Sähkön hinta

[jori]

Toinen toista aamupäivällä kytkettiin 96 MW tuulivoimaa valtakunnanverkkoon. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 7028 MW.

[jori]

Kesällä rakensin talliin jääkaapin. Tämä ei lisää sähkölaskua lainkaan ja juoma jäähtyy näillä pakkaskeleillä jo ihan kivasti!

Törmäsin tällaiseen videoon, jossa kaveri tekee ITE-meiningillä maalia, joka viilentää. Ideana tuossa on, että maalin pigmentti muuttaa lämpösäteilyn taajuuden sellaiseksi, että se säteilee taivaalle ilmakehän infrapunaspektrissä taivaalla olevasta aukosta avaruuteen ja saa aikaan aluksi oudolta tuntuvan ilmiön: Maalattu pinta jäähtyy monta astetta kylmemmäksi kuin ympäröivä ilma. Tällä videolla tehdään ruokasoodasta, kalsiumkloridista ja sitruunahaposta tiivispakkautuvaa kalsiumkarbonaatti pigmenttiä ja polyakryylin paloista ja asetonista ja vedestä sidosainetta maaliin, joka ulkona jäähtyy ilmaa kylmemmäksi.

Resepti:
Infrapunamaalin resepti.jpg

Tässä jatkoa tuosta viilentävästä maalista. Aihetta on tutkittu avaruustekniikassa paljon, koska ilmattomassa tilassa ainoa keino jäähdyttää laitteita on säteillä lämpö avaruuteen. Avaruustekniikasta se on lainattu maan päälle ja avaruuteen lämpöä säteileviä paneeleita käytetään jo jäähdytysjärjestelmien osina hyvällä menestyksellä.

Samaa tekniikkaa käytettiin jo muinoin. Sillä tehtiin jäätä muinaisessa Mesopotamiassa. Nämä paneelit, kuten tuo edellisen viestin itse tehty maalikin säteilee lämmön 8-13 mikrometrin aallonpituusalueella olevasta ilmakehän säteily"aukosta" avaruuteen.

Kalifornian olosuhteissa näillä avaruusjäähdytyspaneeleilla säästetään jäähdytyslaitteistojen energiankulutuksessa vuositasolla 1036 kW/paneelineliömetri. Ei minusta mikään mitätön säästö, kun huomataan, että samalla vältetään jäähdytyskennojen puhaltimien aiheuttama melu ja vikariskit.

[Vilijami]

Tässähän alkaa olemaan ikiliikkujan makua, jos tyhjästä saa energiaa

[jori]

Tässähän alkaa olemaan ikiliikkujan makua, jos tyhjästä saa energiaa

Ikiliikkujan liittymistä tähän en ymmärrä. Kyse on aurinkoenergiasta, joka päätyy ilmaan lähes yksinomaan lämmenneiden pintojen kautta. Ilma ei kuumene, vaikka aurinko kuinka paistaisi. Vasta auringon osuessa kiinteisiin, tai nestemäisiin kappaleisiin, sen säteily muuttuu lämmöksi.

Öisin lämpö poistuu ilmasta johtumalla ensin kappaleisiin, jotka sitten säteilevät lämmön avaruuteen. Näin se lämpö on aina liikkunut. Tästä johtuu aamukaste, alavillamaillahallanvaara ja paikallistuulet.

Ei ilma lämpene auringosta, vain pinnat, jotka lämmittävät ilman, eikä ilma jäähdy muualle kuin pintojen kautta kappaleisiin ja vasta sitä kautta avaruuteen. Tuo tietenkin aiheuttaa lämpötilaeroja, jotka aiheuttavat mm. tuulia, mutta ikiliikkujaksi en kuitenkaan tuulienergiaakaan sanoisi.

[jori]

Uutta tuulivoiman tuotantoennätystä on juuri nyt tekeillä. Äsken kaappasin Fingridiltä kuvan, kun oli juuri ylitetty 6000 MW. Nyt näyttäisi olevan jo 6014. Saapa nähdä, paljonko jää tämänpäiväiseksi ennätykseksi.

Tämän vuoden datasta laskettu kapasiteettikerroin on 39% ja keskimäärin on tuotettu 2689 MW teholla.

[ajarmala]

Helsingin sanomissa oli tänään hyvä juttu, jossa tarkasteltiin erilaisten ja eri asentoon asennettujen aurinkopaneelien tuottoa ja kannattavuutta Suomen Turussa.

Kahlasin alkuperäisen tutkimuksen läpi ja erinomaisen hyvä ja mielenkiintoinen se oli:

https://www.sciencedirect.com/science/a ... via%3Dihub

Turkulaiset tutkijat melkeinpä ehdottivat asentamaan kaksipuoleiset paneelit pystyasentoon, jotta ne nappaisivat tehokkaasti idästä ja lännestä tulevat aamu- ja ilta-auringonsäteet talteen. Kas, kun kulutusta normaaleissa asuintaloissa on eniten juuri iltaisin ja aamuisin. Tietenkin, jos on käytettävissä riittävä akusto, niin silloin voisi asentaa paneelit toki myös perinteiseen malliin etelään ja 45 asteen kulmaan.

Tutkimus sisältää myös taloudellisen tarkastelun, jossa käytettiin vuoden 2019 ja 2022 sähkön spot-hintoja.

[jori]

Helsingin sanomissa oli tänään hyvä juttu, jossa tarkasteltiin erilaisten ja eri asentoon asennettujen aurinkopaneelien tuottoa ja kannattavuutta Suomen Turussa.

Kahlasin alkuperäisen tutkimuksen läpi ja erinomaisen hyvä ja mielenkiintoinen se oli:

https://www.sciencedirect.com/science/a ... via%3Dihub

Turkulaiset tutkijat melkeinpä ehdottivat asentamaan kaksipuoleiset paneelit pystyasentoon, jotta ne nappaisivat tehokkaasti idästä ja lännestä tulevat aamu- ja ilta-auringonsäteet talteen. Kas, kun kulutusta normaaleissa asuintaloissa on eniten juuri iltaisin ja aamuisin. Tietenkin, jos on käytettävissä riittävä akusto, niin silloin voisi asentaa paneelit toki myös perinteiseen malliin etelään ja 45 asteen kulmaan.

Tutkimus sisältää myös taloudellisen tarkastelun, jossa käytettiin vuoden 2019 ja 2022 sähkön spot-hintoja.

Katsoin YT-videon, jossa myös suositeltiin tuota pystyasennusta. Tätä varten on olemassa varta vasten tehtyjä kaksipuoleisia paneeleita, jotka asennetaan pellolle pohjois-etelä-suuntisiksi riveiksi. Nuo ovat huomattavasti halvempia kuin kaksi tavallista yksipuoleista. Pystyasentoon asetetun paneeliparin tuotto on kaksikyttyräinen kameli. Kokonaisuutena se tuottaa kirkkaalla ilmalla vähän vähemmän kuin etelään 45 asteen kulmaan suunnattu paneeli, mutta pilvisellä ilmalla tällainen tuottaa paremmin, koska kirkas ilma on yleensä aamupäivällä ja illalla ja päivällä kertyy pilviä.

[MM]

Pystyasennus poistaisi myös lumiongelman ja ehkä myös ison osan muusta puhtaanapidosta. Se lisäisi vuotuista hyötyaikaa, talvinen aurinko kun paistaa matalalta. Tosin vain keskipäivän tunteina.

[trike76]

Meillä on toisessa talossa aurinkokeräimet varaajaa lämmittämässä, kolme kappaletta markkinoiden suurinta tyhjiöputkikeräintä ja 1000 litran varaaja.
Keräimet ovat seinällä pystyssä, alkavat lämmittämään varaajaa jo helmikuun puolella ja huhtikuusta syyskuun loppupuolelle riittää noiden teho lämmitykseen ja samalla tuottavat kaiken tarvittavan lämpimän käyttöveden tuona aikana.
Lisäksi pidän tuossa systeemissä hyvänä tuon pitkän tuottoajan lisäksi sitä että kesällä eivät kuitenkaan lämmitä varaajaa liikaa mikä vastaavassa systeemissä tapahtuisi helposti jos keräimet olisivat tyypilliseen tapaan katolla.

[jori]

Oli niin pitkään kaunis ilma ja hiljainen tuuli, niin pääsi livahtamaan ohi kohta pari viikkoa sitten 1.3. 120MW kapasiteetin nosto tuulivoimaan. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 7148 MW.

[ajarmala]

Kas? Suomen tuulivoimaloiden teho on Fingridin mukaan miinus 24 MW... Hmm? Kuinkahan ne silleen?

Kuvakaappaus - 2024-03-26 10-37-50.png (27.07 KiB) Katsottu 882 kertaa

[jori]

Kas? Suomen tuulivoimaloiden teho on Fingridin mukaan miinus 24 MW... Hmm? Kuinkahan ne silleen?

Kuvakaappaus - 2024-03-26 10-37-50.png

Erittäin tyyni keli ja illalla alkaa nopeasti tuulla, niin lämmittävät öljyt valmiiksi, että lähtee sitten helposti käyntiin. Ihan niin kuin autotkin talvikelissä seisomisen jälkeen. 24MW kuulostaa tietysti aika suurelta, mutta kun huomioidaan, että tuulivoimaloita on Suomessa n. 1600 kappaletta, ei tuo olekaan enää kuin 15 kW voimalaa kohti.
Ei tuo lämmittäminen ole mikään välttämättömyys, mutta juuri nyt on siihen hyvä mahdollisuus, kun sähkö on kohtuuhintaista ja tuulisuuden nousu on jyrkkä ja hintakin kohdillaan. Optimoivat tulojaan tietysti.

[jori]

Edullista on sähkö ollut viime päivät. Viime yönäkin kolme senttiä negatiivisella. Tuulivoima on korvannut seisovaa Olkikolmosta ihan hyvin. Parhaimmillaan sitä on tullut tuntien ajan yli kaksinkertaisella ydinvoiman kokonaisteholla.

Tuulivoiman tehoa riittää, kun on vielä talvikausi, mutta kevät kuitenkin niin pitkällä, ettei kulutus ole enää suurta. Toissapäivänä tuulivoiman kapasiteetti nousi taas noin kuudellakymmenellä megawatilla. Sen kokonaiskapasiteetti on nyt 7206 MW.

[Härski]

Kävin talvella porin aluelle rakennettavaa ooosinselän tuulipuistoa ihailemassa. Eipä siinä, komeita vehkeitä ja huomasi kehityksen kehittyyneen niissäkin. Lapoja tarkemmin katsellessa sieltä pystyi havaitsemaan pieniä aerodynamisia yksityiskohtia, kikkoja joilla saadaan parannettua kappaleen aerodynamisia ominaisuuksia, kuten turbulenssigeneraattoreita lavassa, navan löheisyydessä. Sellaisia ei vielä 15 vuotta sitten tehdasmyllyissäkään näkynyt, kun olin itse aiheesta hieman innostunut ja opiskelin asioita omaksi ilokseni.

Tosiaan ei tuollaista koko puistoa kerralla taideta kytkeä verkkoon, vaan sitä mukaa kun yksittäinen mylly saadaan toimintakuntoon. Sielläkin oli osa myllyistä edelleen kesken ja osa oli puolestaan tuotannossa. Tuollaista Puistoa kuitenkin taidetaan rakentaa useampi vuosi, niin mitä niitä ensimmäisiä suotta seisottamaan.