Palautuminen

Nojapyörä kuntoilu ja urheilu välineenä. Keskustelua nopeudesta, ajotekniikasta yms. Ja tietenkin nojapyörä vastaan pystypyörä -keskustelu.
Avatar
yaana
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 565
Liittynyt: 07 Kesä 2015, 18:01
Paikkakunta: Porvoo

Palautuminen

ViestiKirjoittaja yaana » 17 Elo 2019, 09:33

Palautumiseen liittyvistä asioista on ollut irtonaisia keskusteluja muissa ketjuissa. Otetaanpa ihan oma.

Mun täytyy nostaa käsi ylös virheen merkiksi ja opetella ihan uusia asioita. Tänä vuonna oli vähemmän kilsoja alla ennen lomareissua ja kisoja. Molemmat suoritukset meni mun mittapuulla vahvasti, mutta palautuminen onkin ollut hankalampaa. :(

Ensin ihmettelin, että minkä lomaltapaluuahdistuksen mä oon saanu, kun nukkuu levottomasti, väsyttää ja v***ttaa. Nyt kun vähän ajatukset selkiytyy, niin tulihan tossa kuukauden sisällä poljettua aikas paljon ja kovalla teholla. Lisäksi mä aloitin kesäkuussa käymään kuntosalilla personal trainerin ohjauksessa. Paljon uusia asioita kropalle. Tottakai se vaikuttaa myös mieleen.

Onneksi mulla on nyt ammattilainen pt, jonka kanssa voin miettiä millä tahdilla tästä eteenpäin. Tavoitteena on löytää konstit liikkua säännöllisesti ympäri vuoden ja tehdä muutakin kuin pyöräilyä. Samalla käydään läpi kaikkea muutakin: syömistä, unta, palautumista, kehonhuoltoa jne. Tuo tänvuotinen lomareissu oli niin upea, että on motivaatiota pitää peruskunto jatkossa parempana, että saa tehdä lisää seikkailuja terveellä tavalla.

Positiivisena asiana täytyy kyllä kiittää tätä porukkaa! Pidetään jatkossakin sama hyvä henki ja hauskoja tapahtumia. Tulee ladattua Maslowin tarvehierarkiasta tuttua sosiaalisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta :D
Nojapyöräilyä jo vuodesta 2015

Avatar
Vilijami
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 4013
Liittynyt: 27 Maalis 2014, 10:19
Paikkakunta: Oulu

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja Vilijami » 17 Elo 2019, 10:28

Mun ylikuntokokemuksia neljän vuoden takaa. Ei ollut hauska kokemus. Tämän jälkeen pyörän mittarit lensivät roskiin. Parempi ajella fiiliksellä mittaamatta nopeutta tai matkaa.
Vilijami kirjoitti:Muutama viikko sitten Flevo tuntui alkavan liikkua ihan lentämällä ja yhdistettynä kesän parhaisiin ajokeleihin, ajelin noin 50km päivässä kohtuu kovalla sykkeellä. Nyt noin viikon ajan teho on alkanut hiipua ja nukun helposti 10 tuntia yössä. Herätessä tuntuu niinkuin haudasta nousis ja pyöräilyinto on hiipunut. Olo on muutenkin jotenkin hermostunut ja kylmän hikinen. Huippukunnon ja ylikunnon raja on näköjään hyvin pieni.
Eilisen lenkin jälkeen vasta myönsin asian itselleni ja nyt on levon aika. :oops:

Vilijami kirjoitti:Nyt vasta. Eilen ja tänään on alkanut pyöräily maistua, enkä koe äärimmäistä väsymystä ja vastenmielisyyttä pyöräilyyn. Nyt on tuttu pyöräilyn ilo palannut. Siitä ylikunnosta palautumiseen meni siis neljä kuukautta! Tässä välillä olen käynyt kymmenkunta lenkkiä, mutta ne ovat tuntuneet raskailta ja väkinäisiltä. Pelkäsin jo, että eikö sitä hyvää mieltä pyöräilystä saa koskaan takaisin. :shock:
Pitkiä on toipumiset!

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 10542
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja jori » 17 Elo 2019, 10:44

Hyvä Vilijami, näytit esimerkkiä. :)
Kaivakaa muutkin, myös vanhat omat pyöräilyväsymyskirjoituksenne tähän ketjuun esiin helposti löydettäväksi niille, joille pyöräily on lakannut maistumasta ja jotka tätä ihmettelevät. Helppo tiedon löytäminen on yksi osa nojapyöräyhteisön "Maslowin tarvehierarkiasta tuttua sosiaalisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta". :D
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 6355
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja Pastori » 17 Elo 2019, 14:24

Mun tämän kesän systeemi tuntuis olevan aika hyvä. Heti kun on mahdollisuus ja aikaa, ajelen sadan kilsan lenkin perättäisinä päivinä tai kahdensadan kilsan lenkin yhtenä päivänä. Ja heti uudelleen kun pääsee - joka mun tapauksessa on ollut viikon tai kahden päästä, jolloin kroppa onkin jo levännyt. Riittävät tauot siis on hyvästä.

Nyt kesän jälkeen(kunnon hitusen noustua) yritän tiivistää niin että kävisin joka viikko vähintään kerran tai kaksi töissä - satasen päivä siis.
Raportoin myöhemmin miten kävi.

Avatar
Premnas
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2504
Liittynyt: 24 Maalis 2007, 21:47
Paikkakunta: Kaarina

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja Premnas » 17 Elo 2019, 16:24

Täytyy myös ottaa ravitsemukselliset ja mahdolliset muut syyt mukaan palautumattomuuskeskusteluun.

Mullahan kävi niin että viime kesän loppupuolella aloin ihmetellä hiipuvaa suorituskykyä, vaikka ajojen perusteella suunnan olisi kuvitellut olevan päinvastainen. Siitä loppukesästä meni vielä pari kuukautta että tajusin mennä lääkäriin, kun aloin olla niin väsynyt ettei mikään nukkuminen riittänyt enkä meinannut pysyä töissä hereillä ja kaikenlainen fyysinen suorituskyky oli hävinnyt jonnekin. Ajattelin jo ylikuntoakin, mutta kokeissa löytyi raudanpuute (ilman anemiaa). Aloin siitä hetkestä syödä rautaa ja eron huomasi jonkin ajan päästä, todellisen fyysisen suorituskyvyn palautuminen vei useamman kuukauden.

Luovuin siis ylikuntoajatuksesta kun rauta on auttanut näin oleellisesti. Sain takaisin pirteän olon ja palautuminen rasituksesta on hyvä. Aiemmin häirinneet sydämen lisälyönnitkin ovat harventuneet todella paljon. Ei tuota raudanpuutetta tullut niin ajatelleeksi kun oireet hiipivät elämään niin hitaasti ettei sitä huomannut.
HP Velotechnik Scorpion 2009-, Optima Cheetah 2014-, Charge Cooker maxi 2 2016- ja VeloMotion Sequoia 2017.

Avatar
janx
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2391
Liittynyt: 24 Elo 2008, 11:33
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja janx » 17 Elo 2019, 21:12

Varastoraudan puutteesta olen kuullut etenkin tänä vuonna monesta suunnasta. Hemoglobiini voi olla ihan hyvä, mutta ferritiini eli varastorauta alhainen. Huomioitavaa, että tämä on useimmiten naisten vaiva ja nyt tähän alettu kiinnittää enemmän huomiota. Miehilläkin sitä esiintyy, mutta silloin kyse on yleensä jostain vakavasta sairaudesta.
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and drive." -janx-
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & SpecBike Trike (03/19-)

Avatar
yaana
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 565
Liittynyt: 07 Kesä 2015, 18:01
Paikkakunta: Porvoo

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja yaana » 18 Elo 2019, 08:24

Kiitos kun lähditte jakamaan kokemuksia ja ajatuksia. Toki pitää mennä lääkäriin, jos alkaa mennä pitkäksi tai tuntua tosi pahalta. Rautaa mä olen joutunut seuraamaan koko ikäni. Vuosi sitten oli hyvällä tasolla, mutta sen jälkeen on ruokavaliokin vähän muuttunut.

Mieli parani jo siitä, kun hiffas että syy voisi olla palautumisessa. Uskon, että pt osaa neuvoa suuntaa, kun sillä on kokemusta kaikenlaisista liikkujista sohvaperunoista ammattiurheilijoihin.
Nojapyöräilyä jo vuodesta 2015

Jarmo H
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 323
Liittynyt: 05 Heinä 2015, 22:04

Re: Palautuminen

ViestiKirjoittaja Jarmo H » 19 Elo 2019, 19:15

Tietysti jos veriarvot tai muut terveysasiat eivät ole kunnossa, voi jaksaminen olla vaikeaa.
Mitä oikeasti ylikunto on, sitä en lähde yrittämään selittämään joskus siitäkin jutellut paikallisten urheiluammattilaisten kanssa, harma tavallinen ihminen treenaa niin kovaa että tulee ylikuntoa, muuten kyllä väsymästä ja huonoa oloa jne.

Monella voi olla syynä palautumiseen liian kova vauhti... Ajatellaan että jos joka päivä juoksisi vaikka 10km omaa maksimi vauhtia ja huomenna yrittäisi saman uudelleen ja ylihuomenna jne jossain vaiheessa varmasti palautuminen alkaisi hidastua ja tökkiä, jos taas joka päivä kävelisi rauhassa 10km niin palautuminen tapahtuisi varmasti yön aikana ja aamulla ei olisi minkäänlaista väsymistä ainakin liikunnan ansiosta.

Sama se ehkä pyöräilyssäkin omalta osalta koko vuoden keskivauhti on hyvin hidas ja harvoin seuraavana päivänä on sellainen olo että ei jaksa, varmasti tuntemus olisi erilainen jos yrittäisi ajaa paljon kovempaa.

Tässä omaa mielipidettä. :)


Palaa sivulle “Nojapyöräily urheiluna”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa