jviirret kirjoitti:Pastori kirjoitti:Mutta olettaisin että vähän pystympi ajoasento todellakin nappaa vauhtia pois hitusen.
Näinhän se tekee.
Kunnon nojakkifoorumistisporttien vastaisesti kapinoin!
Minulla ainakin matalammat kulmat, enkä edes ole mitannut mitä se tarkoittaa, mutta Nazca Explorerin rakenteella ne eivät ole kovin kummoiset, aiheuttavat sykkeen rajoittumista. Siitä seuraa ns. vanhan miehen ilmiö. Rajoittumisen myötä tehot jäävät tosi surkeiksi. Anteeksi, haasteellisiksi. Isäni, joka on 80 seuraavana syntymäpäivänä valittelee samaa, kun tehoja ei riitä. Ja tietää kyllä sykemittarit ja oman tehoalueensa. Mietin samaa kun ajan nojakilla, ja sykkeet ovat rajoittuneet 25 pinnaa, ja tehot eivät riitä. Vaikka kuinka tuntuu että tekisin töitä, ja jopa hiki tulee.
Nyt kysyn teiltä kokeneilta ja guruilta!
Onko siis oikeasti mahdollista tuottaa kunnon tehoja makuuasennossa? Tai edes kaupallisten rakenteiden matalammissa asennoissa? Tiedän kyllä "totuttelu ajamaan jalat ylhäällä"-threadin, ja olen sen alusta loppuun lukenut. Olen myös seurannut pyöräilyammattilaisten nojakkikokeiluista kertovia tarinoita. Mutta tämän hetken kokemukseni ei tue totuttelua, vaan en vain pysty tuottamaan tehoja jos olen riittävän (=liian) virtaviivainen.
Sekä maasturilla, että vanhalla hybridillä pyöräily tuntuu ihan erilaiselta. Kevyeltä ja suht näppärältä. Nojakilla virtaviivaiselta ja leppoiselta, mutta pienessäkin haastetilanteessa raskaalta. Rasite ei lopu huohotukseen, vaan punapäiseen puristukseen, niinkuin haaste olisi ylivoimainen. Samassa mäessä taas pystärillä suoritus tuntuu loppuvan hengityksen virtausnopeuteen.
En tosin voi kiistää sitä, että mahani ilmanvastus tulee vastaan ennen pyörän nojakulman tarjoamaa näkyvyyvyyden nollautumista... Ja minulla on luontaisesti matala maksimisyke ikäisekseni, ja makuusyke jää vielä alemmaksi. Tämä voi olla tuntumassa ratkaiseva tekijä ns normaalimpiin. (45v, maksimisyke 171, järkevä tehoalue n.165. Nojakkisyke voi olla jopa niin huono kuin 130. Riippuu päivästä.)