Viittasin tuolla aiemmin kohtaamisia- viestiketjussa M5 ShockProofin rikkoneeseen kolariin. Kolari tapahtui Espoossa viime syksynä eräänä aamuna suurin piirtein näin: ajoin Espoon Perkkaalla Majurinkulma nimistä tietä pitkin suuntana lounas/etelä ja Turunväylä alittava alikulku kunnes kerrostalon parkkipaikalta tuli henkilöauto kylkeen oikealta tuosta risteyksestä : http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.21 ... 63,,0,6.48
Minulla oli vauhtia noin 25 km/h enkä kerennyt kuin hiukan ohjaamaan vasemmalle pois alta siinä vaiheessa kun huomasin että auto tuleekin päälle. ShockProof on 26 kiekoilla on onneksi sen verran korkea etten itse osunut autoon kuin hiukan persustalla konepeltiin, muuten suurin isku kohdistui jalkojeni alle etuhaarukkaan. Törmäyksen jälkeen liike jatkui hiukan eteenpäin ja pyörä kuskeineen kaatuin vasemalle kyljelle aikalailla keskelle tietä. Onni onnettomuudessa ketään ei tullut takaan eikä vastaan (tai no eihän se auto sitten olisi sieltä parkkikselta kyllä tielle tullutkaan, kun sillä oli tarkoitus kääntyä vasemmalle). Itse selvisin pienillä naarmuilla. Pyörän etuhaarukka ja kiekko vääntyivät käyttökelvottomiksi ja päärunkoon tuli pieni murtuma emäputken lähistölle kohtaan, jossa ovat runkoputken sisäiset viennit jarru- ja vaihdevaijeria varten. Google mapsista näkee hyvin että risteyksen kohdalla on viihtyisyyttä lisäävät istutukset, jotka edesauttoivat onnettomuutta (mapsin kuva otettu näköjään alkukesästä, tapahtumahetkellä puskat olivat massiivisemmassa kunnossa). Auton kuski ei kuulemma nähnyt minua ollenkaan. Illalla hain pyörän pois ja samalla mallinsimme tyttöystävän kanssa hiukan tuota tilannetta. Minusta näkyi kuulemma lähinnä vain pää ja hiukan muutakin sieltä puskan takaa, mutta selvästi jäin siis pyöräni kera katveeseen puskan taakse. ShockProofilla ajaessa pää on suurin piirtein samalla korkeudella kuin henkilöautossa istuttaessa joten kaiken järjen mukaan kuski olisi voinut minut huomatakkin. Ei kuitenkaan tälllä kertaa huomannut. "Hauska" yhteensattuma asiassa on että kyseinen kuski oli jo ennen kolaria ottanut yhteytä Espoon kaupunkiin ja toivonut risteysalueen näkyvyyden parantamista. Asialle ei vain oltu tehty mitään. Muutaman viikon päästä kolarista oli puskat käyty ajamassa nurin.
Kolarin jälkeen tilanne eteni rauhallisesti ja molemmat ottivat tilanteen asiallisesti. Korvausvastuun osalta tilanne mutkisti kuitenkin se että itseasiassa jopa tien molemmilla puolilla on kevyenliikenteenväylät joita pyöräilijän tulisi lain mukaan käyttää, joten soitimme paikalle poliisin että saamme selvyyden syyllisyydestä ja korvausvelvollisuuksista. Poliisi ratkaisi tilanteen siten, että autokuski oli tilanteeseen syyllinen ja pyörän sekä auton (etumaski meni rikki ja lisäksi konepeltiin lommo ja joitain naarmuja) vahingot korvattiin hänen vakuutuksestaan. Poliisin tulkinnan mukaan auton pitää parkkipaikalta tullessaan väistää kaikkia tienkäyttäjiä, myös "väärässä" paikassa olevaa pyöräilijää. Kuski ei kuitenkaan saanut sakkoa, vaan varoituksen, sillä pyörä oli tilanteessa poliisin tulkinnan mukaan selvästi vaikea havaita. Tämä oli minusta aivan oikea tulkinta.
No joo, tärkeintä näissä tilanteissa on tietysti ottaa oppia, minkä takia tämän tänne kirjoitankin, jos joku muukin asiaa hiukan miettii. Koe olleeni tilanteeseen itse osasyyllinen, sillä en huomioinut puskan aiheuttamaa katvetta kunnolla. Ajan/ajoin paikan ohi lähes päivittäin, sillä se on työmatkan varrella, mutta en silti kokenut paikkaa erityisen vaaralliseksi, sillä luulin että minut nähdään ihan hyvin. Ajoradalla ajamista en tilanteesta kuitenkaan syytä. Google Mapsista näkee että tien oikealla puolella kulkevalla klv:ä katve tuossa risteyksessä on paljon pahempi kuin tiellä ajaessa. Tien vasemmalla puolella olevaa klv:ä en käyttänyt siitä syystä että ennen tuota risteystä on Siemenssin jonkun sortin iso toimipiste, jonka pihalta tullaan välillä aivan katsomatta klv:n yli/päälle odottamaan tielle pääsyä. Siemenssin aluetta rajaava verkkoaita ilmeisesti lisää näköestettä tuossa kohdin. Jotta voin sujuvasti ja vauhdikkaasti kulkea tuon tien päästä päähän olen huomannut ajoradan olevan ainoa oikea paikka. Lähtökohtaisesti näkisin että myös pyöräilijällä pitää olla oikeus liikkua sujuvasti ilman jatkuvaa jarruttelua ja kyttäilyä.
Nykyään koitan tapauksen johdosta huomida pienemmätkin näkemäesteet paremmin ja sovittaa vauhdin niiden mukaan. Nojapyörä kun tuppaa sitten kuintenkin olemaan sen verran matala että se jää monessa paikassa vaikeasti havainnoitavaksi taajama/kaupunki olosuhteissa. Taajaman ulkopuolella voi sitten päästellä vapaammin menemää ja nauttia vauhdista.
Toinen asia on sitten tuo pyörän korkeus asia. ShockProofin tilalle valitsin Challengen Furain joka on hiukan matalampi kuin SP, mutta ero ei ole iso. En kuitenkaan juurikaan edes harkinnut mitään lowraceriä tuon kolarin jälkeen. En haluaisi olla samassa tilanteessa yhtään matalammalla pyörällä. Kaikkea voi kuitenkin sattua vaikka ajaisi varovasti. Pitäisin itse pyörän valinnassa aika hyvä kriteerinä sitä että tavanomaisen henkilöauton puskuri on matalammalla kuin pyörän kuski.
Highracer suuntaus on tässä mielessä ihan tervetullut, on hienoa ettei aerodynaamisuudessakaan tunnu olevan kauheasti eroja high- ja lowracerien välillä.
