Ei se ole iso ongelma . Itse ajoin tuhansia kilometrejä ensimäisellä Stern 1:llä . Eikä tuosta viasta ollut , kuin alussa haittaa. Yksi konstti on siirtyä lyhytkampisten seurakuntaan .
Ei tuo oo mikään ongelma vaan ominaisuus jonka kanssa on helppo oppia elämään. Mulla on sama ominaisuus ollu vaikka kuinka monessa pyörässä. Itseasiassa suurimman osan nojakkikilometriestäni olen ajanut pyörillä joissa kammet osuu kääntyvään eturenkaaseen.
Haarukkaa ei pidä missään nimessä kääntää, menee jättö päin persettä. Jos jätön haluaisi pitää alkupeärisen kaltaisena niin haarukkaa pitäisi taivuttaa hieman enemmän mutkalle eteenpäin koska keulan kulma on muuttunut vähän loivemmaksi.
Lyhkäsemmillä kammilla tuon kyllä saa korjattua. Omassa Pioneerissa joskus siirsin penkkiä muutaman sentin eteenpäin eli tein vaan uudet kiinnitysreiät jakkaraan, taisin siirtää sen pulttivälin verran niin parilla reiällä selvisi per kiinnike.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Lyhyemmät kammet mahdollistavat (vaativat) kampikeskiön siirtoa edemmäs, joka sekin antaa lisää tilaa. Minä suosittelen alle 120 mm kampia. Yksikään ominaisuus ei huonone, mutta moni paranee.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Yksikään ominaisuus ei huonone, mutta moni paranee.
Lumessa ja ylämäessä liikkeelle lähtö vaikeutuu. Pitää käyttää kevyempää välitystä jotta saa saman voiman ja silloin yhdellä polkaisulla etenee lyhyemmän matkan ja toisen jalan polkimelle nostamiseen jää vähemmän aikaa.