Aikaisemmissa viestiketjuissa on usein kysytty, että missä sitä Nomadia pääsee kokeilemaan. Nyt meidän demopyörä löytyy Greenbiken näyteikkunasta Albertinkadun ja Bulevardin nurkalta. Joten olemme hyvin edustettuna pääkaupunkiseudulla, kannattaa käydä katselemassa ja kokeilemassa. Jos ihastus äityy pahaksi, pyörän voi myös tilata Greenbiken kautta.
T. Tatu
http://www.miragebikes.com
Jaaa... oletteko Nokialla tänä vuonna?
Jos vain suinkin mahdollista, niin Nokialle kannattaa tulla elokuun alussa. Paikalla on reilusti nojapyörähenkistä porukkaa.
Tuo Nokian kisapäivä on laitettu kyllä allakaan muistiin.
T. Tatu
www.miragebikes.com
Kerrankin jotain asiaa tuossakin lehdessä 
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
Onko nyt tarkkaan harkittu, onko kallis, kardaanivetoinen luxus-pyörä järkevä ratkaisu, kun kun normaalirakenteiset, omatoimisesti korjattavat ja kohtuuhintaiset tavallisetkin nojapyörät kovin nihkeästi käyvät kaupan? 
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
http://www.flickr.com/photos/saholm/ ja http://www.flickr.com/photos/15504224@N07/ SH26
Markinat on koko mailma. Perus tavista voi tehdä kuka vaan. Aina on joku , joka ei halua samanlaista kuin muut. Se on markinoinin ansiota jos luoraan uusi tarve ja jos tarve tyydyttää ostajaa. Niin markinaalikin tuote voi myydä hyvin. Minun mielestä tässä on paljon hyviä ideoita , joiden turvin voi löytää . Tästä kapeesta markinaali ryhmästä aukon. 
irakas kirjoitti:Onko nyt tarkkaan harkittu, onko kallis, kardaanivetoinen luxus-pyörä järkevä ratkaisu, kun kun normaalirakenteiset, omatoimisesti korjattavat ja kohtuuhintaiset tavallisetkin nojapyörät kovin nihkeästi käyvät kaupan?
Aika usein on täälläkin tilanne että tavallinen ketjun vaihto tai vaihteiden säätö annetaan liikkeen hoidettavaksi. Eli ei yksinkertainen ja yleinen tekniikka takaa sitä että kaikki kuitenkaan pyöriään itse norjaisivat.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Kysymys on hyvä, mutta toiselta puolelta nuo rakenteet normaalitilanteessa ovat hyvinkin huoltovapaita. Paremmin kuin normaalit ketjut ja vaiheet.
TKorho kirjoitti:Kysymys on hyvä, mutta toiselta puolelta nuo rakenteet normaalitilanteessa ovat hyvinkin huoltovapaita. Paremmin kuin normaalit ketjut ja vaiheet.
Olisin toistaiseksi melko varovainen huoltovapauden tai käyttöiän kehumisessa. Tällä vehkeellä ei varmasti vielä ole edes miljoonasosaa rullaketjukäyttöisen polkupyörän "testikilometreistä".
Paljonko muuten testejä on ajettu ja millaisilla kuormituksilla?
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:TKorho kirjoitti:Kysymys on hyvä, mutta toiselta puolelta nuo rakenteet normaalitilanteessa ovat hyvinkin huoltovapaita. Paremmin kuin normaalit ketjut ja vaiheet.
Olisin toistaiseksi melko varovainen huoltovapauden tai käyttöiän kehumisessa. Tällä vehkeellä ei varmasti vielä ole edes miljoonasosaa rullaketjukäyttöisen polkupyörän "testikilometreistä".
Paljonko muuten testejä on ajettu ja millaisilla kuormituksilla?
Huoltovapaus sanana saatetaan tosiaan tulkita väärin. Sanoisinkin, että Nomad on huoltovapaampi kuin perinteinen ketjuvetoinen. Täytyy kuitenkin huomioida, että rasvat on hyvä tässäkin tsekata vuosittain ja renkaiden, vaihteiston ja jarrujen hoitohan menee Nomadissa samalla tavalla kuin muissa pyörissä.
Kysymyksesi testauksesta on hyvin validi. Siksi jo suunnitteluvaiheessa lähdimme siitä, että pyörä valmistetaan käyttämällä mahdollisimman paljon koeteltuja komponentteja. Yksi kriittinen pala ovat nuo kulmavaihteet edessä ja takana. Pyörässämme on Sussexin toimittamat kulmavaihteet, ja noita on ollut tuotannossa n. 15 vuotta n. 20 erilaiseen pystäriin. Nyt heillä on menossa jo neljäs paranneltu versio. Nomadissa käytetyt u-jointit ja laakerit ovat myös standardimitoitettuja. Eli nekin koeteltuja komponentteja ja periaatteessa hyllytavaraa jos tarttee vaihtaa, eikä halua tilata meiltä koko kardaanisettiä. Meillä on ollut kaksi pyörää ajossa, kummallekin on kertynyt n. 1000km mittariin. Lisäksi valmistajamme on pyöritellyt kapinetta testipenkissään ahkerasti.
T. Tatu Lund
www.miragebikes.com
TatuLund kirjoitti:Pyörässämme on Sussexin toimittamat kulmavaihteet, ja noita on ollut tuotannossa n. 15 vuotta n. 20 erilaiseen pystäriin. Nyt heillä on menossa jo neljäs paranneltu versio.
Mitä kokemuksia noilla muilla kardaanivetoja käyttäneillä on kestävyydestä. Mitä nuo parannukset ovat olleet?
Polkupyörän voimansiirron (tehonsiirron) suurin ongelma on hitaat pyörimisnopeudet ja erittäin paljon vaihteleva vääntömomentti. Normaalikäytössä polkupyörän kampiakselin vääntömomentti on keskimäärin 25-30 Nm vaihtelu 0-70 Nm. Kuitenkin samalla (mummo)pyörällä runtataan ylämäessä hetkellisesti lähes 200 Nm vääntöjä ja lukkopolkimilla varustetulla -varsinkin nojapyörällä- vääntömomentti voi nousta tuostakin tuplaksi.
Teoriassa suurin voimansiirtoketjun läpi menevä momentti on takapyörän sutimamomentti kertaa suurin välityssuhde. Tämän voimansiirron tulisi kestää. Se on suurempipyöräisellä enemmän kuin pienipyöräisellä ja suuruudeltaan summittain puolet henkilöauton vetonivelen kautta menevästä sutimamomentista. Aika paljon raskaammat ovat rakenteet esim. auton tasauspyörästössä.
Tuota suurinta vääntömomenttia voidaan toki leikata tekemällä rakenteeseen kitkaliitos, joka päästää liian suuren momentin läpi, jottei rakenne hajoa, mutta tuollainen ei varmasti ole miellyttävä käytössä. Juuri kun tarvitsisi sekunnin tai kaksi suurta vääntömomenttia, pyörähtää polkimet tyhjää. Toimii, mutta ei ole miellyttävä käytösä.
Vaihteiston mitoitus on valitettavasti mitoitusta suurimmalle vääntömomentille, eikä pieni teho oikeastaan helpota vaihteen suunnittelukriteerejä. Väsymiskestoikää pieni teho toki pidentää, mutta pintapaineet ja rakenteiden lujuudet ovat ne ominaisuudet, jota kerryttävät rakenteen painon. Pyörän voimansiirto on siis pahin mahdollinen paikka soveltaa hammasvaihteita: pieni pyörimisnopeus erittäin suurella ja paljon vaihtelevalla vääntömomentilla.
Näistä syistä olen erittäin kiinnostunut, miten kardaaniveto on toteutettu ja ennen kaikkea, miten se kestää käytössä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Mun käsitys on, että Sussexin kulmavaihteissa lähinnä spiraalikartiorattaiden sovitukset ja tuotannon toleranssit ovat parantuneet sukupolvi sukupolvelta. Kulumisen kannaltahan sovitus on tärkeä. Kartioratteiden olisi syytä ottaa kiinni mahdollisimman isolla pinta-alalla, jotta niihin ei tule epätasaista kulumaa. Tämä epätasainen kuluma oli varhaisempien kardaanipyörien riesa. Suhteessa kohdistuviin voimiin nuo kulmavaihteet ovat kyllä selvästi varman päälle speksattuja. En ole kauhean paljon negatiivista palautetta noista löytänyt. Onpahan yksi Korealainen valmistaja, jopa maastopyörään uskaltanut nämä laittaa.
T. Tatu Lund
TatuLund kirjoitti:Onpahan yksi Korealainen valmistaja, jopa maastopyörään uskaltanut nämä laittaa.
hmm, eli tämä on siis ollut teollisessa tuotannossa pidempääkin ja käytössä muissakin pyörissä?
edit: on näköjään ku huolella lukee: http://www.sussex.com.tw/products.html
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
