ajarmala kirjoitti:jviirret kirjoitti:Laskutehtävä osaaville:
Jos "tavallinen tadpole"(ilmanvastuskerroin ja poikkipinta-ala esitetty tuolla ylempänä) menee alamäessä 55km/h ja Mango velomobiili samassa mäessä 75km/h niin paljonko on Mangon ilmanvastuskerroin?
Tuota suuruusluokkaa olevat nopeudet noille ajoneuvoille Lowride 2010:ssa samassa mäessä kai rullattiin?
Jos katteen aiheuttama nopeuden nousu tuossa 55km/h nopeudessa on tuon 36% niin puolta pienemmässä nopeudessahan se on 18% eli 27,5km/h nopeudesta "oikein" kattaminen nostaisi nopeuden 32,5km/h. 20km/h nopeudessa ko kate nostaisi vauhdin 22,6km/h. Laskinko oikein?
Jukka
No, esimerkiksi jos minun midracerini rullaisi mäessä 55 km/h, niin mäen kaltevuuden pitää olla 5,5 %. Jos sama 5,5 prosentin mäki Mangolla rullaten tulee 75 km/h, niin sen ilmanvastuskertoimen pitää olla n. 0,45. Minun nojakissanihan se on 0,93.
Jos noilla arvoilla laskee loivemman mäen, kaltevuudeltaan 1,15 %, niin minun nojakkini rullaisi 20 km/h ja Mango taas 28 km/h. Toisin sanoen et laskenut oikein.
T. Ari
Sijoititko oikeat Mangon otsapinta-ala ja painolukemat? Alamäessähän vierintävastusominaisuudet eivät vaikuta loppunopeuteen, siis jos vierintävastuskerroin on molemmilla sama. Nopeusero on siis suoraan ilmanvastuksen aiheuttama.
Ilmanvastus riippuu nopeuden neliöstä, joten sama vastusvoima saavutetaan siis Cdm x 75² = Cdt x 55². Siis vastuskertoimien suhde Cdm:Cdt = 75²:55² = 1,86 Koska Cdt on tuon 0,93, tulee Mangon kertoimeksi Cdm = 0,50.
Mangon otsapinta-ala on kuitenkin suurempi kuin tuon kattamattoman, joten kertoimen täytyy olla pienempi. Lisäksi näissä alamäen laskuissa saa erittäin helposti vääriä tuloksia, jos mitattavana suureena on vain loppunopeus. Nopeus nimittäin kiihtyy hitaasti ja saavuttaa loppunopeuden vasta äärettömän pitkässä alamäessä.
Jos siis alkunopeudet ovat mäen päällä samat, jää pienemmän ilmanvastuksen omaavan = nopeamman ajoneuvon loppunopeus samassa mäessä enemmän vajaaksi lopullisesta terminaalinopeudesta. Paremman tuloksen ilmanvastuksen kannalta saisi kiihdyttämällä mäen päällä oletettuun loppunopeuteen ja alamäki vain testaisi arvauksen oikeaksi muuttumattomalla nopeudella.
Tuo Arin käyttämä regressioanalyysi useamman tallennetun nopeuden käyrästä ei välitä alkunopeuden virheistä, vaan antaa paremman arvion vastuksista. Mikset Ari laittaisi excel tiedostoa käyttöohjeineen tänne, niin pääsisivät muutkin mittailemaan vastuskertoimiaan. Noita GPS loggereita alkaa jo olla, mutta excelin hienompien ominaisuuksien käyttö ei kuitenkaan monelta onnistu. Ei minultakaan. Myös ohjeet tuon nopeusdatan ulos saamiseksi navigaattorin syövereistä auttaisi alkuun.