Nojapyörällä 100 mph ?

[Lizard100]

Nyt mulle alkaa valjeta....koska kovaa mentäessä pienellä ilmanvastuksella ei vääntö enää olekkaan merkittävä tekijä..vaan pyöritysnopeus ..eikö niin ? Mikä on Whittinghamin recumbentin kampipituus tai muiden vastaavien...onko tietoa ?

Huomatkaa miten knee angle lasketaan; http://www.recumbents.com/wisil/misc/crank_angle.asp

[Pastori]

Luin jostain että takavuosina oli joku frankliebhard tms. Ajanut 110mm kammilla kovia tuloksia.

[jori]

Huomaa, että virtaviivakappaleen ympärillä ilma liikkuu kappaleen pintaa pitkin ja sen mukaisesti. Tuolla kohtaa rungon paksun kohdan etupuolella on jo aika kova alipaine, eikä ilma ei kovin mielellään tuosta painu rungon sisään ilman haukkaavaa takareunaa aukossa. Vastusta ainakin tulee noin enemmän, kuin edestä patopisteestä otetulla ilmalla.

Piirsin vähän hahmotelmaa polkemisen vaatimasta tilasta. Ehdottomasti suosittelen lyhyempien kampien käyttämistä tällaisessa projektissa.

[Lizard100]

Huomaa, että virtaviivakappaleen ympärillä ilma liikkuu kappaleen pintaa pitkin ja sen mukaisesti. Tuolla kohtaa rungon paksun kohdan etupuolella on jo aika kova alipaine, eikä ilma ei kovin mielellään tuosta painu rungon sisään ilman haukkaavaa takareunaa aukossa. Vastusta ainakin tulee noin enemmän, kuin edestä patopisteestä otetulla ilmalla.

Piirsin vähän hahmotelmaa polkemisen vaatimasta tilasta. Ehdottomasti suosittelen lyhyempien kampien käyttämistä tällaisessa projektissa.

Aha..no eipä sitten...ei vaiskaan...viivat yläkuvannossa ennen shafeerausta ovat leikkausviivoja rakenteessa...eli kovasti on ylipainetta tuolla pinnalla missä aukko on...takaan sen. Toki tietenkin se että poikkileikkausta ei ole esitetty estää mahdollisuutesi arvioida asiaa. Itsea asiassa reiät juuri tuossa kohtaa auttaa vähentämään painetta ja vastusta juurikin ennen paksuinta "pullistunutta" kohtaa. Myöskin ilmanotto ennen pyöräkoteloita johtaa ilman sinne minne se tarvitaan eli ei kuskin hikisille jaloille.

Niin ja nimenomaan siksi laitoin linkin knee anglen laskemiseksi ettet piirtäisi vääriä kaavioita..ja suosittelen myös viimeisimmän piirtämäni ja liittämäni ( battle mountain versio ) kaavion käyttämistä johon nimenomaan muutin ne polvikulmat. Muuten voi joku luulla että olen hidas oppimaan tms.....kiitos !

Niin ja koska fudu kuvassasi on polkimen alla menee kenkä myös lattiasta läpi. Samoin herää epäilys että et käytä lukkopolkimia ja tekniikkasi on virheellinen tuossa lattian rikkomiskohdassa..tuossa vaiheessahan jo jalka vetää eli ei kantapää voi olla laahustamassa alas ja eteen. Tosin aion kyllä ottaa varmuuden vuoksi koko lattian alapinnan ala-osaa myöten käyttöön ( varaa on 2-3 senttiä vielä ), jos joku isojalkasempi ( 47 ) kuin minä sinne eksyy polkemaan.

[Lizard100]

Eli tässä on polvikulmat !

Keskellä sykliä ja alhaalla !

[irakas]

En tiedä oonko kovin uskovainen, mutta ajelen SH18:lla 150 mm:n kammilla.

Sakari

[Lizard100]

En tiedä oonko kovin uskovainen, mutta ajelen SH18:lla 150 mm:n kammilla.

Sakari

Mulle toi linkki ylhäällä antoi 160-165 mm optimi kammet..voisin mennä 150 millisiin jos tarve vaatii. Toki tietty kullekin voidaan laittaa omat kammet jotka tässä on polkemassa omien taipumusten mukaan...jos ne ovat alle tai max 170 mm.

[irakas]

Simplicate and add lightness !
-Ed Heineman

Ai, ai, kun on hyvin sanottu!

Eli myös: Yksinkertaistamisesta mestari tunnetaan!

[Lizard100]

Simplicate and add lightness !
-Ed Heineman

Ai, ai, kun on hyvin sanottu!

Eli myös: Yksinkertaistamisesta mestari tunnetaan!

Ed Heineman suunnitteli mm A4 Skyhawk hävittäjän. Tosin yksi aussi kaveri väitti että lause on jonkun toisen alunperin.

[jori]

Eli tässä on polvikulmat !

Keskellä sykliä ja alhaalla !

Tuolla tavalla mitattuna polvikulma menee kauimmaisessa pisteessä miinukselle.

Aha..no eipä sitten...ei vaiskaan...viivat yläkuvannossa ennen shafeerausta ovat leikkausviivoja rakenteessa...eli kovasti on ylipainetta tuolla pinnalla missä aukko on...takaan sen. Toki tietenkin se että poikkileikkausta ei ole esitetty estää mahdollisuutesi arvioida asiaa. Itsea asiassa reiät juuri tuossa kohtaa auttaa vähentämään painetta ja vastusta juurikin ennen paksuinta "pullistunutta" kohtaa. Myöskin ilmanotto ennen pyöräkoteloita johtaa ilman sinne minne se tarvitaan eli ei kuskin hikisille jaloille.

Oletko nähnyt virtaviivakappaleen painejakaumaa jänteen tai pinnan suhteen. Nuolen suunta kertoo pintaan vaikuttavan paineen suunnan.
Aivan pienen patopaineen aiheuttaman ylipainealueen jälkeen virtaus alkaa kiihtyä kiertäessään kappaleen ympäri. Ympäristöä suurempi nopeus tarkoittaa alempaa painetta. Jättöreunan lähellä on myös vanavedestä johtuva pieni ylipainealue. http://www.dynamicflight.com/aerodynami ... _patterns/
Jos laitat sellaiset ilmanottoaukot tuohon kohtaan, että ilma todella kulkee sisään päin, ei ole toivoakaan 100 mph tai edes 100 km/h ylittämisestä ilman todella suurta moottoria ja akkua. Jos tuohon tosiaan avataan aukot alipaineen maksimin kohdalle ja toinen perään, virtaa ilma perästä kohti keulaa.

[Lizard100]

Ikkunan jäänestoon mulla on vain yksi lääke 2 litran jäänestonestepullo jossa painekampi ( kuten uudet kukkasumuttimet mm ) ja letku tuulilasin etu alareunaan josta neste valuu paineella lasiin liipasimesta painamalla ja ilmanpaine pyyhkii jään ja veden/nesteen pois. Mikäli ei onnistu voi sivuikkunoissa olla avattavat osat ( kuten purjekoneiden pleksikabiineissa ) joiden kautta voi srabata lasista jäätä aika ajoin jos neste loppuu ( ja saa lisähappea jos ilmanvaihto ei riitä ). Samoja painepulloja voi käyttää sumutettaessa nestettä ja vettä polkijoille. Nestettä varmaan kuluu jo 4-5 tunnin ajossa 2-4 litraa kesähelteellä ?

[jviirret]

Mulle toi linkki ylhäällä antoi 160-165 mm optimi kammet..voisin mennä 150 millisiin jos tarve vaatii.

Ilman muuta tällaisessa käytössä lyhyemmät kammet kuin laskurit neuvoo. Pienentää paljon tilantarvetta.
Itse olen sitä mieltä että pelkkä kampien lyhentäminen ei juuri etua tuo. Jos taas ajoneuvon suunnittelee lyhyempien kampien ympärille niin etujen yhteen laskettu vaikutus on merkittävä.
-Lyemmät kammet saa alemmas, jalkojen verenkierto paranee.
-Lyhyemmät kammet laskee polvia alemmas, eteen päin poljettavissa kinnereissä mahdollistaa sekä matalemman konepellin että matalemman istumakorkeuden ja loivamman nojakulman.
-Lyhyemmät kammet pienentää kampivoimia(teho tehdään väännön sijaan kierroksilla), mahdollistaa kevyemmän rakenteen.
-Lisäksi tietenkin tuo polvirasituksia vähentävä vaikutus heille joilla on polvivaivoja.

Kaksipyöräisellä liikkeelle lähdössä on lyhyistä kammista haittaa, varsinkin talvella kun pitää heti paikoiltaan saada lujasti voimaa ensimmäisellä polkaisulla.

Jukka

[Lizard100]

Eli tässä on polvikulmat !

Keskellä sykliä ja alhaalla !

Tuolla tavalla mitattuna polvikulma menee kauimmaisessa pisteessä miinukselle.

Oletko nähnyt virtaviivakappaleen painejakaumaa jänteen tai pinnan suhteen. Nuolen suunta kertoo pintaan vaikuttavan paineen suunnan.
Aivan pienen patopaineen aiheuttaman ylipainealueen jälkeen virtaus alkaa kiihtyä kiertäessään kappaleen ympäri. Ympäristöä suurempi nopeus tarkoittaa alempaa painetta. Jättöreunan lähellä on myös vanavedestä johtuva pieni ylipainealue. http://www.dynamicflight.com/aerodynami ... _patterns/
Jos laitat sellaiset ilmanottoaukot tuohon kohtaan, että ilma todella kulkee sisään päin, ei ole toivoakaan 100 mph tai edes 100 km/h ylittämisestä ilman todella suurta moottoria ja akkua.

Polvet ei saa olla suorassa ala-asennossa.

Nyt toit sitten lentokoneen siiven painekaavion kuvaan..kun meillä on ennemminkin teräväreunainen pyörähdyskappale käsillä. Koettappa miettiä mitä siellä siiven kakkuveitsellä leikatussa kärjessä ( ennen paksuinta kohtaa ) tapahtuu niin pääset käsiksi tähän probleemiin ( kun en ihan liikesalaisuuden takia aio kuvaa sitten heti esitellä ). Eihän siellä vain esiinny turbulenssia ? Olisko tässä ns. boundary layer suction tyyppinen ilmiö nyt kyseessä..olisihan ? Helpottaako se virtauksen kiinnipysymistä paksuimman kohdan jälkeen..helpottaahan..tutki Goldschmied suction efekti ( NASA faili 80-luvulta ). Ota myöskin huomioon että tässä on poikileikkaukseltaan T-mallinen kappale paksuimman kohdan jälkeen..mitä se vaikuttaa virtauksen muodostumisessa. Vaikuttaako mitenkään ? Reiän reunat voidaan muotoilla ns. naca inlet tyyppisiksi imun optimoimiseksi ja virtauksen jatkuvuuden takaamiseksi..eli pieni epäjatkuvuus maksimi imuteho..se pitää olla paksuimman kohdan edellä. Siitä olen 100% varma. Sitä en kiellä etteikö kärki/nokka olisi myös hyvä paikka mutta en halua uhrata downforcea yhtään ( ja ilmaa tulisi sinne missä sitä ei tarvita ). Takana oleva ulostuloaukko tulee olla poikkileikkauspinnaltaan samaa kokoa kuin sisääntuloaukot..muuten ei käsittääkseni homma pelitä. Sisällä lämmennyt kohtuullisen laminaarisesti läpi virrannut ilma tuodaan elegantisti ( suoraan ilman esteitä...sileät pinnat rungon sisällä ) ulos ja parhaassa tapauksessa sen lisääntyneen kineettisyyden vuoksi se aiheuttaa jopa työntövoimaa ( ram air efect ). Ainakaan esteettömyys ei olisi haitaksi ilman virtaukselle ja optimaaliselle tuuletukselle jolloin aukkojen koot ja vastus voidaan minimoida. Myös ilman kulkemalla matkalla sisällä on merkitystä. Ulostuloaukon molemmilla puolilla voisi olla ns. kidukset joita säätelemällä voisi vaikuttaa siihen kuinka paljon imukoista ilmaa sisään tulisi ( esim. kasvaneen alipaineen takia ). Luukku näkyy hyvin MISS VELMAn rungon alaosassa; http://www.crazyhorseap.be/Mustangs/His ... 51H_02.htm

NACA inleteistä lisää; http://en.wikipedia.org/wiki/NACA_duct

[Wacky]

Kuinka paljon downforcea sä meinaat saada tuohon 100 km/h vauhdissa? Sehän on suoraan lisää vastusta ja pudottaa huippunopeutta eikä ole tarpeen ainakaan radalla ajettaessa.

[Lizard100]

Kuinka paljon downforcea sä meinaat saada tuohon 100 km/h vauhdissa? Sehän on suoraan lisää vastusta ja pudottaa huippunopeutta eikä ole tarpeen ainakaan radalla ajettaessa.

Se on totta, mutta en todellakaan halua että se nousee kynttiläksi pystyyn kesken menon. Buckminsterin DYMAXION irtos kentästä ja joku kuoli siinä.

Mulla on myös muutama pinttynyt käsitys siitä kuinka saan tästä poikkeuksellisen helpon rakentaa ja erittäin kevyen ( ja ennen kaikkea kestävän )..olen valmis uhraamaan 1% ilmanvastusta jos säästän 10-20% painosta.

Tuosta NACA inletistä vielä tämä; http://www.aafo.com/racing/news/99/07-27-99.htm

Joidenkin mielestä se on aivan älyttömän hyvä...ehkä ei kuitenkaan aina.

Huomaa että yksipaikkaiset polkulaitteet liikkuu 0,15-2 hv teholla..tämä on kuitenkin jopa 4-9 hv ja vastus karvan enemmän kuin WAW:ssa. 120 mph on itseasiassa jo 193 km/t..ja se jo tuntuu autossakin aika roisilta joka painaa sentään ukon kanssa 1500-1600 kg. Tämä painaa vain 380-400 kiloa kisakunnossa. Renkaan puhkeaminen 190 ( tai 160 km/t ) kilometrivauhdissa voi olla jo vaarallista ellei sillä ole mitään luonnollista vakautta/pyrkimystä pysyä suorassa.

Ongelma on nimittäin että etupyörien alle runkoon syntyy kantava patja, joka pyrkii nostamaan nokan ylös ( kun on 4 pyöräinen ) se pitää kompensoida ja patja efekti minimoida tai kääntää ainakin voitoksi. Näin ei saa käydä; kuten Donald Campbellille tai John Cobbille; ( karvan yli 200 mph ).

120 mph juuri ja juuri kehittää Cl:llä 0.5 nostovoiman joka nostaa 350 kiloisen härdellin ilmaan; http://www.ajdesigner.com/phpwinglift/w ... _force.php eli mahdollista jos pienikin epätasaisuus tien pinnassa ( josta nokka nousisi äkisti esim 5 astetta ) ja laite kulkisi 190 km/t.