Saahan minuakin haastatella, mutta käytännön kokemusta minulla on tärinäraidoista vain kaksipyöräisellä takajousitetulla nojapyörällä, pystypyörällä ja autolla. Olen kuitenkin taistellut näitä epäloogisen hallintopäätöksen symboleita vastaan jo pitkään. Laitan tähän alle vielä näkyviin Pyöräliiton puhikselle Matti Koistiselle eilen ja tänään lähettämäni viestit.
jori piste montonen ät tut piste fi 30. toukokuuta 2016 klo 13.19
Moro!
Tässä sinulle linkki Nojapyöräfoorumin ketjuun, josta saat tarkempaa tietoa tuosta sunnuntain vastaisen yön onnettomuudesta, joka asettaa pientareen puolelle lisättyjen tärinäraitojen mielekkyyden kyseenalaiseksi. Keskusteluketju alkaa Iltasanomien uutisella ja epätietoisuudella, mutta lopussa on kaikki jo aika selvää. Lue, mieti ja levitä tietoa.
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=25&t=4772
Jori
Matti Koistinen
Lähetetty: 30. toukokuuta 2016 14:19
Moi,
onko sulla tuota jenkkitutkimusta, johon viittasit foorumilla liittyen tärinäraitojen vaikutukseen? Tärinät ovat kieltämättä ongelmallisia.
Onkohan rekkakuski puhunut kännykkään vai mitä ihmettä siellä on tehty ettei kinneriä huomaa?
- toukokuuta 2016 12:30
Syy kuljettajan huomion herpaantumiseen voi olla mikä tahansa. Ihmisen havaintopsykologiaan kuuluu ilmiö, jossa aivot säästävät kapasiteettia havaitsemalla vain odotettavissa olevia (todennäköisesti eteen tulevia) kyseiseen toimintaan vaikuttavia piirteitä. Näköhavainto syntyy aivoihin syntyvän mallin avulla ja tuo malli vain täydentyy silmän lähettämän lisäinformaation avulla. Täysin yllättäviin näköhavaintoihin reagoidaan erittäin hitaasti –sitä hitaammin, mitä pidempään on ajettu ja mitä väsyneempi on kuski. Näköhavainto ja mielessä pyörivien ajatusten mielikuvat sekoittuvat, eikä tässä tilassa voi kaikkia mielikuvia pitää todellisina havaintoina. Näitä sattuu meille jokaiselle toisinaan.
(en nyt löytänyt oikeaa juttua, mutta tämä on aika lähellä http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/07 ... asi-hamata)
Syntipukin tekeminen yliajoon syyllistyneestä autoilijasta tai ajoradan puolella pyöräilevästä pyöräilijästä siirtää huomion pois olennaisesta: Miksi pyöräilijä ei ollut niin sivussa, ettei törmäystä olisi tapahtunut, vaikka autoilija ei häntä olisi huomannutkaan. Miksi pyöräilijällä ei ole realistista mahdollisuutta pysyä poissa nukkuma-autoilijoiden tieltä.
Kauhistuttava syy tälle on, että Liikennevirasto oman tutkimuksensa tulosten vastaisesti rakentaa tärinäraitoja myös pientareen puolelle, vaikka niiden hyöty on oman tutkimuksen perusteella negatiivinen.
Pientareella ajoa on siis Liikenneviraston määrätietoisin toimin vaikeutettu rakentamalla yhä enemmän tärinäraitoja pientareen puolelle sellaisiinkin paikkoihin, joissa tärinäraidan viemän tilan takia, ei kapealla pientareella voi käytännössä pyöräillä. On pakko ajaa kaistalla koska pientareella ei turvallisesti mahdu. Ei voi ajaa edes pientareen lähellä kaistan puolella piennarviivalle jyrsityn tärinäraidan takia, eikä varsinkaan väistää ohittavan auton lähestyessä turvallisesti pientareelle, koska tärinäraita tekee pyörästä kovemmassa vauhdissa ohjauskyvyttömän.
Miksi siis pientareen puolen tärinäraitoja rakennetaan sellaisiinkin paikkoihin, missä ne aiheuttavat lisää vaaraa, vaikka niiden hyöty myös Liikenneviraston oman tutkimuksen mukaa jopa pelkkien ulosajojen suhteen on negatiivinen, puhumattakaan haitoista pyöräilijöille.
Amerikkalaistutkimus, josta mainitsin oli puheena jossain vanhassa Nojapyöräfoorumin ketjussa, jota en nyt löytänyt. Voi jopa olla, että löysin sen samassa yhteydessä, kun Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta laittoi suomalaisen tutkimuksen esille, enkä sitä sitten linkannut näkyviin. Voi olla, että viite amerikkalaistutkimukseen löytyy Liikenneviraston tutkimuksen lähdeluettelosta. Tulokset ovat joka tapauksessa saman suuntaiset: Keskiviivan tärinäraita hyödyttää turvallisuutta jonkin verran, mutta pientareen raidan hyöty on epäselvä, vaikka tutkittaisiin vain ulosajoja ja selvästi negatiivinen, jos huomioidaan haitat pyöräilylle. Pientareen puolen tärinäraidat ovat aiheuttaneet jo useamman tärinäraitojen takia keskemmällä kaistaa ajaneen pyöräilijän yliajon. Miksi tehdään työtä ja tuhlata rahaa toimenpiteeseen, josta tutkitusti on vain haittaa.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf ... en_web.pdf
Tästä asiasta debatoitaessa kannattaa suhtautua tarkasti tilastollisiin väitteisiin, sillä tärinäraitojen lisääminen pientareen puolelle takuulla vähentää pyöräilyä kyseisellä tieosuudella ja siis täysin varmasti estää onnettomuudet niiden osalta, jotka eivät raitojen takia mene koko tielle. Tämä on kuitenkin kestämätön perustelu, ellei tarkoitus ole lopettaa kokonaan retkipyöräilyä valtateiden laidoissa.