Täällä on vaihtelevasti välillä pyörätiet, välillä ajoradat paremmassa kunnossa.
Ja sitten asiaan: oli mahtava päivä, onneksi lähdin mukaan! Olis niin harmittanut jos en kerrankin olis mennyt. Mukavia juttutuokioita kinneristien kanssa. Oli siellä joukossa yksi toinenkin nainen kinnerillä, muuten oli aika miesvaltaista . Poikkesin suunnitelmasta lähes välittömästi ja päätin ajaa Somerolle saakka vaikkei alunperin pitänyt. Loppua kohden tuntui kyllä tökkivän meno, ja sivutuuli oli välillä ilkeä. Vaan tuskinpa olisin päässyt sitäkään vähää jos alla olisi ollut scorpion. Someron lounastaukopaikalla terppa ja velowagon meinas että takaisinpäin onkin myötätuuli. Oikeassa olivat, vaikka välillä tuli puuskia sivusta. Mut aivan eri ajotuntuma kuin mennessä. Pitkiä suoria, eikä mitään hidasteita = kinnerin saa kulkemaan melkosta vauhtia
. Peltosuorillakin nopeudet oli jatkuvasti vähintään 33kmh mutta kiihtyi hyvin aina 40 saakka, jopa yli. Nautinnollista ajoa, vaikka olinkin menomatkalla aika väsynyt loppua kohden. Parhaimmillaan matkalla keskinopeus 25,8, lopun pyörätieosuus hidasti menoa. Kilometrejä kertyi 187,2 tarkalleen.