Nojapyöräfoorumi

Lähdin alkuviikosta illansuussa Leppävedelle Hobbie-purjekanootillani uistelemaan. Tuuli selällä oli niin voimakas, että peräsimen ohjausvipu katkesi. Vaivoin pääsin nousemaan maihin Oksassaareen https://www.google.com/maps/place/Oksas ... f999?hl=fi odottelemaan, jospa vaikka tuuli tyyntyisi. Ja niinpä se viimein tekikin, ja pääsin palailemaan Kaunisharjun kotisatamaan vääntelemällä ohjausvivun tyngästä.

Päätin laittaa uuden ohjausvivun. Löysin Etrasta sopivan palan polyeteeniä vai olisiko ollut polypropeenia. (Ei vieläkään niitä opi, ja ei kyllä myyjäkään merkinnyt laskuun, mitä oli.) Mainio aine! Voi sahata, porata ja vuolla puukolla, hyvä myös tiettyjen nojakin osien tekemiseen.

Asensin tänään uuden vivun paikalleen. Tässä katkennut vipu ja uusi sekä seikkailijan varpaat.

Ja tässä vipu paikallaan:

Täytynee lähipäivinä lähtä kokeileen, miten toimii.

Kylläpä jouduin kummaan tilanteeseen, kun lähdin koeajamaan Hobbie-kanoottiani ohjausvivun korjauksen jälkeen Leppävedelle. Kanootti käyttäytyi ihan kummasti. Se ei totellu ohjausta ollenkaan. Olin aivan ihmeissäni. Kun käänsin vivusta oikealle kanootti kääntyi vasemmalle. Pyörittyäni sinne tänne viimein hoksasin, että olin laittanut ohjausvaijerit ohjausvipuun kiinni väärinpäin. Asennus on erikoisen hankala, kun se täytyy tehdä kannen alla pienestä aukosta käsikopelolla.

Palasin maihin ja kiinnitin vaijerit toisin päin, ja homma lähti pelittään.

Tilanne on tavallaan sama, jos pystypyörässa ohjaus vaihdetaan käänteiseksi. Menee aikaa ennen kuin ajaminen onnistuu. Tuulisessa kelissä purjeen kanssa tapellessa on homma melkein vielä vaikeampi hallita ennen kuin käänteiseen ohjaukseen tottuu.