Tässä yksi malli vaihteistosta, joka saattaisi olla mahdollista toteuttaa omatekoisena.
http://www.wired.co.uk/news/archive/201 ... stringbike
Mitä arvelette, onnistuisiko omatekoisena nojapyörään? Olisiko naruvedosta etuja rakenteelle esim. saisiko "ketjulinjaston" tehtyä fiksummin vaikka trikeen? Vai tulisiko vain ongelmia?
Aika järjettömältä vaikuttaa. Hävikit melkoisia, rullia, laakereita, liukupintoja, eestaas liikuvia massoja yms. "turhaa" ja painoakin tulee. Melko homma tuon tekemisessäkin olisi, ei tuollaisia takanapoja ole missään valmiina, puhumattakaan muista osista. Eikä tuo ketjun ohjaamisongelmia ratkaise, pitäähän nuo narut jollakin keinoin saada edestä taakse 
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Voisin kuvitella että takanavan voisi ostaa valmistajalta, ehkä möisivät muutkin osat ihan systeemin leviämisen toivossa.
Onhan viritys hassun näköinen, mutta liikkuvat massat ovat aika vähäiset polkijan jalkojen massaan nähden, eikä liikkeen nopeus ole niin suuri, että edestakainen liike toisi kovin paljon ongelmia.
Ketjulinjastoon nähden voisi etua saada, koska ei ole paluuketjua. Narun kiinteän kiinnityksen ei kai ole aivan pakko olla lähellä takanapaa. Yksi tai kaksi rissaa kuljettamaan naru optimaalista reittiä runkoon nähden - enintään, ehkä ei ainuttakaan.
Vaihtaminen tapahtuu poljinpäässä, ei olisi tarvetta viedä vaijereita takahaarukan luo. Tosin itse vaijerisysteemi näyttää varsin kummalliselta, miten sen saa synkrooniin luotettavasti ja tarkasti kun kumpikin poljin vaatii oman säätämisensä?
Symmetrinen rakenne voisi tuoda kuormitusetuja runkoon, symmetrinen rakenne -> symmetrinen kuormitus. On niitä täälläkin nähty runkoja jotka ovat hajonneet polkuvoimien takia.
Paljon on osia ja liukupintoja, mutta jos vaihteistoa vertaa vaikka Rohloffiin, niin kyllä sielläkin jos jokin osa pyörii, hankaa, rullaa ja hiertää. Ketjussakin on oma massansa ja kitkansa siinäkin, varsinkin kun yleensä ovat huonosti hoidettuja ja nojapyörissä pitkiä. Naru ei tarvitse myöskään suojakseen ketjuputkia, jotka luovat lisää kitkaa ja rohinaa ennemmin tai myöhemmin, ellei niitä jatkuvasti hoonaa.
Lisäetuna systeemissä on ilmeisesti jonkinlainen poljinkampien mekaniikasta johtuva kevennys juuri raskaimmassa kohtaa kiertoa - ylämäkipolkemista kehuvat kevyemmäksi ja polkijan niveliä/jänteitä/lihaksia säästäväksi. Ja kevyempi ylämäkipolkeminen on kai nojapyöräilijälle ihan hyvä juttu?
Mutta en toki ole minkään sortin insinääri, enkä ole ainuttakaan pyörää väsännyt, ajelen vain ja sitäkin hyvin hitaasti... 
Nämä ovat kovasti vanhoja juttuja uusina esitettäviksi. Jos ne eivät yleistyneet 1890-luvulla, eivät ne pienillä nyansseilla nouse nyt markkinajohtajiksi. Eihän tämä sama asia ole, kuin Svea-pyörä, mutta ero on pieni. Svea-pyörän vipumekanismi on korvattu kampi-luisti-mekanismilla, mutta lisäarvo on vain pyörivässä jalkojen liikkeessä. Rulla-luisti-mekanismi kuluttaa kuitenkin hyödyn nopeasti.
Toisin kuin meillä, Ruotsissa on tehty joitakin
polkupyörään liittyviä keksintöjä. Ensimmäinen
ja ehkä menestyksekkäin oli Svea-pyörä 1890-
luvulla. Sen voimansiirto oli yksi varhaisimmista
vapaanavoista. Polkimet eivät pyörineet, vaan
ne liikkuivat ylös ja alas. Tällainen voimansiirto
kuviteltiin tehokkaammaksi kuin pyörivää lii-
kettä tekevät polkimet. Svea-pyörässä oli myös
viisi vaihdetta, jotka toimivat pneumaattisesti.
Toimivaa pneumatiikkaa ei ikävä kyllä ole säi-
lynyt, joten tarkkaan ei tiedetä, kuinka vaihteet
Cykelhistoriska Föreningen oli kutsunut Vanhojen Velo-
jen edustajat vastavierailulle Ruotsiin.
Svea-pyöräjuttua etsiessäni törmäsin Pikajalka 7 (Markku Lahtinen) Kinnerijuttuun, jossa mm. kerrotaan, mistä suomalainen "Kinneri" nimitys ajoneuvolle on kotoisin. Laitan siitä oman ketjun.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Nämä ovat kovasti vanhoja juttuja uusina esitettäviksi. Jos ne eivät yleistyneet 1890-luvulla, eivät ne pienillä nyansseilla nouse nyt markkinajohtajiksi. Eihän tämä sama asia ole, kuin Svea-pyörä, mutta ero on pieni. Svea-pyörän vipumekanismi on korvattu kampi-luisti-mekanismilla, mutta lisäarvo on vain pyörivässä jalkojen liikkeessä. Rulla-luisti-mekanismi kuluttaa kuitenkin hyödyn nopeasti.
En usko, että kukaan tätä on uutena ajatuksena esittänytkään. Kyse on enemmänkin juuri yksityiskohtien hiomisesta.
Samaa voisi sanoa esimerkiksi lentokoneesta, jo Leonardo rakenteli laitteita, mutta materiaalitekniikan kehittymättömyyden vuoksi eivät tainneet lentää. StringBike systeemissä on erityistä ehkä juuri tuo String, eli dyneema on ehkä se juttu jonka käyttö voiman välittämiseen tekee systeemistä ehkä toimivan. Samaa naruahan on toki soutupyörässä http://www.rowingbike.com/en/ eli jälleen kerran itse ajatus ei ole uusi vaan sovellustapa. Rowingbike:ssäkin on omanlaisena vaihteisto, joka toki ei soveltune normaaliin polkupyörään.
Itse ajattelin, että joku rakentelija soveltaisi systeemiä ja tekisi kohtuullisella vaivalla vaikka 3-vaihteisen proton hyvinkin pikaisesti - ihan uteliaisuuttaan - ja narun kuljettamiseenkin edestä taakse löytyisi varmasti mielikuvituksellisia tapoja, jos sitä hetken joku viisas miettisi. Ja se taas mahdollistaisi pyörän rakenteelle uusia innovaatioita.
Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen, että esimerkiksi kinnerissä voisivat narut mennä vaikka kuskin pään/hartioiden yli taakse tukeutuen selkänojassa kiinni oleviin rissoihin. Jos mekaniikkaa voisi kääntää hieman eteenpäin vetosuunan muuttamiseksi. Silloin kinnerin runkorakenne voitaisiin miettiä ilman, että ketjun kuljetusta kuskin ali tarvitsisi miettiä lainkaan. Varmaankin hölmö ajatusleikki, mutta kuten sanottu, joku viisas voisi keksiä oikeasti hyviä ideoita.
Entäs siten etuveto? Tulisiko siinä systeemillä jotain etua. Ei ainakaan tarvitsisi käyttää tadpolessa tilaa vievää vaihteistoa/rattaita takareisin alle rutisemaan ja likaa keräämään, vaan sinne menisi vain kaksi narua, olisiko mahdollista etuvetoinen ja eturenkailla ohjaava kinneri? Silloin ei tarvitsisi takapäähän kuin vapaasti rullaavan renkaan. Matala pieni vetojärjestelmä mahdollistaisi ehkä kuljettajan istuvan aavistuksen nykyistä edempänä, jotta vetäville eturenkaille saisi sopivasti painoa päälle, toki siten ettei kinneri kaatuisi jarruttaessa nenälleen.
Sama juttu tavan nojakissa, narut eivät ehkä estäisi eturenkaan kääntymistä samaan tapaan kuin ketjujärjestelmä tekee, jolloin etuvetoinen olisi edelleen simppeli takapäänsä osalta ja samalla eturengasta voisi käännellä vapaasti.
En tiedä olisiko systeemissä mitään järkeä, mutta en voi olla ihmettelemättä.
Loppujen lopuksi minua kiehtoo systeemissä ehkä eniten arkaainen vipu, joka on ikiaikainen voiman muuttamiseen käytetty yksinkertainen menetelmä. Vaihteisto kuin rautakanki jonka vääntöpisteen paikkaa muuttamalla saadaan vaadittavan voiman tasoa muutettu tarpeen mukaan, samalla toki liikkeen matka muuttuu saman verran - niin yksinkertainen ja samalla kiehtova systeemi. Sama ideahan on toki piilotettu ketjuvetoonkin, mutta tässä narusysteemissä 'vipu' tulee jotenkin niin suorasukaisesti ja kauniisti esille.
Jaha, tuokin on keksitty taas uudelleen, ensimmäisen keksinnön 100-vuotispäiväksi varmaan.
Kaksi vapaanapaa, vetonarut kammista, jousipalautus, vaijeri-rissasysteemi polkimien vaiheistamiseen... alunperin Svea, 60-luvulla Cyclodrive, 70-luvulla Alenax. Sama mekanismi pienin eroin, mutta meneeköhän nyt sen paremmin? Hienoja NC-leikattuja vipuja ja liukupintoja kuitenkin. Kampikierroksen aikana muuttuva välityssuhde, mahdollisesti melkein portaattomasti säädettävä kokonaisvälityssuhde, mutta onko niistä oikeasti hyötyä?
Ilmeisesti uusi sukupolvi asiaa tuntemattomia on kypsynyt rahastettavaksi.
kuparinen kirjoitti:Jaha, tuokin on keksitty taas uudelleen, ensimmäisen keksinnön 100-vuotispäiväksi varmaan.
Kaksi vapaanapaa, vetonarut kammista, jousipalautus, vaijeri-rissasysteemi polkimien vaiheistamiseen... alunperin Svea, 60-luvulla Cyclodrive, 70-luvulla Alenax. Sama mekanismi pienin eroin, mutta meneeköhän nyt sen paremmin? Hienoja NC-leikattuja vipuja ja liukupintoja kuitenkin. Kampikierroksen aikana muuttuva välityssuhde, mahdollisesti melkein portaattomasti säädettävä kokonaisvälityssuhde, mutta onko niistä oikeasti hyötyä?
Ilmeisesti uusi sukupolvi asiaa tuntemattomia on kypsynyt rahastettavaksi.
Kyllä tuossa voisi olla järkeä, jos ihminen oikeasti olisi tehokas tallomalla polkien. Oikeasti polkeminen on kuitenkin niin paljon tehokkaampaa (lyhyillä kammilla 
)pyörittämällä. En usko, että kyse on rahastamisesta, sillä yrittäjäsukupolvetkin vaihtuvat samaan tahtiin. Kysymys on erilaisesta mielikuvasta siitä, mitä polkeminen on. Mutta ei huolta, kokeilemalla se selviää ja aina oppii jotain muuta, jollei saavuta sitä, mitä yritti. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Sen enempää systeemiin puuttumatta, en ainakaan itse ajaisi videon pyörällä. Syy selviää kun katsoo etunapaa 
.
Paavo kirjoitti:
Sen enempää systeemiin puuttumatta, en ainakaan itse ajaisi videon pyörällä. Syy selviää kun katsoo etunapaa
Laakeri jumittaa pahasti.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma