Jos kuski on heilunut enemmän ylämäessä ainakin välillä, en muista havainneeni, mutta se voi johtua itsekin muita paikkoja kovempaa polkiessa ja vaappuessa. Putkinäöllä? Vasta-/myötäpäivään kallistelua polkemisen myötä oli hieman koko ajan ja jos kokoluokkaa pitäisi arvata, ehkä luokkaa +-2-3astetta. Voisiko tuokin vaikuttaa kulumiin renkaissa? Onko muita havaintoja sivukallistusheilunnan määrästä, jonka tulkitsen tulevan polkemisesta? Mutta miten, eli pelkästä jalkojen polkuliikkeestä, vai polku plus vartalon heijaus Newtonin mukaan vastakkaissuuntaisena yhtä vahvana reaktiona? Miinus häviöt penkin kitkassa polkaisun vastavoimissa.
Olisiko häviöitä olemassa, kun DF heiluu sivulta toiselle? Jos on, vähentyisivätkö ne polkutekniikkaa pyörittävämmäksi muuttamalla? Olettamuksena runttaustekniikka heijauksen syynä. Oliko näin? Entä penkkiin kylkitukien lisäys estämään vartalon sivuliikettä, olisiko iloa, jos pyöritys on jo hyvää?
Nuo muut syiden mahdolliset lähteet on syytä selvittää myös, mutta miten? Luulisi ohjaustangon heittelevän ilman kiinni pitämistä. Mistä löytyisi niin tasainen ja pitkä pätkä, että voisit lukita ohjaustangon suoraan? Tarvitset lisäksi videoijan. Velodromi tuskin toimii, kun ei ole sama asia kuin tasainen tie.
Takahaarukan vahvistus ja miksei navan ja kiekon kuorman alla vääntymättömyyden varmistus ei ole helppoa.
En laskisi havaintojeni perusteella pois Petrin havainnon oikeellisuutta. Oliko tunnin ajon sateessa enemmän perän liukastelua kuin 6 h kisassa? Muuttuiko renkaan kuluessa perän vippaus pienemmäksi, vai suuremmaksi profiilin muuttuessa ja materiaalin pinnan muuttuessa tasaisesta kuluneeksi?