Nojapyöräfoorumi

Härski kirjoitti: ↑14 Syys 2024, 15:48

Myös pehmeä veto rattaan ja Dynamon välillä voisi vaientaa resonansseja.

Siis esim pehmeä kuminen laippa joka antaa hieman periksi pyörimisen suuntaan. Samanlaisia on nykyään esim auton moottoroiden vauhtipyörissä tai vaikkapa hihnapyörien ulko ja sisäkehän välissä.

Mun järkeen ei mene tuo polkemisen vaikutus tuolle ketjun löysälle puolelle. Ainahan generaattoria vedetään taka-akaselin suunnasta suhteellisen löysällä ketjulla. Väliakselin ja genun välinen ketju taas luulisi olevan vakiokireydellä aina.

Mut se väli kai tuossa sitten on se resonoiva kohta.

jori kirjoitti: ↑14 Syys 2024, 14:39

...mutta rattaan ja generaattorinavan väliin jotenkin lisätty vääntöjousto voisi helpottaa tilannetta.

Selitin huonosti, kun ajatuskin oli kesken. Yritän uudelleen. Polkiessa ketjun yläpuoli on kireällä, jolloin vastaavasti kiristimen puoli löysemmällä ja ketju vähän syvemmällä mutkalla. Ketjunkiristimen paine pienempi. Rullatessa ketjun alapuoli hieman kiristyy, ja yläpuoli löystyy lehmän seläksi, jolloin ketju on kiristimen kannalta kireämmällä. Ketjun kontakti genun rattaalle on enempi niin kuin kitkapyörällä ja ketjurulla keskellä hammasväliä. Tuossa keskellä se pääsee värähtelemään molempiin suuntiin pehmeästi, ennen kuin ketjun rulla koskettaa hampaan kylkeen.

Tämän perusteella genun ketjupyörän kannattaisi olla loivemmilla hampaankyljillä, jotta ketjurulla pääsee helpommin liikkumaan uran pohjalta värähtelyn vaimentamiseksi. Vähän saman tyyppinen hammastus kuin ketjunkiristimissä.

ED. Nyt kun katson kuvaa tarkemmin, ketjunkiristimen kulma on sellainen, että pienikin löystyminen alapuolella painaa ketjua genun puolella lähes 90 asteen kulmassa. Se tarkoittaa, että genun suunnasta tuleva kireysvaihtelu vaatii kiristimen vivulta suuren kulmanmuutoksen, mikä taas estää sitä reagoimasta nopeasti. Helppo kokeilu tämän teorian todentamiseksi olisi ketjun lyhentäminen, jolloin vipu kääntyisi genun ketjun puolen suhteen sopivampaan asentoon. Tietenkin kiristimen vivun nivelen tuominen alemmas auttaa myös, mutta on työläämpi kokeilla.

Ilmeisesti tämän tyyppinen linja olis siis paljon parempi tai vain pudottaisin dynamoa reilusti alas päin. Pitääpä vähän sumplia että miten sen toteuttaisi parhaiten.

Dynamo saaga koki tänään suuren hetken kun sain valmiiksi ihan virallisen napadynamo kiekon ja lähdin sitä asentelemaan.

Asennus meni muuten mainiosti, mutta huomasin jotain joka oli hyvin huolestuttavaa.

Runko on onneksi terästä niin täytyy etsiä paikka jossa tuo hitsattaisiin kasaan.

Wacky kirjoitti:

...Runko on onneksi terästä niin täytyy etsiä paikka jossa tuo hitsattaisiin kasaan.

Laita valmistajallekin viestiä (jos et jo laittanut), että voisivat muuttaa tuota kohtaa: reikä pois ja vähän lisää materiaalivahvuutta... Ei saisi noin nopeasti väsähtää tuosta kohdasta.

Laitan tähän kuvan, josta näkyy, paremmin kokonaisuus ja syy, miksi tuo kohta kuormittuu rakenteen rikkovalla tavalla. Kyse on siis poikittaisen lujitemuovijousen ja rungon liitoksesta.

Tuo on erittäin kuormitettu kohta. Ei siksi, että tavallinen ajo sitä kuormittaisi, mutta erikoistilanteet, jossa toinen etupyörä tökkää johonkin, mutta toinen ei, kuormittavat noita pultteja ja korvia.

SInänsä hyvä rakenne, mutta liika jäykkyys aihettaa kuormituspiikkejä, jotka väsyttävät korvakkeet.

Korvan tekeminen lujemmaksi siirtää vain ongelmaa eteen päin. Triken etuakselin (tai nelipyörän) liitos keskellä olevan runkoputken kanssa on tämän rakenteen vaikein paikka. Monissa trikeissä se oli ainakin aiemmin se kohta, josta rakenne väsyi.

Minä ratkaisisin tuon lisäämällä liitoksen joustoa niin, että liitostapa mahdollistaa etupyörien pienen pituussuuntaisen liikkeen siitä tapauksessa, että toinen puoli tökkää.

Jousen yläpinnalle asennetun kumijoustimen avulla koottu jousipaketti voisi olla mahdollista kiinnittää runkoon naaraskierteellisen kumijoustimien kautta. Rakenteeseen tulisi kyllä 30 mm lisää korkeutta, mutta voisi muuten toimia hienosti.

Varsinaista ongelmaa tuokaan ei silti ratkaise, vaikka madaltaakin maksimikuormituksen piikkejä. Ydinongelmahan tuossa on pyöränripustuksen pituussuuntaisen tuen puute. Trikessä pituussuuntain tuki on vähän hankala toteuttaa, kun kiinteä tuki on vain keskellä ajoneuvoa. Siksi voimanvienneistä tulee lyhyitä ja voimista suuria.

Alkuun mietin että noiden jalkojen jäykistäminen kolmiolla tossa sivussa voisi olla paras tapa, mutta nyt mietin enemmin korvakkeiden päistä lähteviä pätkiä jotka tukeutuisi runkoputkeen viistossa kuten kuvaan sohin punaisella.

Tuon tyyppinen korjaus estää vähinten noiden kiinnitys pulttien kiristelyä ja varmaan jäykistää noi korvakkeet reilusti.

jori kirjoitti: ↑11 Touko 2025, 08:58

Jousen yläpinnalle asennetun kumijoustimen avulla koottu jousipaketti voisi olla mahdollista kiinnittää runkoon naaraskierteellisen kumijoustimien kautta. Rakenteeseen tulisi kyllä 30 mm lisää korkeutta, mutta voisi muuten toimia hienosti.

Tuo lieriöeristin väsyy aika nopeasti leikkaus- ja vetojännityksen vaikutuksesta. Lopulta etuakseli irtoaa jarrutuksessa.

Luulisi kestävän hyvän aikaa jos ummistaa reiän ja hitsaa kuvan mukaiset polviot.

Vaihtamalla kuusiokolopultit riittää tila kiristää pultti.

Uusi runko tuli viikolla. Ei ne ihan hurjasti näytä vahvistaneen tuota aluetta. Saa nähdä kestääkö.

Oli siinä työmaa vaihtaa runko uuteen, mutta tuli tehtyä.
36 pulttia pitkin pyörää, tosin ei tarvinnut mitään erikoistyökaluja jotta tuon vaihtoi.

Onhan tuosta heikennysreijät jätetty pois.

Vilijami kirjoitti: ↑08 Kesä 2025, 13:58

Onhan tuosta heikennysreijät jätetty pois.

Ja haarojenväli poistettu myös. Levy näyttäisi myös hieman paksummalta.