SH32

[Jarcco]

Ketteryydelle tekisi kyllä ihmeitä mikäli eturatas olisi samalla akselivälillä eturenkaan takana.

Mitä tarkoitat?

Joose ehdottaa että siirrät keskiötä sen verran taaksepäin että etupyörä mahtuu kääntymään sen ohi. Minusta voisit hyvin siirtää etupyöriä eteenpäin. Kyllä siitä ihan ketterä silti tulee kun pyörät mahtuu kääntymään kunnolla. Näin paljon kääntyy polkuautossani 16" pyörät:

Jonka rakenteluketju on : http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=26&t=1859

[jori]

Ulkonäkö senku paranee. Raidetangon voi laittaa etuakselin etupuolellekin...

Jos sen laittaa etupuolelle, voi se törmäyksissä taittua.

Raidetanko jää törmäyksessä vielä selvästi renkaiden suojaan, eikä sitä tarvitse tehdä taittuvasta materiaalista. Lasikuitukeppi on erinomaista. Taipuu, muttei taitu.

Olen Jukan ja Joosen kanssa samaa mieltä. Siirtämällä etuakselia taakse summittain nykyisen raidetangon kohdalle ja raidetanko sen etupuolelle paranisi kääntyvyys rajusti, kun vasen etupyörä pääsisi kääntämään renkaan ketjun kohdalle. Pienillä eturattailla se parantaa kääntyvyyttä merkittävästi. Akseliväli lyhenisi ja parantaisi ketteryyttä vielä lisää.

Kuvassa ajosuunta on vasemmalta oikealle ja raidetanko siis etuakselin etupuolella.

Eturaidetangon Ackerman.png (8.85 KiB) Katsottu 1464 kertaa

Etupuolen raidetanko kannattaa tehdä kahdesta osasta Nuoli-kinnerin mukaisesti, jolloin Ackerman tehdään kolminivelisellä ojausvivulla. Raidetangon puoliskojen sisäpäät ovat sitä kauempana toisistaan, mitä lyhyempi akseliväli ja mitä enemmän puoliskot ovat nuolimuodossa. Nuolimuoto taaksepäin edellyttää kapeaa, ja nuoli eteen leveää sisäpäiden etäisyyttä. Vaikea selittää, mutta toivottavasti kuva helpottaa. Vasemmalla puoliskot ovat samassa linjassa, jolloin Ackerman kulmat on tavallaan siirretty pyörännavoista ohjausvipuun. Keskellä raidetangossa on negatiivista nuolimuotoa, jolloin tuo kulma lisää Ackermania, joten ohjausvivun etunivelet ovat lähempänä toisiaan. Viimeisessä kuvassa oikealla raidetangon puoliskot ovat nuolimuodossa, joka toimii Ackemrankulmaa vastaan, joten sitä täytyy lisätä leventämällä ohjausvivun kulmaa, eli etunivelten etäisyyttä toisistaan.

Toivottavasti tuosta sai jotain selvää.

[irakas]

Ulkonäkö senku paranee. Raidetangon voi laittaa etuakselin etupuolellekin...

Jos sen laittaa etupuolelle, voi se törmäyksissä taittua.

Raidetanko jää törmäyksessä vielä selvästi renkaiden suojaan, eikä sitä tarvitse tehdä taittuvasta materiaalista. Lasikuitukeppi on erinomaista. Taipuu, muttei taitu.

Olen Jukan ja Joosen kanssa samaa mieltä. Siirtämällä etuakselia taakse summittain nykyisen raidetangon kohdalle ja raidetanko sen etupuolelle paranisi kääntyvyys rajusti, kun vasen etupyörä pääsisi kääntämään renkaan ketjun kohdalle. Pienillä eturattailla se parantaa kääntyvyyttä merkittävästi. Akseliväli lyhenisi ja parantaisi ketteryyttä vielä lisää.

Kuvassa ajosuunta on vasemmalta oikealle ja raidetanko siis etuakselin etupuolella.
Eturaidetangon Ackerman.png
Etupuolen raidetanko kannattaa tehdä kahdesta osasta Nuoli-kinnerin mukaisesti, jolloin Ackerman tehdään kolminivelisellä ojausvivulla. Raidetangon puoliskojen sisäpäät ovat sitä kauempana toisistaan, mitä lyhyempi akseliväli ja mitä enemmän puoliskot ovat nuolimuodossa. Nuolimuoto taaksepäin edellyttää kapeaa, ja nuoli eteen leveää sisäpäiden etäisyyttä. Vaikea selittää, mutta toivottavasti kuva helpottaa. Vasemmalla puoliskot ovat samassa linjassa, jolloin Ackerman kulmat on tavallaan siirretty pyörännavoista ohjausvipuun. Keskellä raidetangossa on negatiivista nuolimuotoa, jolloin tuo kulma lisää Ackermania, joten ohjausvivun etunivelet ovat lähempänä toisiaan. Viimeisessä kuvassa oikealla raidetangon puoliskot ovat nuolimuodossa, joka toimii Ackemrankulmaa vastaan, joten sitä täytyy lisätä leventämällä ohjausvivun kulmaa, eli etunivelten etäisyyttä toisistaan.

Toivottavasti tuosta sai jotain selvää.

Minulla on tässä projektissa ollut sama ongelma kuin muutamissa muissakin, että nojakin pituutta säätelee hissin koko. Etupyöriä ei voi juuri siirtää eteenpäin.

Kiinnostava tämä Jorin tekemä kuvasarja. Asian selventämiseksi tein pahvista mallin, jossa nivelakseleina toimivat nastat. Otin eri asennoista kuvia, joista yksi tässä. Lähtökohtahan on, että sisäkaarteen pyörän pitää kääntyä enemmän.

Edit

[jori]

Heh, kohteliaasti Sakari kertoi, että kuvani oli päin hel... hiukan väärin.
Korjasin kuvan.

Nuo raidetangon pätkäthän pitää olla tuolla lailla ristissä, jotta Ackerman on oikein ja sisempi pyörä kääntyy enemmän. Tiesinhän tuon, sillä juuri noin se on Nuoli-kinneriin tehtiin, mutta enpä huomannut piirtää kuvaan oikein.

Hauska ratkaisu Sakarilta kääntää ajosuunta ja ohjausvipu takaperin. Toimiihan tuo, jos osaa löytää oikeat vipusuhteet. Tuossa pitää huomata, että myös ohjausvivun pituus, ja siis kulma käännöksessä, vaikuttaa Ackermankulmiin lyhentämällä raidetankoa, kun pyörät ovat linkussa. Mutta sitähän Ackerman aina tekee, harittaa pyöriä sitä enemmän, mitä enemmän käännetään.
Hyvä myös huomata ennen koeajoa, että tuossa ohjaus kääntyy vastakkaiseen suuntaan kuin pyörät. Sopii mainiosti takaohjaukseen.

Jos haluaa löytää oikeat vipusuhteet, löytyy ne helpoiten säätämällä ohjaus 0-auraukselle pyörät suorassa. Sitten irrotetaan toinen raidetangon puolikas ja käännetäänetupyörät maksimi kulmaan ja etupyörien akselit osoittamaan samaan pisteeseen. TUossa asennossa sitten piirretään irtonaisella raidetangonpäällä kaari ohjausvipuun. Sitten käännetään pyörät vastakkaiseen suuntaan –akselit taas osoittamaan samaan pisteeseen– ja piirretään taas kaari. Nivelpisteen oikea paikka on kaarten leikkauspisteessä.

[irakas]

Ei siinä ollut sen kummempaa, kun olin kokeillut Jorin kaavioita pahvimallilla, että Ackerman ei toiminut, huomasin, että yhdessä homma toimi kääntämällä kulkusuuntaa. Kun pääsee rakentelussa tähän vaiheeseen, kannattanee tehdä 1:1 yksinkertainen, raaka puumalli, jolla saisi kulmat ja Ackermannit kohdilleen Jorin antamien vinkkien mukaan. Se tässä on tosi hyvä puoli, että raidetanko tulee nyt etuakselin etupuolelle, ja antaa pelivaraa sijoitteluille.

[irakas]

Korjasin piirustusta raidetangon osalta siirtämällä sen etuakselin etupuolelle ja muutin kopan muotoa. Ostin tänään runkomateriaalit: Pitkittäisosat 20 x 40 x 1,5 mm:n, poikittaisosat 40 x 40 1,5 mm:n huonekaluputkea. Ensi tiistaina alkaa rungon hitsaus. SH31 lähtee maanantaina pulverimaalaukseen. Ja kunto sen kun kohenee.

[Jarcco]

Korjasin piirustusta raidetangon osalta siirtämällä sen etuakselin etupuolelle ja muutin kopan muotoa. Ostin tänään runkomateriaalit: Pitkittäisosat 20 x 40 x 1,5 mm:n, poikittaisosat 40 x 40 1,5 mm:n huonekaluputkea. Ensi tiistaina alkaa rungon hitsaus. SH31 lähtee maanantaina pulverimaalaukseen. Ja kunto sen kun kohenee.

Pyörät ei kyllä mahdu kääntymään paljon mitään. Saatat joutua suurentamaan raideväliä.

[jori]

Korjasin piirustusta raidetangon osalta siirtämällä sen etuakselin etupuolelle ja muutin kopan muotoa. Ostin tänään runkomateriaalit: Pitkittäisosat 20 x 40 x 1,5 mm:n, poikittaisosat 40 x 40 1,5 mm:n huonekaluputkea. Ensi tiistaina alkaa rungon hitsaus. SH31 lähtee maanantaina pulverimaalaukseen. Ja kunto sen kun kohenee.

Pyörät ei kyllä mahdu kääntymään paljon mitään. Saatat joutua suurentamaan raideväliä.

Minä kyllä siirtäisin etuakselia tuon kymmenen senttiä taaemmas, kuten käsitin Sakarin tekevänkin, kun se nyt on mahdollista. Eturatas pääsee piiloon etupyörän kainaloon ja kääntyminen paranee ainakin hieman, kun rengas ottaa kiinni vain ketjuun. Lisäksi lyhyempi akseliväli parantaa kääntyvyyttä lisää -minusta ulkonäköäkin. Kuva pitää vain piirtää uudelleen.

SH32 13.2.2018.png (606.25 KiB) Katsottu 1004 kertaa

[irakas]

Syy, miksi en ole leventänyt raideväliä, on se, että esim. SH26:ssa, jolla nykyään eniten ajan, kääntyvät etupyörät suunnilleen saman verran kuin SH32:ssa. Kun pohjaa ei ole, ja on siksi mahdollista peruuttaa jaloilla, ei suuri kääntösäde ole juuri haitannut. Ainakin siihen tottuu.
Tällaisen suht. tarkan piirustuksen tekeminen estää kovasti tekemästä virheitä, ja, kun on vielä käytettävissä tämän foorumin tarkkasilmäinen ja asiantunteva joukko (jolle Suurkiitos!) ovat onnistumisen mahdollisuudet hyvät.
Siispä annettujen vinkkien mukaan siirrän etuakselia kymmenkunta senttiä taaksepäin ja levennän raideväliä ainakin 5 cm.

[jviirret]

Jos edestä leventää raideväliä niin taas menee etu ja takarenkaat eri uria lumessa, vai oliko tällä merkitystä?
Jos leventää myös takaa niin tulee ketjuun iso sivuveto eli pitää siirtää edestä ketjupyörää ulommas ja taas ottaa renkaaseen.

Jukka

[jori]

Tekemällä etuakselista u-mallisen, saa etuakselin siirrettyä samaan linjaan raidetangon kanssa. Raidetangon saa siten paremmin suojaan ja etuakselia saa siirtää vielä toisen kymmenen senttiä taakse. Taas paranee kääntyvyys sekä lyhenevän akselivälin, että renkaan väistämän ketjun takia.

Jos ohjauskulmasta (Caster) tekee vinon, väistää rengas ketjua hyvin, eikä ehkä tarvitsekaan leventää etuakselia. Mitä lähempää ketjua etupyörän kääntöakselin linja kulkee ketjua, sitä suuremman kääntökulman tila mahdollistaa. Tärkeintä on väistää eteen kulkeva ketjupuoliskoa, sillä sen puolen ketjun töniminen vaihtaa vaihdetta. Taakse liikkuvaa ketjua voi vapaasti työnnellä sivuun, se ei haittaa mitään.

Ehdotukseni siis on. Vinot etupyörien ohjausakselit ja u-mallinen etuakseli ja kampikeskiö lähelle etupyörän akselilinjaa. VIno akseli samalla jätöllä siirtää akselin yläpäätä reilusti taakse, jolloin on melko helppo tavoittaa tilanne, jossa etupyörän rengas ei vasemmalle kääntäessä siirrykään kohti ketjua, vaan säilyttää etäisyyden samana.

Taas pitäisi piirtää kuva, vai onnistuisiko ilman.

[Jarcco]

....

Taas pitäisi piirtää kuva, vai onnistuisiko ilman.

En osaa piirtää kuvaa, mutta tein mallin rakenteesta jossa kampiakseli on samalla linjalla etupyörien kanssa. Nivelet on kallistettu 30 astetta taaksepäin pystysuorasta. Vivuston mitoitin Peter Elandin Excel-taulukolla http://www.eland.org.uk/steering.html(type 2). Kyllä sen toimimaan saa kun haluaa. Tuossa kuvassa on sisempi pyörä käännetty 20 astetta, mikä vastaa 7,4 m kääntöympyrää kun akseliväli on 1200 mm. Ketjuun ja rattaaseen jää hyvin tilaa. Raideväli on 800 mm. Ohjausnivelet tässä demossa vain yhteen suuntaan kaltevat ajan säästämiseksi..

[irakas]

Tulipas taas vinkkejä. Kiitos!

Kun olen ajatellut laittaa jousituksen etupyöriin kuvassa olevan SH29:n malliin, en lähtisi tekemään Caster-ym-kulmia jottei homma menisi liian monimutkaiseksi. Eikö jo tuossa tule itseohjautuvuutta tarpeeksi. Ainakin SH29:ssä toimi hyvin. En ole lähtenyt siirtämään etupyöriä enempää taaksepäin, ettei tulisi ongelmia eturattaiston ja ketjun kanssa. Näin jää myös pelivaraa siirtää poljinakselistoa tarvittaessa eteenpäin pitempijalkaisia varten.

Kun tällä ei juuri lumessa ajella, voisi ajatella Jukan ehdotuksen mukaan vähän kasvattaa eturaideväliä.

[jooseha]

Pistäs Sakari harkiten jigin tekemistä eturipustukselle.
Sen kanssa on oikeaoppisesti mitoitetun tekeminen helpompaa kuin puutteellisen tekeminen ilman jigiä. Näitä näyttää tulevan sitä tahtia että esivalmisteluun käytetyn ajan saat varmasti tulevaisuudessa takaisin

[Jarcco]

Hyvältä näyttää, ohjausvivustoa myöten! Arviolta 3 -4 senttiä jättöä riittää. Toimii siis noinkin, mutta takakallistuma eli caster on aika helppo tehdä kun ensin tekee nivelen omassa jigissä ja lopullisista kasausta varten on toinen jigi.
Toihan voisi olla se kaupunkikinneri mitä täällä on kaipailtu.