Nojapyöräfoorumi

Kiitokset kaikille mukana olleille, oli oikein hauska päivä! Enhän mää miesten perässä pysynyt mut tulipahan yritettyä . Sääkin oli mainio, ei voi valittaa.

Kiitokset Nojailijalle järjestämisestä ja kanssapolkijoille mukavasta retkestä! Kelikin oli melkeinpä paras mahdollinen.

Muutama räpsy matkan varrelta.

Lähdön hetki lähellä

Velodromilla

Suolaharjattua väylää

Förillä yli

Jommal kummal puol jokke.

Eväät

Aurinko, nojapyöräilijät ja Tuomiokirkko

Tie näyttää kesäseltä - suolaharjattu

PW kirjoitti:

Tie näyttää kesäseltä - suolaharjattu

Tuo on sama menetelmä, jota on käytetty lentokenttien kiitoratojen kunnossapidossa talvisin (huom. ei talvikunnossapidossa, joka on pirun hankalaa kesäisin. ).

Ideana on harjata satanut lumi pois ennen kuin se tarttuu tien pintaan. Jos tiellä on ehditty ajaa ennen harjakoneen tuloa, muuttuu homma pykälää vaikeammaksi, koska muodostuneet polanteet on vaikea saada irti harjaamalla.

Tähän käytetään sitten suolaamista, joka estää polanteita tarttumasta asfaltin pintaan tiukasti. Samoin suolataan, milloin vesikelin jälkeen tulee pakkasta, ettei tule luistinrataa.

Tuon menetelmän ongelma on asfaltin jatkuva märkyys. Suola imee kosteutta jopa ilmasta, joten asfaltti on lähes aina märkä ja ajaminen roiskuttaa suolavettä pyörien ja ihmisten päälle.

Minusta tämä on hyvä suuntaus, mutta suolaamisesta pyrkisin eroon parantamalla ja automatisoimalla harjakoneita. Automaattinen harjakone voisi päivystää yötä päivää ja lähteä hommiin heti kun on tarpeen.

Niinä muutamana päivänä, kun liukkaus vaatii toimenpiteitä, käyttäisin liukkaudentorjuntaan puupurua, joka on helppo seuraavalla kerralla harjata viereiselle nurmikolle, jossa se ei ole ainakaan haitaksi.

Tämä menetelmä pitäisi tiet kuivina ja puhtaina ja varsinkin kevättalvella, kun aurinko jo muutaman tunnin paistaa, lämpenisivät pyörätiet muuta ympäristöä nopeammin ja pysyisivät kuivina ja hiekattomina kesät talvet.

Olipahan mainio Turun reissu !
Rentoa meininkiä hyvässä seurassa.
Kiitokset mukana olleille ja erityisesti järjestäjälle Nojailijalle, jonka tarjoama seitsemän tähden majoituskin oli yhtä luksusta .

Tykkäsin tapahtuman konseptista: yhteislenkkityylinen pieni nojapyörätapahtuma. Ja juurikin pääpaino sanalla yhteislenkki. Muutamalla erittäin lyhyellä kirikilpailulla saatiin sopivasti lämpöjä nousemaan näin talvikelillä. Ajelu talvisella velodromilla kruunasi päivän .

Jos ihmiset ympäri maan malttavat tällaisia järjestää jatkossakin, niin tästähän tulee paras ja aktiivisin nojapyörävuosi kautta aikain !
Kynnys toteuttamiseen on erittäin matala, ei vaadi mitään erityisjärjestelyjä.
Ja odotan mielenkiinnolla niitä tarkkuus/taitoajokisoja, joita jotkut jo suunnittelivat... .

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Tie näyttää kesäseltä - suolaharjattu

Tuo on sama menetelmä, jota on käytetty lentokenttien kiitoratojen kunnossapidossa talvisin (huom. ei talvikunnossapidossa, joka on pirun hankalaa kesäisin. ).

Ideana on harjata satanut lumi pois ennen kuin se tarttuu tien pintaan. Jos tiellä on ehditty ajaa ennen harjakoneen tuloa, muuttuu homma pykälää vaikeammaksi, koska muodostuneet polanteet on vaikea saada irti harjaamalla.

Tähän käytetään sitten suolaamista, joka estää polanteita tarttumasta asfaltin pintaan tiukasti. Samoin suolataan, milloin vesikelin jälkeen tulee pakkasta, ettei tule luistinrataa.

Tuon menetelmän ongelma on asfaltin jatkuva märkyys. Suola imee kosteutta jopa ilmasta, joten asfaltti on lähes aina märkä ja ajaminen roiskuttaa suolavettä pyörien ja ihmisten päälle.

Minusta tämä on hyvä suuntaus, mutta suolaamisesta pyrkisin eroon parantamalla ja automatisoimalla harjakoneita. Automaattinen harjakone voisi päivystää yötä päivää ja lähteä hommiin heti kun on tarpeen.

Niinä muutamana päivänä, kun liukkaus vaatii toimenpiteitä, käyttäisin liukkaudentorjuntaan puupurua, joka on helppo seuraavalla kerralla harjata viereiselle nurmikolle, jossa se ei ole ainakaan haitaksi.

Tämä menetelmä pitäisi tiet kuivina ja puhtaina ja varsinkin kevättalvella, kun aurinko jo muutaman tunnin paistaa, lämpenisivät pyörätiet muuta ympäristöä nopeammin ja pysyisivät kuivina ja hiekattomina kesät talvet.

Kolmenpäivän pyöräilyn perusteella tuntuu olevan hyvä pyöräteiden hoitomuoto ainakin tuolla rannikolla jossa lämpötilat seilaa plussan ja pakkasen välillä.

Hoitamattomat pätkät oli aika "mielenkiintoisia" ajaa ja perinteisellä auraus ja hiekotustavalla hoidetut paikoin röykkyisiä ja liukkaita.