Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
Helpommalla saa anteeksi, kun luvan. Autohan menisi paaliin, jos ei saa näin tehdä (sama vika luultavasti kaikissa tämän mallin autoissa). 143tkm kohdalla. Näin se oli korjattu jäljistä päätellen edellisenkin kerran. Hyvin on useamman leiman saanut.
Saatiinhan tähän autonkorjaukseen liitettyä nojapyöräily. Paseo toimi huoltoajoneuvona huoltopaikalle. 
Kysymys: Muuttuuko momenttiavaimen momentti, kun käytetään kukonjalka-avainta ja kahta pitkää ja yhtä lyhyttä puolen tuuman jatkoa? Sisempään raidetangon päähän oli ohje 88 Nm +- jotain. Avaimessa oli 100 Nm.
Ps. Johonkin tapahtumaan pitäisi saada sellainen kilpailu, jossa pitäisi vääntää esim. 3 mutteria tiettyyn momenttiin. Sitten lähiten vääntänyt voittaisi hienon palkinnon. 
Muuttuuhan se hieman, mutta tuossa tapauksessa ei liene merkitystä.
En ymmärrä kysymystä. Kysytkö, muuttuuko momentti, jos tavoitellaan 88 Nm säätämällä avain sataan Nm. Kyllä se muuttuu noin 12 Nm verran.
Vai kysytkö sitä, muuttuuko momentti siitä, että käytetään monta jatkoa peräkkäin. Jatkot, tai avaimet muutenkaan, eivät vaikuta mommenttiin muuten kuin siltä osin, kun omalla painollaan kääntävät ruuvin kantaa. Eli ei merkittävästi. Varsinkin kukonjalka-avain, joka on hyvin lyhyt momenttivarren suunnassa vaikuttaa tavallista avainta vähemmän.
Kun momenttiavaimeen laitetaan suoraan hylsy kiinni, niin tunnelma on napakka ja momenttinaksukohta selkeä.
Jos taas laitellaan monia jatkoja peräkkäin, niin tunnelmasta tulee epämääräinen ja momenttinaksun kohtaan vaikuttavat mm. kiristysnopeus, kiristyskäden voiman tasaisuus, kuinka jatkovarret on tuettu nuljuamiselta ja jatkovarsien jousto. Mitä pienempi momentti, niin sitä enemmän epämääräsyydet vaikuttavat. Kukonjalka-avainta voi verrata pyörän polkimen kiristykseen. Mikäli onnistuu löytämään oikein makean avaimen asennon ja voiman suunnan, niin polkimen kiristysvoima neuraloi kampien pyörimishalukkuuden.
Vaikutuksia siis on, mutta janxin tilanteessa ei vaikutus ole iso.
Vilijami kirjoitti: ↑07 Marras 2023, 10:54Kun momenttiavaimeen laitetaan suoraan hylsy kiinni, niin tunnelma on napakka ja momenttinaksukohta selkeä.
Jos taas laitellaan monia jatkoja peräkkäin, niin tunnelmasta tulee epämääräinen ja momenttinaksun kohtaan vaikuttavat mm. kiristysnopeus, kiristyskäden voiman tasaisuus, kuinka jatkovarret on tuettu nuljuamiselta ja jatkovarsien jousto. Mitä pienempi momentti, niin sitä enemmän epämääräsyydet vaikuttavat. Kukonjalka-avainta voi verrata pyörän polkimen kiristykseen. Mikäli onnistuu löytämään oikein makean avaimen asennon ja voiman suunnan, niin polkimen kiristysvoima neuraloi kampien pyörimishalukkuuden.Vaikutuksia siis on, mutta janxin tilanteessa ei vaikutus ole iso.
Nuo kaikki vaikuttavat vain naksuavaimen naksahduksen tuntumiseen, ei itse momenttiin. Kiristysnopeus, kiristyskäden voiman tasaisuus ja kitkaolosuhteet vaikuttavat taas ruuviin muodostuvan vetojännityksen ja momentin suhteeseen, eli lopullisen kiinnitystavoitteen saavuttamiseen säädetyllä momentilla.
Minun näkökulmasta oleellista on, että raidetangon sisäpää on tarpeeksi kireällä, kun momentti avaimessa oli 100 Nm.
Jos kukonjalka on momenttiavaimen jatkona, niin kiristysmomentti muuttuu. Jos se on taas 90⁰ kulmassa momenttiavaimeen nähden, ei kiristysmomentti muutu.
Eri asia on sitten onko kummallakaan käytännönmerkitystä. Avaimen momentti on enemmän tai vähemmän sinne päin aivan kuin myös vaadittu kiristysmomentti. Aika usein kiristysmomentti onkin annettu ala- ja ylärajana.
jooseha kirjoitti: ↑08 Marras 2023, 13:21Jos kukonjalka on momenttiavaimen jatkona, niin kiristysmomentti muuttuu. Jos se on taas 90⁰ kulmassa momenttiavaimeen nähden, ei kiristysmomentti muutu.
Eri asia on sitten onko kummallakaan käytännönmerkitystä. Avaimen momentti on enemmän tai vähemmän sinne päin aivan kuin myös vaadittu kiristysmomentti. Aika usein kiristysmomentti onkin annettu ala- ja ylärajana.
Noinhan se olisi, jos momenttiavain ja jatkovarsi olisi laakeroitu jäykästi. Ne on kuitenkin täysin ilmassa momenttia so. voimaparia tuottavien käsien varassa, joten ei vaikuta tuo geometria mitenkään. Käsien voimapari tuottaa momentin ja kukonjalan kautta, tai ilman, ruuvi sen vastaanottaa. Ihan sama, mitä siinä välissä on. Voimapari on momentti on momentti.
Nojapyörän kuljetin katsastettu saatesanoin: "Nythän se oli tosi hyvä". 
Ps. Siellä oikeasti oli kontissa Feeniks, joka päätyi osien luovuttajan rooliin Pakoputkipyörä Jr.:lle
Kun tulee lunta reilusti, kuten viime aikoina on tullut, menevät pientareet lumen alla näkymättömiin ja helposti tulee pikkutiellä ajettua liian lähellä reunaa ja auton pyörä lipsahtaa (imaisee) pientareen puolelle. Äsken keksin kätevän tavan hilata auto, tai tässä tapauksessa traktori, takaisin tielle. 
Kun penkka imaisee, eikä etupyörä nouse samalla vauhdilla takaisin tielle, päätyy liukkaan luiskan takia myös takapyörä pientareen puolelle, eikä auto nouse omin voimin enää tielle. 
Minulle on käynyt näin useamman kerran ja joka kerta yritykset saada auto ajamalla takaisin tielle turhauttavat, kun auton omien manööverien tuloksena auto luistaa vain alemmas piennarluiskaa. 
Vastasatanut vitilumi on liukasta, eikä etupyörä kykene loivassa kulmassa nousemaan tielle. Mikä pidemmälle tätä yritetään eteen ajamalla, sitä lähemmäs reunaa myös takapyörä ajautuu. Peruuttamien olisi hyvä idea, mutta helposti tulee käännettyä pyöriä niin, että auto siirtyisi keskemmälle, jolloin keula ajautuu alemmas pientareella ja päädytään vain pahempaan tilanteeseen.
On todella ärsyttävää, kun teet mitä tahansa, auto vain vajoaa pahemmin pois tieltä, eikä lopulta omin voimin nouse takaisin tielle.
Tänään linkosin traktorilla peltotietä ja näin tapahtui traktorille. Perässä oli linko, joka painaa niin paljon, ettei pikku traktorin etupyörille paljonkaan jää kuormaa ja ohjaus on todella huteraa. Sinne se päätyi piennarluiskalle traktori sitten. Olisihan se noussut jarruilla ohjaamalla, mutta kun juuri tuon puolen jarru on aivan mykkä. 
Tällä kertaa osasin lopettaa rimpuilun riittävän ajoissa, joten kovin alas traktori ei vajonnut. Vain pientareen puolen, sekä etu-, että takapyörä putosivat luiskalle.
Yritin monenlaista huonoin tuloksin, mutta lopulta traktori nousi tielle varsin kätevästi:
Ajoin auton traktorin rinnalle siten, että peräkoukusta sain sidottua liinan traktorin pientareen puolen etupyörän ohjausakselista auton peräkoukkuun niin, että liina meni lähes poikittain tien yli heti traktorin tien puolen renkaan takaa.
Kiristin liinan noin ja ajoin traktoria eteen päin, jolloin liina veti ensin keulan, ja sitten myös perän tielle.
Kun peräkoukkuauto oli keula vastakkaiseen suuntaan kuin traktori, mahtui traktori nousemaan tielle auton takana.
Lapsellisen helposti kävi tuo, kun lopulta oivalsin oikean setupin. 
Jos on autoineen yksin, voi tuon liinan sitoa samaan, loivasti takaviistoon suuntaan, tien varren puuhun. Tai siis, olinhan minäkin yksin, mutta oli mahdollisuus hakea auto avuksi, kun puut olivat väärällä puolen tietä. 
Eihän tämä sitä pelasta, jos auto on jo syvällä hangessa ja mahastaan kiinni, mutta tämä keino voi estää joutumasta tuohon tilanteeseen. 
Naru on hieno opettaja oivaltajalle. Sitä kun ei voi väärinkäyttää, eli ei voi siirtää momenttiä tai työntöä, vaan pelkkää vetoa.
Jatketaan tästä täällä... https://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.p ... 61#p160361
Mikä sitten on riittävästi, jos nykyiset ovat "surkealla tasolla"? Jos nykyiset sähköautot parhaimmillaan kantavat satoja kilometrejä, mikä on sitten riittävästi ja tarpeeksi hyvä? Jos saan kahteen maitopurkkiin sähköpyörälle yli 100 km rangea, eikö se ole aika hyvin? Tarvitsen tuota rangea kerran vuodessa Lowridessa.
Edit: Akkuhomma on vaikeaa samasta syystä kun kaikki muukin kehitys. Se keskittyy vain isoille. Isot eturyhmät ostavat start-upit pois. Joko tappavat ne tai käyttävät hyödykseen omia itressejään tukien esim. öljy-yhtiöt. Edit: Aiheesta kerrotaan mm. tässä suosittelemassani äänikirjassa, mitä IT-alalla on tapahtunut viimeiset vuosikymmenet. Toisaalta start-uppeja perustetaan myös idealla "kukahan tämänkin miljoonilla ostaisi".
Edit: Täällä noin 10km lähimmistä ratikasta asuessa ajosuorite arkivuorokaudessa on noin 30-40 km.
Tuosta voi aluksi katsoa, kuinka 350km range tipahtaa 85km:iin pakkasella ja hytissä on +8 lämmintä, siis pipo ja hanskat olosuhteet. Eikä auto edes ollut rehellisesti yötä ulkona, ennen testiä.
Mulla on laturi molemmissa päissä arkiajoa, joten mitä sitten?
Pipo ja hanskat on nykyisessäkin polttiksessa talvella päällä.