Nojapyöräfoorumi

Lizard100 kirjoitti:

...
Ei kyllä päivänvalollakin saa kesällä sen 500 wattia nykypaneleilla 5 m2 panelipinnalla.
Maksimiteho zeniitissä on 2.05 kW ja 2,7 heppaa.
Tieto perustuu nykytietämykseen ei haaveiluun..tai siis unelmia joilla on faktuaaliset kivijalat.

Tuo on oikein myönteinen tieto aurinkokennoprojektiini, varsinkin jos tarkoitit, että tuohon tehoon riittää Suomessa pelkkä päivänvalo ja kesä. Antaisitko linkit noihin faktuaalisiin kivijalkoihin?

optimistx kirjoitti:

Lizard100 kirjoitti:

...
Ei kyllä päivänvalollakin saa kesällä sen 500 wattia nykypaneleilla 5 m2 panelipinnalla.
Maksimiteho zeniitissä on 2.05 kW ja 2,7 heppaa.
Tieto perustuu nykytietämykseen ei haaveiluun..tai siis unelmia joilla on faktuaaliset kivijalat.

Tuo on oikein myönteinen tieto aurinkokennoprojektiini, varsinkin jos tarkoitit, että tuohon tehoon riittää Suomessa pelkkä päivänvalo ja kesä. Antaisitko linkit noihin faktuaalisiin kivijalkoihin?

Ihan wikistä voi näitä studeerata. 2008 saavutettiin jo 40% efficiency ja taannoin joku kehui 34% käytännön teholla...kaarevat lentolaitteiden panelitehot ovat 12-20% luokkaa ( painaa 300 gr m2 ). http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 220900.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_cell tämän muukaan 2012 saavutettiin jo 44% tehokkuus ( siis m2 => 440 wattia ).

Tämä esiintyy usein; http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... 106%29.jpg

Käyttämäni termi optimi olosuhteet zeniitissä => 1200 wattia = 100 % ( muutoin 100% on 1000 wattia ).

Aurinkopanelit toimivat myös diffuusilla valolla, siis heijasteilla; http://www.thesolarco.com/do-clouds-aff ... ar-panels/

Täällä suoria levyjä fillarissa; http://www.thesolarco.com/do-clouds-aff ... ar-panels/

Lizard100 kirjoitti:

Eli 10 000 ekkua on pian lowriderilla tienattu jos se saadaan rekisteriin fillarina. Puhumattakaan siitä että 10 vuoden päästä öljyn hinta on jo tuplaantunut jolloin 10 000 on jo 6-8 vuoden sisällä mennyt kalareissuihin.

Mää en kalasta, ja toisekseen pystyn tekemään 3 renkaisen romuista joten siihen suhteutettuna 10 000€ on järjen köyhyyttä...

Wikipedia (:

Tuollaisia hyötysuhteita lienee saavutettu mutta eipä niitä markkinoilla juuri ole, korkean hinnan tai mahdottoman massavalmistuksen vuoksi. Ehkä joskus..

Syväri kirjoitti:

Tuollaisia hyötysuhteita lienee saavutettu mutta eipä niitä markkinoilla juuri ole, korkean hinnan tai mahdottoman massavalmistuksen vuoksi. Ehkä joskus..

Labrassa eksoottisista materiaaleista tehdyillä kennoilla päästään 40% tasolle hyötysuhteissa suoralla valolla, ennätys on tällä hetkellä 42,4%, jonka saavutti Spire semiconductorsin kenno. Nuo kennot ovat muutaman neliösentin kokoisia yksittäisiä koekappaleita, joiden rakennetta ei voida vielä massavalmistaa. Kaupallisilla kennoilla hyötysuhde on parhaassa tapauksessa suoralla valolla 20-25%. Hajavaloa hyödyntävillä kennoilla (esim Grezelin väriaineherkistetyt kennot) päästään tällä hetkellä parhaassa tapauksessa 12,5% tehokkuuteen, sekin tosin suoralla valolla.

On täysin eri asia saada yksittäisestä kappaleesta huimia lukemia irti labraoloissa, kuin tehdä sitä massavalmistetussa tuotteessa. Yksittäiskappaleissa voidaan käyttää menetelmiä, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia massatuotannossa. Lisäksi noiden tuotteiden eliniästä ei ole tietoa.

Nebulus kirjoitti:

...
Labrassa eksoottisista materiaaleista tehdyillä kennoilla päästään 40% tasolle hyötysuhteissa suoralla valolla, ennätys on tällä hetkellä 42,4%, jonka saavutti Spire semiconductorsin kenno. Nuo kennot ovat muutaman neliösentin kokoisia yksittäisiä koekappaleita, joiden rakennetta ei voida vielä massavalmistaa. Kaupallisilla kennoilla hyötysuhde on parhaassa tapauksessa suoralla valolla 20-25%. Hajavaloa hyödyntävillä kennoilla (esim Grezelin väriaineherkistetyt kennot) päästään tällä hetkellä parhaassa tapauksessa 12,5% tehokkuuteen, sekin tosin suoralla valolla.

On täysin eri asia saada yksittäisestä kappaleesta huimia lukemia irti labraoloissa, kuin tehdä sitä massavalmistetussa tuotteessa. Yksittäiskappaleissa voidaan käyttää menetelmiä, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia massatuotannossa. Lisäksi noiden tuotteiden eliniästä ei ole tietoa.

joo, järkeenkäypää. Kuvan
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... 106%29.jpg
mukaan lisäksi kaikki nuo luokkaa 30 % ja siitä yli menevät kennot edellyttävän auringonvalon keskittämistä kennolle esim. linsseillä kuten lapsena polteltiin filmiin reikiä suurennuslasilla. En osaa kuvitella, miten keskittimiä ladottaisiin kulkuneuvoon käytännössä.
Kun Fortum kauppaa omakotitalojen katoille aurinkopaneeleita, niin soveltavat 140 W / m2 nimelliskapasiteettia eli 14 %. Kun Suomessa aurinko paistaa aina vinosti, niin vaakasuorassa panelissa saadaan vinouden takia paljon vähempi. Ja pilvisyys ja varjot vaikuttavat niin, että ne vähentävät saatavaa tehoa esim. noin 90 %. Fortumin tarjous 9 m2 on 5309 euroa asennettuna. Jos aikoo käyttää 30 % kennoja, niin olisipa kiintoisaa nähdä tarjous niistä, jos ylipäänsä mistään saa. En hämmästyisi, jos hinta olisi 100x. Siis puoli miljoonaa euroa.

optimistx kirjoitti:

Nebulus kirjoitti:

...
Labrassa eksoottisista materiaaleista tehdyillä kennoilla päästään 40% tasolle hyötysuhteissa suoralla valolla, ennätys on tällä hetkellä 42,4%, jonka saavutti Spire semiconductorsin kenno. Nuo kennot ovat muutaman neliösentin kokoisia yksittäisiä koekappaleita, joiden rakennetta ei voida vielä massavalmistaa. Kaupallisilla kennoilla hyötysuhde on parhaassa tapauksessa suoralla valolla 20-25%. Hajavaloa hyödyntävillä kennoilla (esim Grezelin väriaineherkistetyt kennot) päästään tällä hetkellä parhaassa tapauksessa 12,5% tehokkuuteen, sekin tosin suoralla valolla.

On täysin eri asia saada yksittäisestä kappaleesta huimia lukemia irti labraoloissa, kuin tehdä sitä massavalmistetussa tuotteessa. Yksittäiskappaleissa voidaan käyttää menetelmiä, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia massatuotannossa. Lisäksi noiden tuotteiden eliniästä ei ole tietoa.

joo, järkeenkäypää. Kuvan
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... 106%29.jpg
mukaan lisäksi kaikki nuo luokkaa 30 % ja siitä yli menevät kennot edellyttävän auringonvalon keskittämistä kennolle esim. linsseillä kuten lapsena polteltiin filmiin reikiä suurennuslasilla. En osaa kuvitella, miten keskittimiä ladottaisiin kulkuneuvoon käytännössä.
Kun Fortum kauppaa omakotitalojen katoille aurinkopaneeleita, niin soveltavat 140 W / m2 nimelliskapasiteettia eli 14 %. Kun Suomessa aurinko paistaa aina vinosti, niin vaakasuorassa panelissa saadaan vinouden takia paljon vähempi. Ja pilvisyys ja varjot vaikuttavat niin, että ne vähentävät saatavaa tehoa esim. noin 90 %. Fortumin tarjous 9 m2 on 5309 euroa asennettuna. Jos aikoo käyttää 30 % kennoja, niin olisipa kiintoisaa nähdä tarjous niistä, jos ylipäänsä mistään saa. En hämmästyisi, jos hinta olisi 100x. Siis puoli miljoonaa euroa.

Ei tietenkään ole..siinähän ei olisi mitään järkeä...nämä ovat ehdottomasti non concentrated tuloksia..peileillä keskittämällä voidaan saada yli 100% tehot.

Nebulus kirjoitti:

Syväri kirjoitti:

Tuollaisia hyötysuhteita lienee saavutettu mutta eipä niitä markkinoilla juuri ole, korkean hinnan tai mahdottoman massavalmistuksen vuoksi. Ehkä joskus..

Labrassa eksoottisista materiaaleista tehdyillä kennoilla päästään 40% tasolle hyötysuhteissa suoralla valolla, ennätys on tällä hetkellä 42,4%, jonka saavutti Spire semiconductorsin kenno. Nuo kennot ovat muutaman neliösentin kokoisia yksittäisiä koekappaleita, joiden rakennetta ei voida vielä massavalmistaa. Kaupallisilla kennoilla hyötysuhde on parhaassa tapauksessa suoralla valolla 20-25%. Hajavaloa hyödyntävillä kennoilla (esim Grezelin väriaineherkistetyt kennot) päästään tällä hetkellä parhaassa tapauksessa 12,5% tehokkuuteen, sekin tosin suoralla valolla.

On täysin eri asia saada yksittäisestä kappaleesta huimia lukemia irti labraoloissa, kuin tehdä sitä massavalmistetussa tuotteessa. Yksittäiskappaleissa voidaan käyttää menetelmiä, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia massatuotannossa. Lisäksi noiden tuotteiden eliniästä ei ole tietoa.

Ei vaan 34% on paras ns. käytännön sovellus tänään suoralla valolla. Joka tarkoittaa zeniitissä optimi olosuhteissa non concentrated tehoa 2.05 kW 5:lle neliömetrille. Toki kaikki 40% pinnassa olevat tehot on kalliilla tehty ja vain NASAn tms. instanssin käytössä.

Mustasudenkorento kirjoitti:

Lizard100 kirjoitti:

Eli 10 000 ekkua on pian lowriderilla tienattu jos se saadaan rekisteriin fillarina. Puhumattakaan siitä että 10 vuoden päästä öljyn hinta on jo tuplaantunut jolloin 10 000 on jo 6-8 vuoden sisällä mennyt kalareissuihin.

Mää en kalasta, ja toisekseen pystyn tekemään 3 renkaisen romuista joten siihen suhteutettuna 10 000€ on järjen köyhyyttä...

No mä en vilkuilla ja valoilla ja GPS:lla, nopeusmittarilla ja 28 vaihteella ja kennoilla ( latausta mittaavilla indikaattireilla ) 100 km/t kulkevaa ilmaisenergia laitetta uskaltaisi ajaa ellei se maksa vähintään 10 000 ekkua kipale..vaikka sen tekis itse "gräämöbrii" !

Jaa että kallis hinta on vain plussaa koska muuten sillä ei kukaan uskaltaisi ajaa?

Ihme trollausta kyllä. Huhhuh.

Syväri kirjoitti:

Jaa että kallis hinta on vain plussaa koska muuten sillä ei kukaan uskaltaisi ajaa?

Ihme trollausta kyllä. Huhhuh.

Kyllä hinta antaa uskottavuutta..kuka ostaa kivitaloja jos tietää että ne maksaa tosiasiassa vähemmän rakentaa kuin useimmat puutalot !? ( tai toisinpäin..moni ostaa kalliita puutaloja tietämättä, että samalla hinnalla olisi saanut saman kokoisen kivitalon ja rahaa olisi jäänyt vielä Porscheen !)

GANTin pikeet maksaa 100 ekkua kipale ja Dressmannista saa 3 kpl pikeitä 20:llä. Kumpi lie parempi tuote ?

Pähkäilimme tuon 10 000 hinnan kohdilleen erään autokauppiaan kanssa..toki jonkun hyrysysyn saa kasaan 2000 eurolla varmaan jopon osista.

Tää on niinkun kulttuurijuttu myös...toinen syö pihvipaikassa ja toinen kerää eineensä roskiksista.

Lizard100 kirjoitti:

...
Ei vaan 34% on paras ns. käytännön sovellus tänään suoralla valolla. Joka tarkoittaa zeniitissä optimi olosuhteissa non concentrated tehoa 2.05 kW 5:lle neliömetrille
...

Mistä noita 34 % kennoja saisi ostaa käytännössä tänään? (kyllä maanantainakin ehtii ).
Missä tarkalleen ottaen on antamistasi luvuista laskettu auringonsäteilyn teho (2.05kW/5)/0.34/m² = 1206 wattia/m²? Avaruuden rajoillako ilmakehän yläosissa? Lähde?

Lisää vettä myllyyn. Oikeassa elämässä on pelkällä suoralla aurinko energialla ajettu liki 90km/h, arvatenkin australiassa jossa aurinko paistaa kohtisuoraan ylhäältä: http://www.topspeed.com/cars/car-news/t ... 04684.html

Ei ole ihan pienellä pinta-alalla nuo kennot, varmaan jotain paskoja kennoja, kun auton hintakin on vain 300.000$:

Muotoilukin on ihan jotain muuta kuin "pölkky":

Jukka

jviirret kirjoitti:

Lisää vettä myllyyn. Oikeassa elämässä on pelkällä suoralla aurinko energialla ajettu liki 90km/h, arvatenkin australiassa jossa aurinko paistaa kohtisuoraan ylhäältä: http://www.topspeed.com/cars/car-news/t ... 04684.html

Ei ole ihan pienellä pinta-alalla nuo kennot, varmaan jotain paskoja kennoja, kun auton hintakin on vain 300.000$:

Muotoilukin on ihan jotain muuta kuin "pölkky":

Jukka

Kyllä nämä taivuteltavat kennot on tosi kalliitta ja "tehottomia" siksi onkin Lizziessä suoria ja tehokkaita.

Mielenkiintoista että tuohon profiilin on haettu myös nostovoimaa...mahtaako keventää vierintävastusta paljonkin ?

Jori vois kommentoida tähän..mutta mun mielestä tossa on 7 paikkaa/kohtaa jotka tuottaa ns. interference dragia siiven indusoidun vastuksen lisäksi...L:ssä on periaatteessa vain 2.

Pölkky, pölkky...onko se joku firma Kuusamossa ? Siinä olet oikeassa että siinä on paljon muotoja..todella paljon.

Lizard100 kirjoitti:

Kyllä nämä taivuteltavat kennot on tosi kalliitta ja "tehottomia" siksi onkin Lizziessä suoria ja tehokkaita.

Amatöörimäinen virhe ja silti nykäsity maailman ennätys Eli sinulla on jo näitä tehokkaampia?

optimistx kirjoitti:

Lizard100 kirjoitti:

...
Ei vaan 34% on paras ns. käytännön sovellus tänään suoralla valolla. Joka tarkoittaa zeniitissä optimi olosuhteissa non concentrated tehoa 2.05 kW 5:lle neliömetrille
...

Mistä noita 34 % kennoja saisi ostaa käytännössä tänään? (kyllä maanantainakin ehtii

Ei kai se ostopaikka silloin enää mikään salaisuus ole?

Jukka