Kiitos Jukka Viirretille jarrukuvista. Selvisikö Jyväskylässä jarrunsäätöjutut?
Mittailin liiteripyörän V-jarrun längen taipumaa kuvan taipuma0 tavalla. Suora työkalu oli kiinni jarrulängen alaosassa ja jarrukumin kohdalla (sormien kohdissa, kuva on tilanne ennen kahvan painamista täysin voimin), ja yläosasta näki maalarinteipin millimetriasteikolla längen taipuman. Oli karkeasti noin 2 millimetriä, kun voimaa oli kahvassa noin 20 kilopondia. Tällöin jarrulängen yläosaa kiskoo noin 3*20 kilopondia eli noin 60 kilopondia. Kun vaijerin alapään liikevaraa on n. 22 millimetriä, vie taipuma tästä noin 10 %.
Silmämäärin vilkaisemalla näyttäisi jarrulänkien paksuus eri kuvissa olevan samaa luokkaa ja ehkä siis taipumatkin samaa suuruusluokkaa (?). Herää kysymys, ovatko valmistajat turvallisuuden takia tehneet jarrulänget tahallaan taipuisiksi. Luulisi olevan helppo tehdä jäykempiä länkiä, tai jopa harrastaja voisi itse halutessaan jäykentää niitä. Tosin jarrupalan kohdalla täysin jäykkä länki hyödyttäisi enää noin 2 mm/ 3 = 0.7 mm leveämpänä ilmarakona tms.
Längen taipuma ei vähennä jarrukumiin siirtyvää voimaa, ellei taipumisen takia jarruvaijerin liikkumavara lopu kahvan puristusvoimaa lisättäessä. .
Ripustin noin 10 kilopondia kahvan päähän. Paljasta jarruvaijeria näkyy arviolta noin 10 mm pätkä kuvassa 10kpmin.jpg (vaijerin paksuus on 2 mm). Puristin sitten lisäksi kädellä kaikin voimin, jolloin vaijeria näkyi enää noin 2-3 millimetriä (mutta kuitenkaan se ei mennyt 0 mm:iin!). (vaijerin vapaassa päässä oleva maalarinteipin asteikko ei liity ollenkaan tähän, vaan pelkästään taipuman mittaukseen).
Kun lopetin puristamisen ja kahvaan jäi 10 kilopondin ämpärikuorma, niin vaijeripa ei palautunutkaan noin 10 mm kohdalle, vaan pysyi kohdassa 2-3 mm. Ilmeisesti jarruvaijerin ja sen kuoren välinen lepokitka/liikekitka aiheuttavat tämän hysteresis-ilmiön. Jarruvaijeri oli hyvin öljytty tässä kokeessa.. Ammoin jarruvaijeri saatettiin tehdä ilman kuorta, ja kääntää herkän rullan ympäri, jolloin hysteresis-ilmiö oli paljon vähäisempi ja jarrut "paremmat".
Kuperkeikkoja ajatellen tämä hysteresisilmiö saattaa olla aika yllättävä: vaikka ajaja vähentää kahvasta voimaa jonkin verran huomatessaan alkavan kuperkeikan, niin jarruvoima jarrupaloissa ei vähenekään. Kitkavoima jarruvaijerin ja kuoren välillä on yllättävän suuri (mutu, ei mitattu vielä).
Jos kuivalla asfaltilla jarrutettaessa kiekkoa ei saa lukkoon, luulisin syynä olevan
1) kahva törmää ohjaustankoon eikä siis puristusvoiman lisäys välity vaijeriin (helppo huomata)
2) jarruvaijerin alapään liikkumavara ei riitä ( kumisuojus tms saattaa estää huomaamasta tätä)
3) vanteen ja jarrukumin välinen kitkakerroin on pieni ( vettä, mutaa, öljyä, jotain muita kalvoja)
Syy 2 lienee aika tavallinen, jos on jätetty iso ilmarako jarrukumin ja vanteen väliin. Ylhäältä otetussa kuvassa näkyy haitarimainen suojuskumi, jonka poistin vaijerin ympäriltä ja kuvausta varten asetin maalarinteipillä renkaan päälle. Jos se on paikallaan, on vaikea havaita, että jarruvaijerin liike ei riitä. Joskus hikeentyneenä tappelemaan tämän pulman 2 kanssa levitin vaijerikuoren / kaarteen lähellä olevaa metallipidikettä keskeltä leveämmäksi, jolloin vaijeria paljastuu pidempi matka (kuvassa sitä on levitetty aivan vähäsen).
Kuivalla asfaltilla ajaessa tämä (surkea? halpis-?)jarru pysäyttää kiekon helposti näin säädettynä.