Jori tuttuja ovat aineenvaihduntaedut liikkeestä. Kaikki liike ei vain ole hyvästä ja jokainen rasitustapa ei ole samanarvoinen. Kun lihakset ja jänteet venytetään maksimipitkiksi, lihaskalvo ja jännetuppi venyvät pahasti. Reikäinen molempi menneisydessä ja kuka tietää, vaikka olisi vieläkin, ainakin arpisia ovat molemmat pinnoitteet. Pyörittäessä monet osat venyvät äärimmilleen, itse asiassa mulla hermoratavenytysohjelmassa on ranteen kierto sisäkautta taakse ulos niin pitkälle kuin menee, eli noin neljäsosakierros.
Pyörittämällä syntyi puristuksen ja revinnän aiheuttaman yhteisvaikutuksen kanssa ja monin toistoin vammani alun perin. En ollut ensimmäinen, joka sai tenniskyynärpään pyörittävällä liikkeellä siinä talossa. Siitä pääasiassa syytettiin vammaani. Lisäksi paljon kevyemmässä pyörityshommassa samassa talossa toinen sai ihan vain säätöruuvia pyörittämällä tenniskyynärpään.
Kaikki pyörivät liikkeet eivät ole pahasta, vaan osa on hyvästäkin, minulla jänteiden vahvistusohjelmaan kuuluu kuminauhalla vastustaen avaimenkääntöliike ja sen peilikuva.
Lyhyinä pätkinä voin toki ajaa tuollaistakin laitetta, sillä ei vain pääsisis mihinkään kuin alamäkeen rullaten, kun pitäisi lopettaa kesken ylirasitukselta suojaten. Tai aja ehjällä kädellä. Liikuntavälineeksi ei olisi minulle, mutta onneksi on auttavaksi todettu puntti- ja kumpparitreeniohjelma. Lisäksi itse keksitty mutos kämmenheittotekniikkaan, jolla saa rikki kiinnikkeitä. Eilen viimeksi niitä ja gutaa teki. Olisin heittänyt puutostilasta johtuen enemmänkin, jos kokeessa olleet tuoreet nastakengät eivät olisi kalvostaan huolimatta päästäneet vettä sisään. Vesitäytteinen sohjo-lätäköt 5-7 cm korkeina ososittautuivat muuten mainioille Sarva Xirec lenkkareille ylivoimaiseksi haasteeksi. Onneksi oli Seal Skinz vedenpitävät sukat. Viileäksi veti lyhyestä sessiosta huolimatta.