Nojapyöräfoorumi

Viime viikolla olleilla Puu ja Bioenergia 2009 messuilla http://www.jklpaviljonki.fi/puu2009/ oli yli 8000 kävijää, ja kyllä riitti säpinää myös osastollani, jossa oli esillä 6 puurakenteista nojakkiani ja osittain puurakenteiset SH8 ja SH10 ja pienoisasuntoperävaunu.

En saanut kunnollista kuvaa onnistumaan, mutta panenpa kuitenkin yhden, jossa on vain puolet esillä olleista kohteista:

Näyttelyissä pystyi aika tavalla levittämään nojapyöräilyn ilosanomaa.Hyvin monet varsinkin naiset ja nuoremmat kävijät uskaltautuivat myös koeajelemaan. Perjantain koululaisryhmien aikana oli koeajossa yhtäaikaa kolmekin nojapyrää. Yleisin kysymys oli: Miksi nojapyörä eikä tavallinen pyörä?

Kun messut olivat kansainväliset, oli vierailijoita Kiinaa ja Japania myöten. Yksi kiinalainen liikemies olisi ostanut SH8:n, jos olisin luvannut pilkkoa rungon palasiksi, jotta se mahtuisi mukaan matkatavaraksi.

Keskusteluissa eri kävijöiden kanssa tuli esille pyöräriksat (rickshaw), jonkalainen Vaasassa on, liekö Tampereellakin? Tuli vaan mieleen, että siinäpä olisi kehitettävää, kun tuollaisessa riksassa kuljettaja istuu kuljetettavien edessä sulkien näköalaa. Jos kuljettaja istuisi nojapyörämäisesti alempana, olisi kuljetettavilla esteettömät näkymät.

Jos haluaa levittää tietoutta nojapyöristä, tällaiset tapahtumat ovat tehokkaat ainakin kävijämäärien suhteen.

Sakari

Nyt mä sanasta bioenergia vasta hokasin että sun pyöräthän on myös siitä syystä kivoja - että rungot voi kierrättää/hävittää polttamalla tahi vaikka kompostoimalla

Tässä pari kuvaa... juuri laadin postia tuonne etusivulle missä kerron asiasta. Hienoa Sakari että olit päässyt tälläiseen tapahtumaan!

Ensi keskiviikkona menemme Kansosen kanssa Habitare messuille stadiin, jossa on näytillä Timo Sairin kardaani vetoinen nojapyörä.

Jyväskylän kaupunkilehdessä on juttu nojakeistani: http://www.jyvaskylankaupunkilehti.fi/U ... atso-kuvat

Harmittaa, kun tällaisten juttujen tekijät jättävät usein nojapyöräilyn kannalta tärkeitä kohtia pois. Kerroin tuon jutun yhteydessä yleisesti nojapyöristä ja niiden hankinnasta, ja vaikka sain jutun tarkistettavaksi, olivat ao. osat pudotettu pois.

Kiitos Ollille sivusta: http://lowride.info/www/ !

Sakari

Miksei muuten kardaanivetoisia nojapyöriä tehdä enemmän? Onko se vaan liian kallista? Eikö tuollainen kardaani olisi huoltovapaampi, kestävämpi (?)..?

Premnas kirjoitti:

Miksei muuten kardaanivetoisia nojapyöriä tehdä enemmän?

Kuten arvelitkin, hinta on kardaanivälitystä vastaan. Kulmavaihde on vaikea valmistaa edullisesti, vaikka niitä tehtäisiin suurinakin sarjoina. Ketjuvälityksen osat ovat kaksiulotteisia eikä mittatarkkuusvaatimus ole läheskään niin suuri kuin kulmavaihteella.

Kardaanivetoisen painoa on mahdoton - edes suurella rahalla - saada ketjuvälityksen tasolle. Puolisen kiloa tulee ylimääräistä kulmavaihteiden vaatimista rungoista ja väliakselin laakeroinneista.

Varsinkin nojapyörässä, jossa kardaanin pituus on metriä pidempi kuin pystypyörässä, kardaanin vääntyminen vedon alla tuottaa ylimääräisen jouston polkemiseen. Lisäksi kardaanilinja täytyy laakeroida myös väliltä, koska nopeasti pyörivä pitkä akseli alkaa helposti kieppua. (whirling)

Yhdenkin kulmavaihteen hyötysuhde on huonompi, kuin rullaketjuvälityksen yhteensä. Kulmavaihteita tarvitaan kuitenkin kaksi. Lisäksi kardaanivälitteiseen pyörään täytyy asentaa napavaihde, jos vaihde halutaan.

Kardaanivälityksen hyötysuhteessa menetetään summittain saman verran, kuin napavaihteen huonoimmalla vaihteella. Kardaanivälitys ja napavaihde yhdessä pudottavat hyötysuhteen 90% tuntumaan. Ketjuvaihteisella ketjuvälityksellä se on 95%-98%, riippuen ketjun puhtaudesta ja voitelutilanteesta.

Nämä hyötysuhteet ovat maksimi tehon hyötysuhteita. Kevyemmin polkien kardaanivetoisen hyötysuhde huononee suhteessa vielä enemmän, sillä hammasvälityksessä on suuria sisäisiä voimia, jotka täytyy laakeroinnilla ottaa vastaan. Suuria voimia kantavat laakerit eivät pyöri pienillä kuormilla ylen herkästi.

Lisäksi on tietysti poikkeavan tekniikan vastus. Parempaakaan tekniikkaa ei noin vain oteta käyttöön, puhumattakaan monessa suhteessa selvästi huonommasta.

Jori

Luinko oikein rivien välistä että napavaihteen hyötysuhde on huonompi kuin ulkopuolisten vaihteiden ?

PW kirjoitti:

Luinko oikein rivien välistä että napavaihteen hyötysuhde on huonompi kuin ulkopuolisten vaihteiden ?

Napavaihteen hyötysuhde on vain suoralla vaihteella ketjuvaihteen tasolla, kun vertaillaan isotehoista polkemista. Ihan pienillä tehoilla takavaihtajan pienet taittopyörät syövät jonkun verran tehoa. Ei kuitenkaan muutamaa wattia enempää edes kitisevän kuivalla ketjulla. Paras hyötysuhde on yksivaihteisella tai napavaihteen keskimmäisellä (suoralla) vaihteella. Ketjuvaihteella poljetaan aina suoralla vaihteella. Öljytyillä ketjuilla vaihtaja vie alle watin. Watti on rivakasta polkemisesta 200 W vain 0,5% mummovauhdista reilun prosentin.

Jori

Mulla on paskahuussilukemistona Burrowsin kirja - ja siinä mainitaan kardaanivedon tappioksi n. 6%. Mikäli en väärin muista, ptää tarkistaa lähivuosina jahka joutuu asioimaan.

Pastori kirjoitti:

Mulla on paskahuussilukemistona Burrowsin kirja - ja siinä mainitaan kardaanivedon tappioksi n. 6%. Mikäli en väärin muista, ptää tarkistaa lähivuosina jahka joutuu asioimaan.

Tähän kun lisätään se, kardaanikäytössä ainoa mahdollisuus napavaihde, putoaa hyötysuhde suoralla välityksellä tuon 6% ja muilla välityksillä noin 10%.

Jori