipeltäjä. Herätti kunnioitusta sitkeydellään.

Mun matkaksi jäi 158,5 km. Onhan sekin hyvä lisä kilsakisaan joukkueelle. Nyykähdin yöksi nukkumaan palelemisen jälkeen. Kuuden maissa jatkoin radalle.

Montako nojaajaa teitä oli?

Yhdeksän meittiä tais olla.

Sain 171km eli 62 kierrosta kasaan. Aika romahdus viimevuoden 101stä.
Yksipyöräisen perässä ajelin 22km/h vauhtia, aika sitkutusta oli meno 36tuumasella renkaalla. Mies on vuoden verran ajellut.

Mites, toimiko se sadekatos?

Vähäisiin alkukauden ajoihin nähden olen tyytyväinen viikonlopun 301,8 kilsan tulokseen. Ei kulkenut viime vuoden tahtiin, mikä oli odotettavissakin. Mutta tulipahan nyt ajettua myös yöaikaan, mikä oli tämänkertaisena tavoitteena.

Akillesjänteet kipeytyi, osin kenkien ja osin ajoviiman takia. Muutama eka tunti tuli ajettua shortseilla ilman pitkiä irtolahkeita, jolloin kylmä ja kostea ilma kinnerin jalka-aukoista pääsi viilentämään. Aukkojen sulkeminen on nyt tämän kokemuksen jälkeen laitettu vakavaan harkintaan...

Oikean jalan polvi kiukutteli jälleen, ei mitään uutta siltä osin. Liian pitkä suoritus oudokseltaan sille, eikä taida aivan "viaton" olla muutenkaan.

Kaiken kaikkiaan positiivinen fiilis jäi juhannusviikonlopusta. Radalle olisi mahtunut enemmänkin väkeä, fillaroitsijoita oli viime vuotista vähemmän. Sateinen sää ja varmaankin myös kierroslaskennan puute näkyivät osallistujamäärässä.

Tapahtuman jatko on epävarma, järjestelytiimi oli kutistunut yhden hengen kokoiseksi. Onneksi paikalla oli sentään muutama talkoolainen Annin apuna. Ilman apujoukkojen värväämistä Ratareisi 2018 jää varmaankin haaveeksi...

vph kirjoitti:

Mites, toimiko se sadekatos?

Juuei.
Just ennen lähtöä sen asensin, ja kun istuin pyörän päälle niin kypärä otti tukirautaan kiinni.
Sahaanko kypärästä niskapalan pois vai tulenko toimeen ilman katosta? Jälkimmäinen kanta voitti.
Ponchon jämästä ja ilmastointiteipistä tuli hyvät sadelahkeet
Kuvaa en näytä.

Tuossa oma kertomus. Pidetään peukkuja ensi vuoden ratareidelle.

Muutama viikko sitten tärähti vähän selkä. Siinä taustaa ratareiteen. Pieni tavoite oli vielä ennen paranyaa omaa ennätystä 2015 vuodelta ja ajaa ainakin 198 kierrosta eli vähän päälle 541km ilman nukkumisia pienillä nopeilla tauoilla...

No kaikki paikalla olivat tietävät mikä sää oli, aika monelta muultakin taisi tavoite pudota. Annille lupasin blogissa jo ilmoittautuessa, että se pyörä millä lähden radalle saa mennä prässin väliin jos jään alle 100 kierroksen (272,1km)

Vajaat kaksi tuntia oli aika kaunista mutta tuulista tuossa vaiheessa parhaillaan yaisi keskinopeus oll joku 25,22km/h. Pieniä pysähdyksiä suklaata taskuun ja särkylääkettä ja radalle nopeasti takaisin. Illalla klo 20 nollasin välillä mittarin silloin kaikki näytti vielä hyvälle 181,53km ja ajoaika oli 7 tuntia 35 minuuttia ja 5 sekuntia, keskinopeus 23,93km/h.

Seuraava mittari nollaus puolelta yöltä ja edellisiin lukemiin oli tullut lisää 83,89km. Ajoaikaa 3 tuntia 44 minuuttia ja 17 sekuntia. Keskinopeutta nyt 22,44km.

Heti perään vielä 3 vähän nopeampaa kierrosta 8,39km lisää. (21 minuuttia ja 57 sekuntia. Keskinopeus 22,94km/h) Nyt puoli yhden aikaan kun selkääkin jumitti konkin verran ja minimitavoite oli täynnä ja näytti siltä että omaa ennätystä ei kuitenkaan tulisi oli melkein pakko häipyä lepäämään vippi tilojen lattialle, koska telttakin oli purettu jo aamulla.

Jonkin verran tuli nukuttua ja lämmiteltyä aivan valkoisia ja tunnottomia jalkoja, sadevaatteet toki oli käytössä mutta kaikki vesi valui kenkiin...

Aamulla kuitenkin täytyi vielä lähteä ajamaan lisää, että saisi edes 300km täyteen. Ehkä joskus kahdeksan aikoihin tuli 27.29km lisää. Ajoaikaa 1 tunti 12 minuuttia ja 1 sekunti.
Keskinopeutta 22,79.

Vielä puolisen tuntia ennen loppua pari nopeaa kierrosta omaa täyttä vauhtia ja 5,52km lisää. Nopeat kierroksen veivät aikaa 10 minuuttia ja 45 sekuntia. Keskineutta 30,81 km/h.

Koko kilometri määrä oli306,62km ja ajoaika 13tuntia 4minuuttia ja 5sekuntia.

Palkintojen jaossa se oli oikeasti isoyllätys että pokaalituli siitä kun joka vuosi on onnistunut pysymään toisena siinä kaksikossa on on tullut vähintään 100kierrosta (272,1km) ajettua.

Annille ja kaikille apujärjestäjille kiitokset ja kaikille kanssa ajajille suurkiitokset Juhannuksesta.
Ensi vuonna uudelleen

Baskeri nousee päästä. Onnea kaikille ja Premnakselle extrat pokaalista.

Jarmo H: lle täytyy saada nojakki alle ens ratareiteen, sitten niitä kilsoja vasta tuleekin.

samuel kirjoitti:

Jarmo H: lle täytyy saada nojakki alle ens ratareiteen, sitten niitä kilsoja vasta tuleekin.

Joo nyt Jarmo vaan nojapyörämallia valitsemaan, niin ehditään "taikoa" sulle kulkupeli ensi juhannukseksi .

Kyllä. Vielä jos selkävaivoja on niin äkkiä pystypyöristä eroon.

Ja onnittelut kaikille "itsensä ylittäneille".

Tärkeimmät tulikin jo edellisissä viesteissä. itsellä tuli kilsoja 194 tällä kertaa, ajoaika vaivaiset 9,5h. Tarkoitus oli olla radalla pidempään kuin viime vuonna (_13h), haaveeksi jäi. Mutta kivaa oli säästä huolimatta, tapahtuman sosiaalinen puoli korostui kisakansliassa sadetta pidellessä

Ja tulipahan testattua varusteita Lowridea ja muita kesän reissuja silmällä pitäen. Kalvovaatteet tuntui toimivan hyvin, retkeillessä ei varmaan tule härkäpäisesti ajettua montaa tuntia putkeen kaatosateessa niinkuin nyt. Merinoalusvaatteita lisää, ja villasukkia kesäreissuihin niin kyllä pärjää

Mahe kirjoitti:

Merinoalusvaatteita lisää, ja villasukkia kesäreissuihin niin kyllä pärjää

Villasukathan ovat itsestäänselvyys kaikissa keleissä.
Vaimo oli kuopuksen kanssa interraililla ja kehui takaisin tultuaan merinovillaista t-paitaa. Sanoi, että tuo sama paita riitti koko reissun ajan. Villa ei ala haista ja vaikka likaantuu, voi helposti pestä jopa kylmässä vedessä, lisäksi kuivuu nopeasti ja voi kuivata jopa päällä paleltumatta.

jori kirjoitti:

Mahe kirjoitti:

Merinoalusvaatteita lisää, ja villasukkia kesäreissuihin niin kyllä pärjää

Villasukathan ovat itsestäänselvyys kaikissa keleissä.
Vaimo oli kuopuksen kanssa interraililla ja kehui takaisin tultuaan merinovillaista t-paitaa. Sanoi, että tuo sama paita riitti koko reissun ajan. Villa ei ala haista ja vaikka likaantuu, voi helposti pestä jopa kylmässä vedessä, lisäksi kuivuu nopeasti ja voi kuivata jopa päällä paleltumatta.

Mä en juuri muita enää käytäkkään. Pitää tosin alkaa jo varastoa uusimaan. Alkaa viis vuotta vanhat jo haperoituu. Mä siis en käytä niitä jossa on jotain muuta kuin villaa.

Onko ratareidessä nojakki oma luokkansa?

Facebookista: "Kuvassa palkittuja, muun muassa neljänä vuonna vähintään sata kierrosta ajaneet Jarmo ja Anne, eniten kierroksia nojakilla ajanut Tero, eniten kierroksia pyörällä ajanut Timo ja tapahtuman komeimman ajopelin (yksipyörä) omistanut Tuomo."