Paikallisia liikenne-erikoisuuksia

[ajarmala]

Paras tapa tehdä suojatiestä turvallisempi on saada vauhti putoamaan ennen sitä jotta jää aikaa kunnon havainnointiin. Tämä tarkoittaa yleensä töyssyjä tai kameroita joista töyssyt on paljon halvempia pidemmällä aikavälillä.

Me kun ajellaan kinnereillä ajoradalla, ei ollenkaan tykätä noista hidastetöyssyistä autoille. Ne kun koskee myös kinnereitä. Toisaalta, sitten ne autotkin ajelevat takanamme, kun hitaasti ihmisvoimalla kiihdyttelemme töyssyn jälkeen usein taas ylämäkeen ajovauhtiin. Meikäläinen ei enää tällä iällä kolmenkymmenen kilon kinneriä enää salamannopeasti vauhtiin kiihdytä. Odottakoot. Minä otan kaistani.

Toisaalta, jos yrittää ajaa kelveillä, niin rotvallit ovat vielä hidastetöyssyjäkin pahempia... Miksi rotvalleja pitää olla? Ketä ne hyödyttävät? Ei sokeita ole niin paljon, että heitä varten pitäisi rakentaa rotvallit joka paikkaan. Anteeksi vaan sokeat, mutta pitää keksiä jokin muu, parempi keino indikoida autotie kuin rotvalli. Mitään muuta syytä näihin rotvalleihin en ymmärrä.

Hidastetöyssyt vai rotvallit. Valitse näistä nyt sitten - otatko koleran vai lavantaudin?

[jori]

Hidastetöyssyt vai rotvallit. Valitse näistä nyt sitten - otatko koleran vai lavantaudin?

Mitä järkeä on tehdä nopa tie, johon sitten laitetaan hidastetöyssy. Töyssyt haittaavat myös aurausta. Meillä täällä Tampereella tehtiin Koljontielle shikaaneja, jotka tiputtivat pahimmillaan yli 80 km/h nopeudet nykyiseen noin 40 vauhtiin. Olennaista oli, että tie ei näytä suoralta päästä katsoen. Shikaani on siinäkin mielessä parempi, että siit pääsee pyörällä ja kapeammalla ajoneuvolla suorempaa ja se siis haittaa vähemmän.

[Hopea]

Töyssy on aina merkki siitä, että liikennesuunnittelija epäonnistui alkuperäisessä suunnitelmassa.

Kuten Jori jo totesi, tiet pitää suunnitella niin, etteivät ne houkuttele ajamaan liian lujaa. Helposti sanottu. Olen opettanutkin sitä, joten homma on myös tehtävissä. Jostain syystä meillä on unohdettu, kuinka se tehdään niin, ettei autoilija tunne itseään pakotetuksi.

Toinen syy on ehkä nopeusrajoitusjärjestelmän muuttuminen viime vuosina. Rajoituksia lasketaan teillä, jotka on alkujaan suunniteltu läpiajokaduiksi tai -teiksi. Ei ihme, ettei geometria suosi hiljaa ajamista. Sitten ainoa ratkaisu on töyssyttää se tai rakentaa jälkikäteen niitä ihan kamalia sikaaneja. Tulos on nähtävissä esim. Espoon Olarissa. Ajelin yhtenä päivänä katua sitä sallittua neljääkymppiä. Takaa tuli paikallinen mopojengi ja kun vastaan tulevan liikenteen vuoksi eivät voineet ohittaa, kiersivät pyörätien/jalkakäytävän kautta ohi. Se vasta turvallista onkin.

[ajarmala]

Meillä täällä Tampereella tehtiin Koljontielle shikaaneja, jotka tiputtivat pahimmillaan yli 80 km/h nopeudet nykyiseen noin 40 vauhtiin. Olennaista oli, että tie ei näytä suoralta päästä katsoen.

Shikaaneja! Fiksuja tieinsinöörejä siellä Tampreella. Shikaaneja pitääkin ryhtyä ehdottamaan myös Vihtiin ja Lohjalle töyssyjen sijaan.

[Saukki]

Täällä Kälviällä liikenneinsinööri päätti sitten tehdä sekä shikaaneja, että töyssyjä. Tavoitteessa ainakin onnistuttiin. Nopeudet laskivat, mutta kyläläisiä vitutti.

[Wacky]

Meillä täällä Tampereella tehtiin Koljontielle shikaaneja, jotka tiputtivat pahimmillaan yli 80 km/h nopeudet nykyiseen noin 40 vauhtiin. Olennaista oli, että tie ei näytä suoralta päästä katsoen.

Shikaaneja! Fiksuja tieinsinöörejä siellä Tampreella. Shikaaneja pitääkin ryhtyä ehdottamaan myös Vihtiin ja Lohjalle töyssyjen sijaan.

Mulla oli mielessä Helsingin suuret puistotiet joissa on nopeusrajoitus 50 km/h, puita keskijakajalla ja kaksi tai enemmän kaistaa molempiin suuntiin joille shikaanit ei oikein sais sopimaan ilman toisen kaistan sulkemista sellaisen kohdalla jota en näkis tapahtuvan..
Shikaanit tosiaan toimii oikein hyvin monessa muussa paikkaa

[PW]

Tämän kesän paikallinen erikoisuus liikkui välillä myös kevyenliikenteen väylillä.

katujuna.jpg (196.42 KiB) Katsottu 3885 kertaa

No haitanneeko tuo - miksikä lie relisteröity tai millä luvilla liikkui kevarilla, en tiedä. Ekan kerran vaan häämmästyin ku tuli mutkan takaa tommonen vekotin. Vuoksen varren reiteillä, maisemia esittelivät matkustajille.
Oli kuulemma menestys "veturi" eka kesä, päivän lehtijutun mukaan.

[jviirret]

miksikä lie relisteröity tai millä luvilla liikkui kevarilla, en tiedä.

Mulla on sellainen käsitys että nämä anovat luvan reitilleen erikseen. Eivät saa poiketa siltä ja luvassa on määritelty ajonopeudet, henkilömäärät, vaatimukset kuljettajalle, vakuutukset sun muut diipadaapat. Kalajoella näytti veturina olevan naamioitu traktori, tuskin sen vakuutukset tälläiseen käyttöön yksin riittävät ja traktorin peräkärryssä matkustaminenkin on kiellettyä yleisessä liikenteessä.

Jukka

[PW]

miksikä lie relisteröity tai millä luvilla liikkui kevarilla, en tiedä.

Mulla on sellainen käsitys että nämä anovat luvan reitilleen erikseen. Eivät saa poiketa siltä ja luvassa on määritelty ajonopeudet, henkilömäärät, vaatimukset kuljettajalle, vakuutukset sun muut diipadaapat. Kalajoella näytti veturina olevan naamioitu traktori, tuskin sen vakuutukset tälläiseen käyttöön yksin riittävät ja traktorin peräkärryssä matkustaminenkin on kiellettyä yleisessä liikenteessä.

Jukka

Voi olla - muistelen ett yrittäjä keväällä ajo laitteen Kouvolasta Imatralle

[jooseha]

Kaikki kuljettaminen tiellä maksua vastaan vaati luvan Kävin kesällä Jokke-jokkijunan pakkohuutokaupassa ja se oli traktoriksi rekisteröity, mutta vaati meklarin mukaan linja-autokortin. Jotenkin voisi arvata että pelkkä D-kortti ei riitä vaan tarvitsisi DE:n

[jori]

miksikä lie relisteröity tai millä luvilla liikkui kevarilla, en tiedä.

Mulla on sellainen käsitys että nämä anovat luvan reitilleen erikseen. Eivät saa poiketa siltä ja luvassa on määritelty ajonopeudet, henkilömäärät, vaatimukset kuljettajalle, vakuutukset sun muut diipadaapat. Kalajoella näytti veturina olevan naamioitu traktori, tuskin sen vakuutukset tälläiseen käyttöön yksin riittävät ja traktorin peräkärryssä matkustaminenkin on kiellettyä yleisessä liikenteessä.

Joo, tarkkoja on määräykset viranomaisten suuntaan, mutta oliko kevyen liikenteen väylän varsinaisille kulkijoille, eli niille, joita vaara koski, kerrottu mitään. Ei.
Tällainen on hallintopolitiikka nykyään. Viranomaiset varmistavat kyllä lupamenettelyineen, etteivät itse joudu vastuuseen virheistä tai vahingoista, mutta varsinaisen hengen ja terveyden vaaraan joutuvan kohtalo ei oikeasti kiinnosta ketään. Vai oliko teille (kolmelle ) tuon kelvin käyttäjälle kerrottu tästä junankuljetusluvasta? Ilmeisimmin ei.
Tällainen satunnainen leveästi pyörätien käyttävä kulkuneuvo on vaarallinen kelvillä. Silti asialla on toinenkin puoli. Kun leveän kulkijan vauhti on asiallinen ja näitä leveitä kelveillä RIITTÄVÄN USEIN kulkee, pyöräilijä voi helpommin arvata, että sieltä voi tulla tien täydeltä junaa vastaan . Kun leveitä laitetaan kelveille nykyistä useammin, ei vaara olekaan enää niin suuri. Muutenkin se tekee kävelystä ja pyörillä ajelusta asiallisempaa kulkureunan ja näkemäesteisten paikkojen nopeuksien suhteen, kun on vähän todennäköisempi vaara, että sieltä tulee joku leveämpikin vastaan, joka ei voi väistää vasemmalta, oikealta, keskeltä tai mutkitellen, kuten nyt. Siksi oikeastaan ainoa asia, joka olisi pitänyt tehdä, oli nyt jätetty tekemättä, eli laittaa varoitus kelville.
Suututtaa

PS. Jos joku ei huomannut, tässä viitattiin Shared Space liikennejärjestelyihin, joista on saatu erinomaisia kokemuksia, missä vain niitä on kokeiltu. Teiden käyttö monipuolistuu ja muuttuu turvallisemmaksi, kun ei määritellä, kuka ja millä välineellä ja millä luvalla tiellä saa kulkea, vaan tien käyttäjille kerrotaan, että tiellä saattaa tulla vastaan vaikka norsu, jotta ajele sen mukaan.

[jooseha]

Voi kelvillä tulla leveää laillisesti vastaan. Talvella se on jopa yleistä
Nämä junat kyllä rikkoo tieliikennasetusta, jollei niiden ajamista kelvillä ole liikennemerkillä osoitettu luvalliseksi. Niiden vastoin ajaminen on laillista vain rajatuin poikkeuksin ja anottu lupa ei sisälly niihin
Turvallisuuskulttuurista olen samaa mieltä Jorin kanssa. Harva on kiinnostunut turvallisuuden parantamisesta. Oman selustan turvaaminen tuntuu olevan pääasia

[jviirret]

Kalajoen hiekkasärkillä oli ennen tuollaiset katujunasta varoittavat liikennemerkit klv:llä. Enään en niitä googlen streetviewillä löytänyt, mutta nyt näyttää että pystyy liikennöimään koko särkkien alueen autotietä pitkin. Eli ilmeisesti ei aja enään klv:llä, koska jouduin sen ajoradalla kerran viime kesänä ohittamaan.

Jukka

[Hopea]

...Nämä junat kyllä rikkoo tieliikennasetusta, jollei niiden ajamista kelvillä ole liikennemerkillä osoitettu luvalliseksi...

Minusta tuossa on vielä ongelma. Moottoriajoneuvon kuljettamista pyörätiellä/jalkakäytävällä ei voi sallia millään liikennemerkillä. Ainoa laillinen poikkeus on tuo mainitsemasi tien hoidon "työt, joita ei voi muuten tehdä".

Silti kunnat näyttävät tekevän näitä poikkeuksia. Oulusta esim. löytyy yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkkejä, joissa on lisäkilpi "Potnapekalla ajo sallittu". Siitä pitää sitten kulkijan keksiä, että väylällä tulee vastaan keskiraskas ajoneuvoyhdistelmä. Periaatteessa näihin kaikkiin pitäisi olla erityilupa ministeriöstä asti. Käsittääkseni näitäkään ei myönnetä pilvin pimein, koska yleensä perusteena pitää olla kokeilu tms.

Noista ajokortti- ym. vaatimuksista johtuen katujunat eivät ole kovin yleisiä. Siihen tarvitaan todellakin DE-kortti, kuljettajan ammattipätevyys ja sen lisäksi erillinen liikennelupa kadulla ajamista varten. Se kun ei ole Suomen lainsäädännön tuntema ajoneuvo. Lappeenrannassa sellaisen käyttöönotto oli viivästynyt kun ei saatu riittävän pätevää kuskia. Näkyi se kesällä ajavan, joten jostain sekin löytyi. Siellä reitti meni katuja ja enintään pihakatuja pitkin.

[jori]

...Nämä junat kyllä rikkoo tieliikennasetusta, jollei niiden ajamista kelvillä ole liikennemerkillä osoitettu luvalliseksi...

Minusta tuossa on vielä ongelma. Moottoriajoneuvon kuljettamista pyörätiellä/jalkakäytävällä ei voi sallia millään liikennemerkillä. Ainoa laillinen poikkeus on tuo mainitsemasi tien hoidon "työt, joita ei voi muuten tehdä".

Silti kunnat näyttävät tekevän näitä poikkeuksia. Oulusta esim. löytyy yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkkejä, joissa on lisäkilpi "Potnapekalla ajo sallittu". Siitä pitää sitten kulkijan keksiä, että väylällä tulee vastaan keskiraskas ajoneuvoyhdistelmä. Periaatteessa näihin kaikkiin pitäisi olla erityilupa ministeriöstä asti. Käsittääkseni näitäkään ei myönnetä pilvin pimein, koska yleensä perusteena pitää olla kokeilu tms.

Noista ajokortti- ym. vaatimuksista johtuen katujunat eivät ole kovin yleisiä. Siihen tarvitaan todellakin DE-kortti, kuljettajan ammattipätevyys ja sen lisäksi erillinen liikennelupa kadulla ajamista varten. Se kun ei ole Suomen lainsäädännön tuntema ajoneuvo. Lappeenrannassa sellaisen käyttöönotto oli viivästynyt kun ei saatu riittävän pätevää kuskia. Näkyi se kesällä ajavan, joten jostain sekin löytyi. Siellä reitti meni katuja ja enintään pihakatuja pitkin.

Aivan turha sääntöviidakko, jonka tarkoitus on vain turvata viranomaisen selusta. Haittaa elämää ja lopulta turvallisuuttakin, kuten edellä perustelin. Pitäisi aina lisämääräystä tehdessä kysyä: Kuinka paljon ihmishenkiä tai vakavia loukkaantumisia tällä määräyksellä OIKEASTI vältetään. "Olisi mahdollista sattua"-periaatteella asioiden luvanvaraistaminen johtaa katastrofiin –eli nykytilanteeseen.