HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Haluatko jakaa Sinun omia kokemuksiasi/näkymyksiäsi nojapyöräilystä?
vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Ei mene kuin Strömsössä. Takakiekko tarvitsee rihtausta ja takajarrun oikean längen sivusijainnin säätöruuvin kärjen edestä on ulkokuoren muovi murtunut. Toisaalta ruuvin vaikutus näkyykin toisin kuin luulin, kun on sopivan jäykällä jarruvaijeri ja barrel adjuster. Puleerasin pökälettä, jos vaikka onnistuisin välttämään rihtauksen opiskelun ja kämmäämisen vaaran. Ei onnea. Vain alkuperäiseen löysyyteen jättämällä jarrutuksen, eli turvallisuutta vähentävän pienellä jarruttamisella löysällä pitkällä jarrukahvan liikkeellä ja käsin takajarrujen avaamisen lopun suorittaen voi välttää kiekon hipaisun oikean puolen jarrupalan etupäätyyn.

Kun v jarru on Shimanon tuotenimi ja pyörässä on Clarks jarru, oikea nimi on Cantilever ja yhden videon mukaan canteissa on jarrupalan päät useammin eri kohdassa. En ole katsonut vielä, onko jarrupalan vieressä kahta prikkaa, joissa on toisessa pyöreähkö ja toisessa koverat vastakappaleet, jotta voisi kääntää jarrupalaa rinnakkaiseksi jarrupinnan kanssa. Nyt on kahdessa akselissa vinossa. Pala osuu jarrupintaan kallellaan etupää ennen takapäätä.

Voisi lusmuta rihtauksesta hetken, jos jarrupalan saa käännettyä. Kaikkea ei ehdi kerralla, piti jatkaa ajoharjoittelua ja kokeilla isomman takarenkaan vaikutusta. Tietty laitoin Pergon väärin päin. Kun ei taida olla tarve vaihtaa jarrua, ei ole niin suuri tarve kääntää kiekkoa. Sitä ihmettelen, miksi pyörimussuunnan merkin pitää olla niin näkymätön, että hämärässä kellarissa on vaikeaa nähdä se? Monessa renkaassa. Päivän valo paljasti karun tilanteen. Karumpaa oli väsytetyn kropan kunto koeajolla.

Aloitin Pergolla 1,8 Barin paineella ja pomppi lähes kuin aiemmalla renkaalla. Pudotin painetta kesken ajon ja paremmalta tuntui. Otin kellarissa tuhauksen lisää pois. En ole mitannut painetta, mutta vieläkään ei Schwalben suositusta 15 % litistymästä ole silmämääräisesti tainnut tulla niin taakse nojaten kuin penkki mahdollistaa.

Lintsiä noustessa totesin jäykistäväni niskaa vielä enemmän kuin tasamaalla. Kun olin ajotauolla oppinut rentoutumaan paremmin, keskivartalo ei jännittänyt ja hallinta töyssyissä parantui. Luultavasti aivoille jäi enemmän aikaa käsitellä signaaleja ja huomasin niskatuen tarpeen. Ei ollut riittävän rentoa pään kannattelu niskalle sittenkään. Vielä pahempaa on sen syyn selviäminen, miksi on niin tarkkaa istua keskelle tai hallinta heikkenee äkkiä.

Selkänoja on niin kapea, että selkä muljuu kovaa polkiessa lukottomilla polkimilla ja vielä enemmän haittaa ylämäessä polkemista, kun ei ole lapaluille tukea, jota vasten voi työntää. Lapaa tukeva istuin estää sivuttaismuljuamisen ja luultavasti lisää hallittavuutta. Niin ainakin kävi Streetmachinella, kun lisäsin tuen lapaluille.

Tekemistä riittää ja jatkossa tulee ajamiseen stoppi viikoksi, kun olen henkilökuntana kahdessa isossa frisbeegolfkilpailussa. Jos käsi paranee, saatan ajaa tutustumaan kahteen neljästä radasta, joilla en ole käynyt. Kuvaajalle kisat ovat raskaammat kuin heittäjille, joten ähky tulisi, jos ajaisin viikon ajan eri radoille ja juoksisi radoilla ehtiäkseen parhaaseen kuvauspaikkaan pomppujen kuin jänö jokaisen heittäjän jokaisen heiton purkkiin saamiseksi. Ei riitä kunto, kun muutakin vapaaehtoistyötä joudun tekemään arjen pyörittämisen lisäksi.

Siten olisi kivaa, jos onnistuu rihtauksen lykkäys.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Niin paljon muutostarpeita, ettei noin vain kaikkia voi muistaa kirjata aina. Nostin ohjainkannatinta muutaman millin palattuani koeajolta polvi arkana jarruvaijeriin ja ohjaustankoon hipomisen jäljiltä. Näin lyhyt töpöjalkako liian pitkäjalkainen? Höh. Piti nostaa ohjaintolpan sadesuojana olevaa tulppaa, jotta ohjainkannatinta sai nostettua, ehkä 3 mm 4 max. En yrittänyt maksimaalista nostoa, kun en tiedä, kuinka paljon kannattimesta voi olla yli tolpan huipun riskeeraamatta irtoamista. Ehkä jotain kitkamateriaalia voisi lisätä tolppaan, jotta voisi hieman vielä nostaa kannatinta.

Näyttää 31,8 mmn tolpalta, mutta mittaus tekemättä, kuten Triathlonpyörän alkuperäisestä nousevammasta kannattimesta, jonka avulla voi nostaa ohjaustankoa hieman lisää. Kun ei ole pakollista vielä vaihtaa takajarrua tai sen vaijeria, ei ole niin hoppu lisätä työmäärää ohjauskannattimen ja mahdollisesti ohjaustangon vaihdolla. Nyt ohjausote on leveä ja kädet eivät ole keskivartalon edessä. Aeroedut kiinnostavat, voi olla tarvetta vaihtaa tanko, jolloin samalla menisi kannattimen vaihto. Toinen vaihtoehto on siirtää nykyisessä tangossa osia keskemmälle ja pätkiä ylijäämä pois, mutta muoto ei taida olla ihanteellinen ainakaan ja luultavasti ihan väärin. Pitää kokeilla kädet keskemällä ajamista jossain vaiheessa. Kun yleensä kädet lähekkäin ajo on kiinteärunkoisella ja pystäreillä hätäisesti kääntyvää ja toistaiseksi taitojen puutteesta johtuen MBBllä on vajetta nopeista suunnan muutoksista, voi kapea ote oppimisen jälkeen olla hyvä asia.

Slalom on tuottanut ahtaissa paikoissa ongelmia. Kahdessa lähellä olevassa paikassa on 90 asteen mutkia lähekkäin. Hesarilta radan varren kevlille käännytään alamäestä oikealle ja harvan metrin jälkeen vasemmalle ylös. Alku meni mainiosti, mutta reaktionopeus, hallinnan puute sekä epävarmuus ja jahkailu, osaanko minä johtivat siihen, etten osannut. En saanut käännetyksi ja mikä tärkeintä tällä pyörällä tiukoissa mutkissa kallistettua vasemmalle. Vasemmasta ysikymppisestä sain käännyttyä vain kymmenkunta astetta jaloilla ohjaten. Luulisi sirkustaiteilun keskivartalolla jalkojen kääntämistä tukien helpottuvan, kun hartiat saavat tuen, mistä työntää vastaan käääntyviä jalkoja. Eilen tuossa mutkassa keskivartalo pakeni osin alta pehmusteiden litistyessä. Vaikka iskunvaimennuksen kannalta olisi enemmälle tarvetta.

Lukkopolkimet ovat mielenkiintoinen asia tässä pyörässä. Ilman ohjaustangon nostoa vaatisi mielenkiintoiset lukkokengät, jotta polvet eivät osu mihinkään, jos jarruvaijerin kiinnitys ohjaintankoon nykyistä ylemmäs ei riitä. Lisäksi ohjaustangon mutkista johtuen polvet pystyssä ajaen tuppaa polvi osumaan tankoon, jos jalkoja ei siirrä polkimien normaalista sijainnista ulkoreunaa kohden. Sittenkin on parempi kallistaa polvet sivuille, jotteivat polvet osu koko ajan tankoihin.

Lukollisissa kengissä klossien pitäisi sijaita kengän keskilinjasta sisäreunaan päin ja olla hyvin etupäässä, jotta jalat alittavat polkemista estävän harmillisen metalliesteen. Jos ei lyhennä kampia. Mikä ei ole viisasta näillä välityksillä huippunopeutta ajatellen. Voi olla kokeiluvaiheen jälkeen retkikamelin roolissa ihan OK muutos ottaen mäen nousun ja startin raskauden näin pitkällä lyhimmällä välityksellä. Eilen löytyi mäkistartti, jossa sutaisi, ehkä kesäkuumalla pito riittäisi.

Vielä en täysin ole haudannut ratahaaveita, joten hankin kokemusta pitkistä kammista tässä yhteydessä ensin. Kun on niksejä ohjaustangon nostoonkin kokeilematta. Esimerkiksi ylösalaisin nykyisen ohjaustangon kääntö nostaisi mahdollisesti pari milliä väliä polven ja tangon välissä. Nyt on pienestä kiinni riittävyys, lukkokenkien kanssa on vaikeampaa. Polvet sivuille harittaen ajaminen ei ole terveellistä pitkän päälle polville luultavasti tosin. On tämä opettavainen pyörä tuunata.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja PW »

vaaka kirjoitti:

On tämä opettavainen pyörä tuunata.

Street Machine, vai joku muu?

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Nimimerkin jorhar rakentama Claudbutler pystärin konversio Cruzbiken kitillä MBB nojakiksi. Siksi kysyin raadin mielipidettä uuden pyörän saatuani, että pitäisikö perustaa uusi ketju uudelle pyörälle tai muuttaa otsikkoa tästä ketjusta, kun menee niin helposti pyörät sekaisin, kun kahdesta puhuu samassa ketjussa. Ei sillä, ettenkö jaksaisi kirjailla aina välillä MBB, mutta kun unohtuu änkeä joka paikkaan. Tänä vuonna ei Streetmachinella ole ajettu, eilen tuli korkattua lumi- ja vesisade MBBllä.

Ei ihme, että väsyneenä koeajo eilen viileissä vaatteissa ehtimättä kunnolla lämpiämään lihaksissa tuntui rankalta Lintsiä ylös. Äsken latasin tiedot GPStä ja ajoin 15-16 km/h, joten nopeammin kuin viiimeksi ja silloin oli lihakset lämpiminä.

Jäi mainitsematta edelleen yksi eilisen havainto, joka oli kerrankin mukava. Selkänojassa on valmiina kaksi reikää sopivalla korkeudella lapaluita tukevan palikan kiinnitystä varten. Jos laitan jonkun riman tai lankun selkänojan etupuolelle, pää nousee aavistuksen verran. Oletan, että silti en selviä ilman niskatukea pidemmän päälle tai niska rasittuisi. Vähän kämäistä on tehdä extratyötä, jota luultavasti joutuisi tekemään, jos ensin laittaa lapatuen ja siten huomaa niskatuen tarpeen. Sitten pitää aloittaa alusta ja tehdä monimutkaisempi systeemi, kun ei tuuri käy kumminkaan poikkilankkun niskatuen helposti liittämisessä. Mun tuurillani. Tai sitten saa käydä flaksi. Juuri asiaa sadatellessa saattaa sittenkin löytyä idea hmm... No tekee, kun kerkeää, ei ole ihan liian paljon tilaa kalenterissa, mutta muutostarvelistassa on sentään pituutta. Onneksi ei ole vielä parhaat pyöräilysäät, jolloin varsinkin ajaisi mieluummin kuin rakentelisi.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja PW »

vaaka kirjoitti:

Nimimerkin jorhar rakentama Claudbutler pystärin konversio Cruzbiken kitillä MBB nojakiksi. Siksi kysyin raadin mielipidettä uuden pyörän saatuani, että pitäisikö perustaa uusi ketju uudelle pyörälle tai muuttaa otsikkoa tästä ketjusta, kun menee niin helposti pyörät sekaisin, kun kahdesta puhuu samassa ketjussa.

Kyllähän ne eri ketjussa kannattas olla, muuten mitenkään tajuu mistä millonkin...

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Siksi olen yrittänyt viljellä joka viestiin MBB, kun uudesta pyörästä olen kirjoittanut. Yrittänyttä voidan laittaa epäonnistuneen lokeroon välillä.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

MBB opettelu jatkuu. Taas kylmiltään mäkitreeniin ja pitäisi kokeilla eri housuja, jotta näen, johtuuko hankaluus housuista, vai nojalihasten rapistumisesta, 9 asteen lämmöstä, yhdistelmästä, vai mistä. Eilen kahdet housut päällekkäin fribaa nakkelemassa oli pakko ottaa pois tuulihousut. Mokomissa vielä haaruksessa ratkennut sauma viittaa heittäessä havaittuun jalkojen liikkuvuuden rajoitukseen. Grr.

Kun edellisreissun päätteeksi vähensin ilmaa takarenkaasta, ero oli pieni oikeaan suuntaan. Nyt keskittyessä slalom Hesarilta radan varren kevlille meni keskittymällä läpi. Ei ihme että oli ekalla yrityksellä vaikeaa, kun on shikaanissa paljon epätasaisuutta, joka pompotti nytkin alennettiin painein.

Radan varren kevlillä Hesarilta Kallion virastotalojen suuntaan nouseva mäki nousi, kuten koirapuiston lähellä oleva hiekkatienousu pienellä alkuvauhdilla jalankulkijasta johtuen sekä Linnanmäki. Hitaasti ykkösellä taas kävelijästä johtuen Linnunlaulun itäpuolella oleva sama mäki tyssäsi voiman puutteeseen ekan osan nousua puolessa välissä. Olisi vähän ylemmäs mennyt, mutta vastaantulijat tulivat kaksi rinnakkain, joten väistin.

Näkyy löytyvän karvan lapoja leveämpi pala lastulevyä, joka oli ekassa versiossa Streetmachinen penkkiä. Pitäisi mitata penkin reiät, jotta näkisi, kuinka leveät ruuvit ja mutterit pitäisi hankkia. Sitten on mahdollinen niskatuen tarve ja pitäisi mitata myös splitter platen pituus, jos joku jämäpala löytyisi Finnfoamia samalla rautakauppareissulla.

Käsi kipeä ja sataa... Olisi pari kevyttä kestävää kiekkoa hankittava käden rasituksen vähentämiseksi kämmenheitoissa. Eilen eka hyvä kierros fribaa tälle kaudelle ja ilman normaalisti hyvin pitävien kenkien lipeämistä paikaltaan lähestymisheittoa tehdessä olisi tullut puhdas kierros. Mitä tehdä? Hmm. Käsi tykkää pienestä liikkeestä ja raivoaa nopeasti tehoja nostaessa. Tietysti kaveri kutsui illalla heittämään eilen, kun olin tehnyt 75 % toistoista alkuperäisen juuri leikatulle liian kovan kuntoutusohjelman mukaan maksimipainolla nykyisen tiedon mukaan maksimipainolla 5 kgn puntilla. Kun oli vanhaa kipuilua joka päivä viime tiistaista ja la alkaen 8 pv putkeen saa rassata kättä ja sähköremppa on edessä ja on univelkaa, kaikki meno on liikaa ja torkut houkuttavat lyhyiden unien jälkeen. Enemmän kuin pyörän tuunaus, lisää ajaminen tai lisäkiekkojen osto.

Rahareikä ja alentuneet tulot tulevat Suomen EuroTour kisan kuvaamisesta, joten törsäys urheiluvälineisiin, joita ei passaa käyttää kuntoutustarpeesta johtuen ei hotsita. Matkustus maksaa, kun pyörällä ei uskalla mennä edes lähimmälle radalle, kun kuvaus ottaa koville lyhyemmissäkin kisoissa. 8 pv ei ole ikinä yritetty ja on pidempi putki kuin pisimmässä kisassa mm skaboissa. Nyt on usean kisan putki ja tietysti töiden jälkeisessä univelassa aloittaen. Usein joudun oikomaan kamerakäden sormet toisella kädellä lyhyemmissäkin kisoissa ja nyt käden kunto on etukäteen kivun puolesta huono. Lihasvoima on sentään nousussa, mutta ei enää voi treenata voimaa ennen kauden pääkuvauskohteita. Jotta käsi rauhoittuisi. Siten pyörähommatkin pitää ottaa tosi passiivisesti.

Oletan lihasteni surkastuneen noja-asennossa ajamisen suhteen. Pitkissä kuvaussessioissa paino putoaa ja jalat saavat treeniä, joten jos en telo itseäni, on kai nopeaa sopeutumista tiedossa. Kun on aiempaa kuntoa aktivoitavaksi. Ja uudet treenitavat usein nostavat kuntoa pikaisesti.

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5150
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja jooseha »

vaaka kirjoitti:

MBB opettelu jatkuu. Taas kylmiltään mäkitreeniin ja pitäisi kokeilla eri housuja, jotta näen, johtuuko hankaluus housuista, vai nojalihasten rapistumisesta, 9 asteen lämmöstä, yhdistelmästä, vai mistä.

Mun veikkaus on että kääntyvästä keskiöstä :wink: Opetellessa toisina päivinä sujuu nätisti. Toisina taas huonommin. Kuukauden päästä menee jo hienosti.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Kun pääsin aiemmin 13 tai 14 asteen lämmössä ajamaan, lihakset lämpenivät ja toimivat paljon mukavammin. Lämmintä oli hien tuoton puolesta kyllä riittämiin ylämäkiä vääntäessä. Oli vain niin lyhyt reissu sateen alkamisesta johtuen, ettei päässyt näkemään, olisiko lihaksista tullut paremmin toimivia ajan kanssa.

En tiedä, mikä aivopieru mulla oli, muttei ole mitään jakoa kääntää ohjaustankoa ylösalaisin, polvi kopsahtelisi äkimmin tankoon, jos edes mahtuisi pyörimään. Yksi mahdollisuus olisi väkivalloin vääntää tankoa ylemmäs, kun on pienestä kiinni.

Alamäessä 41,6 km/h ja heilahtelua sivukallistuksessa oli, kun poljin kovaa sekä alustassa oli reikiä ja töyssyjä. En tiedä, riittääkö lapaluille ja ehkä niskalle tuen rakentaminen hallinnan parantamiseen kovaa polkiessa. Kun poljin niin kovaa, että pyörä ruepsi kallistelemaan puolelta toiselle, tuli lisäohjelmaa, kun käsin luultavasti väänsin eturengasta sivuun enemmän kuin mitä pelkästä kovaa polkemisesta aiheutui sivuttaisheiluntaa vuoronperään eri puolille polkaisusta johtuen.

Polvi osui nippusiteellä jarruvaijerin ohjaustangon suojaan siirron jälkeen ohjaustankoon enää, mutta valitettavasti töyssyissä lukottomat kengät lipesivät polkimilta usein ja vasen polvi varsinkin kopsi ohjaustankoon. Pitää kokeilla varmaan ohjainkannattimen nostoa vielä enemmän yli kannatinputken kärjen ja tarvittaessa lisätä jotain kitkanauhaa väliin. Vielä en ole vaihtamassa pidempään kannatinputkeen, kun en ole edes katsonut, miten nykyinen on toteutettu. Ei näytä samanlaiselta sisältä kuin muut näkemäni pyörät. Tässä kiinnitysruuvi on tangon pohjalla ja ontto tanko ylettyy kymmeniä senttejä korkeammalle, kun muissa näkemissäni pyörissä on ruuvi tangon yläpäässä.

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5150
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja jooseha »

vaaka kirjoitti:

En tiedä, riittääkö lapaluille ja ehkä niskalle tuen rakentaminen hallinnan parantamiseen kovaa polkiessa.

Näpit irti "parantelusta" ennenkuin olet kunnolla oppinut pyörän tavoille!
Tuo(kin) paranee kilometrien myötä. Viljamin ohjeen mukaan ensimmäiseen tuhanteen kilometriin ei saa tehdä muutoksia. Viisas neuvo ;)

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Yhden levyn nimi on juggling 9 or dropping 10 muistaakseni. Jos ei pääse tonniin asti kolaroimatta... Eli jopa pienissä nopeuksissa tulee ilman töyssyjäkin oho hetkiä vielä ja suurissa vauhdeissa ongelma korostuu. Jos ei olisi paljon liikennettä, ei se vikurointi olisi kai niin paha asia.

On ihan selvä juttu, että oppii nopeammin ja taitavammaksi ajajaksi vaikeammin hallittavalla pyörällä, kun kropan voimat ja hallinta paranevat herkällä pyörällä. Jos ei kaadu ja telo itseään. Koska tämä MBB pyörä vaatii enemmän kallistelua ohjauksessa ja vähemmän käsin etukiekon kääntelyä, on tuplaoppimiskurvi. Kallisteluun on keskityttävä enemmän kuin ennen henkisesti, joten pitkät reissut ja väsyneenä ajo ovat vaarallisia, jos koivet edes kestävät pidempiä aikoja lämpöjen nousua. Lapatuki auttaa kallistelussa, joten on kompromissi, ottaako sen käyttöön. Oppii sitä hitaamminkin. Turvallisemmin kyllä, jos kontrolli kasvaa alusta alkaen.

Jos tiet eivät olisi roudan raiskaamia, ei olisi niin suuri tarve hallinnalle. En tuntenut oloani varmaksi reikäisellä asfaltilla alamäessä 40 km/h, kun jousittamaton pyörä hyppi ja etupää ohjasi hetkittäin itsekseen sen lisäksi, mitä polkeminen heilutti pyörää ja käsin sähläten vedin vinoon ohjaustankoa. Suurissa vauhdeissa Streetmachine on paljon turvallisempi taidon puutteet pois lukienkin, koska töyssyt vaimentuvat ohjausta muuttamattomaksi. Mitä tietysti auttaa kiinteä runkokin.

Se lapatuki ei ehkä ole silti se ison juttu, kun on vielä yksi vaikuttava tekijä. Niskatuelle on selvä tilaus siksi, että vatsalihakset ovat aivan liian jäykkinä kannatellessa hartioita ja päätä, jos nostan ylävartalon niin ylös, ettei niska rasitu. Jos makaan aerodynaamisesti niin takana hartioita ja päätä pitäen kuin penkki koskettaa ylimmässä kohdassa selkää, niska jännittyy. Niskan jännitys rennolla vatsalla lisää kontrollia paljon, kun keskivartalo löysänä toimii iskunvaimentimena.

Pitää tuumailla, onnistuuko keskivartalon ja niskan yhtäaikaisesti rentoutus niskatuen avulla yhtäaikaisesti sellaisella tuella, joka ei lisäksi painoa ja työmäärää, jos pitää rakentaa lapatuki. Vaikka taidot kasvavat, ei joustamaton pyörä vauhdissa jätä hyppäämättä, jolloin lapatuki olisi hyvä hengenpitimenä. Raaps. Niskatuki saattaa riittää kropan rentouttamisen ja pään tukemisen kautta ilman lapatukea töyssyn hallinnassa. Sitä ei tiedä kuin rakentamalla ja ajamalla. Se lisäisi tietoa ja on toinen puoli oppimista.

Eikö täällä olla oppimassa niin ajamista kuin rakentamista ja muutosten vaikutusta ajamiseen? Rupesi kiinnostamaan se, riittääkö turvallisuuden ja hallinnan lisäämiseen pelkän niskatuen rakentaminen. Se rajaisi painon lisäystä, jos ei tarvitse turvallisuuden lisäämiseksi lisätä lapatukea. Vähentäisi lapatuesta selkään tulevaa painetta, jos lankun laittaisi penkin eteen. Tosin lisäpainolla penkin taakse lankku ja lankun eteen lisäpaloilla penkin kanssa samaan tasoon lisäys poistaisi selän lisäpaineen vaaran.

Kun iskunvaimennus on nyt rajaava ongelma hallinnalle, ei ole aika kokeilla 406 takakiekkoa. Toinen vaikeus 406 kiekon ja hallinnan kanssa on alemman painopisteen nopeampi kallistelu sivuttain, kun nyt on taitoihin nähden turhan ärtsy ohjaus. Siten MBB vaikuttaa herkullisella opettajalta, kun taitojen kartutustarve ei heti lopu kesken.

Vielä laskematta ilmatilavuus nykyrenkaan ja leveiden 406 kumien välillä. Jos edistyn joskus 406 takarenkaaseen, luultavasti ei passaa alle 60 millistä käyttää alkuun iskunvaimennuksen kannalta.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

"Lepoa" pyöräilystä. Töissä vaihdoin vuoroa henkilöstöpulan avittamiseksi, mikä avasi mahdollisuuden videoida lisää frisbeegolfia. 8 pv putkessa autsh. Viime vuosi meni kuvaustauolla, nyt koston kanssa takaisin. Vaika olin töissä ja valvonut 02.27stä asti, koivet kantoivat paremmin kuin edellisvuonna. Ei passaa leijua, kun yksin kuvatessa menen enemmän heittäjien mukana kävellen heidän läheltään kuvaten, mutta toisen kameran tullessa paikalle siirryn vastaanottopäähän, jolloin juostaan ja reilusti.

Hyvä että juoksentelin korvatorven tulehduksesta huolimatta jo talvella. Kaikki apu tarvitaan tähän maratoniin. En tiedä, onko kukaan kuvannut enempää putkeen ikinä tätä lajia. Kun juoksua tarvitaan kuvaustyylilläni kahden kameran moodissa vauhdin lisäksi tulee myös normaalia enemmän matkaa kuin kuvattavilla urheilijoilla. Koska urhjeilijat menevät lyhyintä reittiä ja mä juoksen jokaisen neljän kuvattavan heittäjän optimikuvauspaikkoihin joka heitolla. Kilsoja kertyy urheilijoita enemmän. Sitten pidätellään henkeä juoksun perään, jottei kamera heiluisi niin kauheasti. No heiluuhan kamera silti, mutta vielä pahempaa olisi ilman pinnistelyä.

Kutsutaan nyt vaikka pyöräilyn ristiintreenaukseksi kuvausvermeiden kanssa juoksentelua.

Voi jäädä foorumilla olo vähemmäksi viikoksi.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Kuusi kuvauspäivää putkeen=juokse maastossa painojen kanssa ja jäykisty patsaaksi hengittämättä, operoi videokameraa tärisyttämättä yli 10x zoomilla kuvaa sykkeen ollessa riittävän suuren. Tänään juoksin ylös Kivikon half pipen ja sitten olikin hengityksessä pidättelemistä. Saman mäen jyrkempi puoli kuin salsan videossa hiekkatietä nousu, mullahan ei olisi ollut mahdollista avata sanaista arkkuani samoin, koska oli kirjaimellisesti turpa kiinni ja happi loppuu hävettää.

Painojen lisäksi lisähaastetta tuo kamera kolmijalan päässä esteitä väistellen liikkuminen. Usein juosten ylämäkeen. Ja silti energiansäästömoodissa mennään, kun vatsa on löysänä ja unen tarve mahtava. Ikinä en ole nukkunut yhtä paljon näin monena päivänä putkeen, paitsi edellisyö oli 6 h alle, mikä lisäytyi pakollisella päikkärillä. Kun on kaksi päivää jäljellä ja ikinä en ole näin monta päivää putkeen kuvannut, ei ole tajua kuntoni rajoista, joten on säästeltävä.

Viime vuonna jäi kuvaus väliin pyöräilyltä. Kaksi vuotta sitten olin ihan eri kunnossa, kun tässä välissä on löytynyt kolmas vaiva kädestä, jota olen ehtinyt kuntouttaa, käsi ei ärsyynny läheskään yhtä pahasti. Flying Brewsterkohan on panimon nimi, joka teki kisaan Tyyni IPA nimikko-oluen? Kun pakeetteri kurvasi paikalle, avustin nostelussa isommin kertanostoin kuin muut. Ei paha vammaiselta, jonka käsi oli ärsyyntynyt puoli viikkoa ennen kuvausten alkua.

Juoksu se vasta kehittynyt onkin. Silti osaa läähättää. Ei ole lähellekään näin isoin painoin juostu kuin sitten kaksi vuotta sitten.

Huono puoli on, että nyt vasta ehdin tälle foorumille ja en ehdi rästejä lukea. Kilsakisaankaan ei saa merkata raskaampaa pyörättä liikkumista. Ne siat sääntöjen tekijöissä grr :mrgreen:

Avatar
vph
Sisällöntuottaja
Viestit: 1164
Liittynyt: 14 Loka 2014, 10:49
Paikkakunta: Provence-Alpes-Côte d'Azur ja Espoo

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vph »

Olisit jättäny painot pois kyydistä, niin olis ollu helpompaa juoksennella.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: HP Velotechnik StreetMachine GT - harjoittelupäiväkirja

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Vain yhdellä kierroksella sain lukkojen taakse kamat ja oli kieltämättä selvästi mukavampaa. Otin treenin kannalta, kun elättelin toiveita jaksaa juosta loppuun asti. Onnistui, mutta polvi ei vikana kuvauspäivänä noussut vanhaan tapaan.

Setti venähti yhdeksään peräkkäiseen työpäivään, kun vikana päivänä oli vapaaehtoisten kisa väliaikaisella radalla Söderkullan kartanolla, minkä jälkeen purimme sen radan ja ja Sibben radalta mellakka-aidat, mainokset ja normaalista muutettujen väylien out of bounds tikut. Onneksi oli porukkaa, kun mainoksia on paljon ja järeistä materiaaleista, kun on kestettävä myrskyä. Korien kantaminen erikoissijoituksista on hyvä punttitreeni, parempi kuin mellakka-aitojen irroitus toisistaan ja kantaminen peräkärryyn bulkkina. Aita on kevyttä kamaa noihin koreihin verrattuna, on kevyempiäkin koreja olemassa. Olisiko lisäpaino tehty varkaiden karkoittamiseksi?

Pakko lepuutella, mutta hieman harmittaa, ettei lopullinen painon pudotus ollut yhtä suurta kuin kovan duunin ärsyttämän vatsan tyhjennys kolmena päivänä antoi olettaa. Puoli kiloa on nyt vähemmän painoa kuin aloittaessa, kun suolen mutkaan on tarttunut jotain.

Hyvä puoli on jalkojen voimien kasvu, tosin kisassa vapaaehtoisten kesken kävi hassusti, kun tarvitsin hankalassa paikassa jaloista paljon tehoa, kun kädellä ei mahtunut kovaa heittämään. Jalka upposi maahan -tee se itse hautaus aloitettu.

Oli kohtuullisen gourmet kokemus vapaaehtoisten kisan ja purkutalkoiden välinen brunssi Söderkullan kartanolla. Normihinta 18,50 € ei ollut pelkästään hienosta ympäristöstä ja paikan omistavan kunnan kassan täyttöä. Jos hyvä ruoka maittaa, voin suositella, jos vain menyy säilyy samana. Härkäpastrami varsinkin oli kova juttu, olen vain kerran syönyt paremmanmakuista lihaa.

Hyvää oli myös kisaa varten tehty Hopping Brewster panimon Tyyni IPA. Tyyni on kisan nimi. Myös Hiisi panimolla on heittäviä henkilökuntalaisia, jälkimmäistä kuvasimme kahdella kameralla kierroksen verran. Oluthepun ollessa kyseessä, ei liene yllätys, että oli hauskin kuvattu kierros ikinä. Läppä lensi jatkuvasti ja jutut olivat parempia kuin avajaisissa esiintyneen stand up koomikon.

Hki-Porvoo välillä hyviä herkkutaukohetkipaikkoja on Cafe Taivas, jos muistan nimen oikein Cafe N'avettan lähellä, mutta pieni vaihtoehto pienen matkaa Porvooseen päin on myös Cafe Sibbe Joensuun tilan lähellä.

Nyt on levytetty Nobel voittajan huoneessa ja kun paikan laatu pitää kuulemma tarkastaa vessassa käymisellä, check. Kävelty ja juostu on myös AIV-tie nimisellä kadulla.

Lepopäivä on pakollinen ja nyt luomet painavat, joten jatkounille.

Vastaa Viestiin