Nojapyöräfoorumi

tm kirjoitti: ↑20 Syys 2024, 23:57

10 vuotta kampien lyhentämistä täynnä .

Melkolailla päivälleen kaksi vuotta katselin kateudesta vihreänä Tepon jigiä, kunnes tein rouhean rhs jigin itselleni.

Tervehdys!

Olen viimeiset pari vuotta ollut kiinnostunut tästä kammen pituudesta ( siis lyhyydestä ) viimeiset pari vuotta. Muutoin tästä on aika vähän ollut pohdintaa löydettävissä, tämä teidän ketju oli mainio!

Pientä pohjustusta omaan pyörähistoriaan. Olen aina ollut kiinnostunut pyöräilystä ja harrastanut sitä jokusen kilsan viimeisten reilun 30 vuoden triathlon-harrastamisen aikana ( kisaillut harvakseltaan joskin tilanteen sen salliessa voin laittaa nimeni alle 'Six time Ironman finisher'). Olen 177 senttinen n. 80 sentin haaravälin pyöräilijä. Joskus alkuaikoina se oli sen pisimmän kammen omistaja joka oli kadun kingi, nykyään on toinen ääni kellossa. Itse olen ajellut isoimmat kilsat 170 millin kammilla, onpa joskus 90-luvulla ollut hetken paikalla 175 milliset kammetkin.

Tosiaan aika tarkkaan 2 vuotta sitten kiinnostuin asiasta, etsiessäni sitä sun tätä silmiini osuivat 152 milliset temppupyörän kammet Torilta. Niiden sopivuus kuntopyörääni oli täydellinen. Ne tuntuivat toimivan alkuperäisiä 170 millisiä luontevammin. Tämän tuntui näkevän myös sykemittarista.
Miten saisin vastaavat triathlonpyörääni?

Yksi koneistaja avitti minua alkuun ja tein hänen avullaan ( hän teki reiät/ polkimen pohjustuksen, minä jengat) muutamat +150 milliset kammet lähipiiriini. V.2002 täydenmatkan kokoiseni ikämiesmestari piti uusista kammistaan jopa niin että sanoi että tämä oli ehkä se elämänsä paras updeitti mitä hänen pyöriinsä on tullut.

Kammen pituus tulee sitä enempi relevantimmaksi mitä vanhempi olet/ mitä pidempi matka on.

jori kirjoitti: ↑29 Heinä 2021, 20:10

Tämä tarkoittaa siis sitä, että lyhyillä kammilla ei välityksen tarvitse olla lähelläkään kammen pituuden suhteessa pienennetty, eikä poljinnopeus siis tarvitse nousta samaan kuin normaalipituisilla 170 mm kammilla, mitä se tietenkin olisi, jos välitykseksi tarvittaisiin nuo alimmat pituudet. Polkeminen lyhyillä kammilla on siis monessa mielessä rauhallisempaa touhua kuin pitkillä. Vaikka kadenssi nouseekin, ei sen tarvitse nousta kammenpituuksien suhteessa, koska suorempi jalka kykenee suurempiin voimiin.

Yksi kokoiseni ja ikäiseni ( M-55) aika-ajaja, jonka tavoitteena vuodelle 2024 oli tehdä uusi ikäluokkansa ennätys 200 mailin aika-ajossa, tuli tutuksi yhden foorumin kautta. Hän vaihtoi aiemmat jo lyhyehköt 165 mm. kammet 155 millisiin kaudeksi 2024. Hän teki paljon tarkkaa työtä trainerin päällä määrittääkseen optimia suoritusta ja huomasi että kaikki viisarit näyttivät näillä uusilla kammilta parempi arvoja.

Ja niin hän sai maailmanennätyksensä vaikka keli ei sen puolella ollutkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=3UGaIoJHwDs

Mitä hänen päivityksistään ymmärsin niin hänen kadenssinsa nousi vain aavistuksen.

Mitä tämänkin topiikin matkassa esiintulleita videoita katselin niin ei tainnut mikään tuoda riittävästi esiin jalan suoruusaspektia. Käytännössähän tässä on pienessä kuvassa kyse syväkyykyn muuttamisesta puolikyykyksi. Jos olet näitä salilla tehnyt niin tiedät että puolikyykky tulos on tuota toista parempi. Jos lyhennät kampea 20 milliä niin polven yläkuolokohta jää peräti 40 milliä aiempaa alemmaksi. Eli lyhyellä kammella käytössä oleva voima on hieman isompi joten ihan kaikilla ei kadenssi välttämättä muutu.

Oma isoin mitattava huomioni päivitettyäni 170 milliset kammet 155 millisiin (satula nousi n. 15 mm. eli polven yläkuolokohta laski n. 30 milliä) on ollut juoksu pyöräilyosuuden jälkeen. Tein saman Säkylän 1/4-varttikisan kolmena vuonna peräkkäin ( 2021, 2022 ja 2023), kaksi ensimmäistä 170 millin kammilla, kolmas 155 millin kammilla. Kahden ekan kisan juoksuaika oli alle 49 minuuttia, kolmannen alle 47 minuuttia! Eli lyhyemmät kammet pitivät kroppani vetreänä pidempään.

Sen verran innostuin asiasta enemmänkin että hankin riittävät työkalut operaation tekemiseen sillä etenkin vanhempiin triathlonpyöriin ei ole ollut edes saatavana kovin lyhkäsiä kampia samalla kun monien keskihintaisten pyörien FSA:n kammet ovat oivia tähän puuhaan. Meidän piireissä 175 milliset kammet ovat death meat, niinpä ne ovat oivaa ( halpaa) kauraa tälle muutostyölle. Eli tämä onnistuu Turun/Raision liepeillä.

Edit: Näitä lyhennyksiä kun ei kovin moni tee niin itse laitoin yhteen kansalliseen fb-ryhmään jutun ja ilmon asiasta. Muutamia kiinnostuneita olikin, yksi Pariisissa asuva täydenmatkan triathlonisti vei asian päätyyn ja tilasi minulta yhden muutetun ( 175 mm./ 155 mm.) kampisatsin ( oli hyvää tuuria kun minulla oli yksi hieman harvinaisemman standardin setti ylimääräisenä yhdestä omasta projektista). Hän kuittasi tänä aamuna pakettinsa tulleen.

Tähän mennessä olen tehnyt muutostyön reiluun kymmeneen kampisatsiin.

Oletko kokeillut lyhempiä kuin 150mm kampia? Itselleni 140mm on optimaalinen raja, pidemmässä polvikulma alkaa olla tukala ja lyhemmässä voima alkaa vähetä.

Enpä ole.

Nuo ensimmäiset koneistajan avustamat kammet tein jengojen osalta täysin käsin ja ne eivät ole täysin suorat. Sitten keksin yksinkertaisen ohjurin ja sen jälkeen tekemäni kampien jengat ovat menneet ykkösellä suoraan ( mun porakoneella ei saa tehtyä jengoja). Tein tuolle SM-voittajalle jo uudet kammet ( sanoi kyllä että hän ei huomaa niissä ensimmäisen version kammissaan mitään vinoutta) ja voisin niistä palautuvista 155 millisitä tehdä 135 milliset tämmöiseen kokeiluun.

steelman_2 kirjoitti: ↑13 Tammi 2025, 21:36

Oma isoin mitattava huomioni päivitettyäni 170 milliset kammet 155 millisiin (satula nousi n. 15 mm. eli polven yläkuolokohta laski n. 30 milliä) on ollut juoksu pyöräilyosuuden jälkeen. Tein saman Säkylän 1/4-varttikisan kolmena vuonna peräkkäin ( 2021, 2022 ja 2023), kaksi ensimmäistä 170 millin kammilla, kolmas 155 millin kammilla. Kahden ekan kisan juoksuaika oli alle 49 minuuttia, kolmannen alle 47 minuuttia! Eli lyhyemmät kammet pitivät kroppani vetreänä pidempään.

Tämä on ihan johdonmukainen -minulle uusi- huomio. Täyspitkällä kammella polkiessa jalka käy lopultakin melko syvää kyykkyä muistuttavassa kulmassa, joten pakara- ja polven ojentajalihakset tekevät pidempää liikettä ja joutuvat selvästi ajoittain selvästi venyneempään tilaan kuin pitkän matkan juoksussa. Lihakset joutuvat siis toimimaan kahdella liikealueella, mikä tietenkin tuottaa lisärasitusta ja näkyy tuloksissa. Hyvä huomio, kiitos.

Yleisesti ottaen tykkään haastaa valloilla olevia ideologia, tämä kampi-hommeli on yksi semmoinen joka vei mukanaan. Jännästi 'teoreetikot' jäävät monasti kebab-kioskille koska heillä ei ole sitä selkeää kokemusta itse asioista. Aika moni teoreetikko näkee tuon pienentyneen liikeradan vain voiman ( eli tarkoittanevat väännön ?) vähenemisen vaikka todellisuus taitaa olla päinvastoin.

Tuo linkattu ruotsalainen a-a specialisti kokeili myös alle 150 millisiä kampia ( hänellä on arvokkaat säädettävät kammet), totesi niidenkin toimivan ihmeen hyvin, ehkä jopa niitä +150 mm. kampia paremmin.

Joskus 90-luvulla tuli treenattua hirveitä määriä ( 600-700 tuntia/ vuosi), nykyään tunti/päivässä taso pysyy juuri hanskassa tehojen ollessa mitä on, kesällä 2023 tein vain yhden valmistavan 1/4-matkan harjoituksen ( eli 40 km. tempo-ajo + 10 km. juoksu) ennen tuota Säkylää. Sen hetken kunnolla ja 170 millisillä olisin ollut piipussa viimeistään 20 km. ajon jälkeen, kun pyörässäni oli ne 155 mm. kammet ( ja kun pidin huolta normaalia korkeammasta kadenssista) niin jaksoin ajaa tuon 40 km. pätkän kokonaan satulasta istuen.

Jännä tosiaan ettei ketään tietäjä ole aiemmin tuonut tätä puolikyykky-aspektia esiin, enempi jääty kiinni siihen jalan liikenopeuteen ( eli kadenssin muuttumiseen). Sanoisin että se totuus on siellä puolivälissä eli kun itselläni se kammen pituus on muuttunut n. 10% niin se ollaan 'korvattu' 4-5% kadenssin nostolla ja suoremman jalan isommalla voimalla.

Mitäpä olette mieltä, saisko mua innokkaampi matemaatikko tuosta kuvasta johdettua jokinlaisen kaavan kammen optimimittaan?
Oletin lonkkavoiman kolminkertaiseksi polvivoimaan nähden. Niin ja tuohon pitäisi kai vielä lisätä reisiluun mitta? Mitä muuta?

Ei puolikyykkyvertaus mikään uusi, ainakaan tällä foorumilla ole. Sanana korkeintaan. Jori on vuosia verranut kampipituuseron vaikutusta lihaksisistoon portaiden kiipeämisvertauksella. Valtava ero lihasten väsyymisellä kiipeääkö kaksi askelmaa kerrallaan kiiruhtaen, vaiko hipsiikö yhden askelman kerrallaan.

Siinähän toteutuu sama syvä- ja puolikyykkyvertaus.

Hienoa että sana alkaa pikkuhiljaa leviämään sinne konservatiivisemman pyöräilyn maailmaankin. Tosin voisin kuvitella että nojafoorumilla jo lennetään ennenkuin kilpapyöräilyssä kaikki käyttää lyhyitä kampia'

Härski kirjoitti: ↑14 Tammi 2025, 14:23

Ei puolikyykkyvertaus mikään uusi, ainakaan tällä foorumilla ole. Sanana korkeintaan. Jori on vuosia verranut kampipituuseron vaikutusta lihaksisistoon portaiden kiipeämisvertauksella. Valtava ero lihasten väsyymisellä kiipeääkö kaksi askelmaa kerrallaan kiiruhtaen, vaiko hipsiikö yhden askelman kerrallaan.

Siinähän toteutuu sama syvä- ja puolikyykkyvertaus.

Hienoa että sana alkaa pikkuhiljaa leviämään sinne konservatiivisemman pyöräilyn maailmaankin. Tosin voisin kuvitella että nojafoorumilla jo lennetään ennenkuin kilpapyöräilyssä kaikki käyttää lyhyitä kampia'

Asia ei ole noin yksinkertainen , itse en lyhkäsistä pidä . Paremman voiman ja nousukyvyn saan 170---175 kammilla. On minulla käytössä 152 , mutta voimat niillä häviää. Kyllä siinä matikka ei auta , taitaa muutkin asiat vaikuttaa . Mielipide tääkin .

Härski kirjoitti: ↑14 Tammi 2025, 14:23

Ei puolikyykkyvertaus mikään uusi, ainakaan tällä foorumilla ole. Sanana korkeintaan. Jori on vuosia verranut kampipituuseron vaikutusta lihaksisistoon portaiden kiipeämisvertauksella. Valtava ero lihasten väsyymisellä kiipeääkö kaksi askelmaa kerrallaan kiiruhtaen, vaiko hipsiikö yhden askelman kerrallaan.

Siinähän toteutuu sama syvä- ja puolikyykkyvertaus.

Lukiessani nopeaan koko 57 sivuisen säikeen läpi katsoin tarkempaan niitä liitettyjä linkkejä, oma kommenttini liittyi enempi niihin youtube-pätkien tietouteen. Niissä ei ole ollut viittauksia tähän.

Tässä säikeessä oli myös ideointia säädettävästä kammesta jota itsekin joskus pohtinut. Varsinainen pituuden säätäminen saattaa olla vaikeasti toteutettavissa riittävän jämäkästi. Mainitulla ruotsalaisella olevat Wattshopin kammet ovat säädettävät vaihdettavien inserttien kanssa joilla saatanee jämäkämpi liitos.

https://www.shopforwatts.co.uk/products ... kOXvYQir4K

Ei se kammenmitta oo niin millipeliä. Tekee yhdet testikammet 175-155-135 reijilä, niin pääsee halukkaat testaamaan eri mittoja. Ja vanhan jankuttamista, mutta painotan edelleen riittävän pitkää (+1000km) testausta, ennen pysyvää mielipidettä.

Vilijami kirjoitti: ↑15 Tammi 2025, 10:51

Ja vanhan jankuttamista, mutta painotan edelleen riittävän pitkää (+1000km) testausta, ennen pysyvää mielipidettä.

Tästä täysin samaa mieltä. Muistan jonkun aiemman kevään kun laitoin ensimmäiselle ulkolenkilleni aiempien 170 millisten paikalle 165 milliset todetakseni että eivät ole mun juttu ...... Eka lenkki menee aina miten menee joten oli vähän äkkipikainen liike vaihtaa takaisin.

Viime kesänä 155 millisllä ajaessani ( siinä kohtaa takana 1,5 kesän n. 2000 kilometriä lyhyempää kampeilua) jouduin huomaamaan että semmoinen ryhdikäs etenemisvauhti onnistui yllättävän loivalla syketasolla.

Hienoa että lisää kammenlyhentäjiä astuu esiin ! Mielenkiintoista luettavaa nuo kokemukset triathlonpuolelta, ja vaikutus fillaroinnin jälkeiseen juoksemiseen.

Pastori kirjoitti: ↑23 Elo 2014, 11:25

jori kirjoitti:

Laita niin päin, että reiät passaa t-pulttiuriin niin, että kammenpituutta pääsee muuttamaan työntämällä akseliasetelmaa t-urassa.

Täh.

Oonko mä vähän tyhmä kun mieleen tulee vaan että se olis näin simppeli. Mitoitus ei nyt ole tietenkään kohdillaan. Mutta eiks toi nyt sovi mihin vaan koneeseen jos tekee noista kiinnityskohdista riittävän pitkä/syvät? Onko sne työtasot jotenkin vakioitu mitoiltaan?

kampienlyhennys_tyokalu.jpg

Itse oli aie teettää jigi sen tuntemani koneistajan avulla mutta kun hän ei kerennyt samalla kun oma pylväskoneeni antoi toiseen ratkaisuun mahdollisuuden niin tein juurikin näin. Minun liikkuvassa tasossa on jo valmiiksi pitkät hahlot joihin saan pultin kiinni. Editoitavat kampeni ovat yli 90% joko 24 mm. tai 30 mm. akselilla joten kaveri teki siihen alustaan 24 ja 30 mm. reiät kohtiin joissa kampi jää 3-4 eri ratassakaran varaan alustaa vasten ( eli suoraan). Sitten vain toinen pää pultilla kiinni ( välissä sopiva määrä prikkoja).

Tässä kun puolimielellään tekisi näitä lyhennyksiä sopivasta korvauksesta enemmänkin niin se mahdollisen asiakkaan pään kääntäminen lienee se isoin kaski. Tällä hetkellä minulla on treenikuntopyörässäni ( näyttää watit, kadenssin ja kulutetun energian) kiinni 152 mm. kammet samalla kun ne alk.p. 170 mm. makaavat hyllyllä. Noillakin saa jollekin paikalle raahautuvalle esitettyä sitä eroa ihan oman tuntuman kautta. Jollain tapaa säädettävä kampi olisi tässä kohtaa poikaa. Viime lauantai-iltana kuntopyörää polkiessani osuin kännykkää plaratessani parin klikin kautta ebay:n ilmoon jossa kuntopyörään sopivat säädettävät nelikanttikammet olivat menossa melkein 'ilmaiseksi' seuraavalle omistajalle seuraavan 12 minuutin aikana. Onneksi kukaan ei kokenut niitä itselleen viime hetkilläkään arvokkaiksi joten sain ne tosi sopivasti, postaritkin olivat monta kertaa enemmän, jenkeistä kun tulevat. Noilla on hyvä promota paikalle saapuvaa.

2nd GENERATION. Purely Custom Sizing Cranks (13Omm-185mm)