Kesän nojapyöräilyt ovat olleet vähissä, koska pyörä ei ole ollut aivan sopiva minun mittaiselle kuljettajalle.
Päivitin poljinpuomin mitoilleni sopivammaksi ja johan alkoi taas pyöräily kiinnostaa.
Pyörä vain tuntui väärällä tavalla notkealta.
Pienen tutkinnan jälkeen löytyikin rungosta halkeama. Takahaarukka lähes irti.
Mukana oli onnea, ettei tämä tarina ole nojapyöräonnettomuuksien jatkona.
Kuljettaja on aikuisen miehen mittoihin kasvanut. (ja hieman yli).
Uuden rungon kuulin maksavan noin 250€, joten vanha oli yritettävä korjata. Ja samalla hieman vahvistaa.
Pari kahvituntia tuli uhrattua pyörän korjausyritykseen.
Korjattu runko ja uusittu poljinpuomi toimii hyvin, mutta etuvaihtajaa jäin kaipaamaan. Nyt vaihteet ovat "puoliautomaattiset".
Ja kerran olivat jo ketjut jumissa eturattaan ja kampikeskiön välissä.
Vaihtamisen ketjuputkesta varmaan oppii nopeasti, mutta millä estää ketjun tahaton hyppääminen pienemälle vaihteelle?
Pyörähän on tadpole.